Palasitut atorfinitsinneqarnissamik qinnuteqaatip itigartinneqarnera. Misissuisussaatitaanermik tunngaveqarneq (pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngaveqartussaanerat). Ilagiit sinniisaasa inassuteqarsinnaatitaanerat. Allattuisarneq
A-p Palaseqarfik X-imi palasitut atorfinitsinneqarnissamik qinnuteqaammi itigartinneqarnera Ombudsmandimut naammagittaalliuutigaa. A-p tamatumani ilaatigut atortussaatippaa Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi atorfinitsitsiniarnermut atatillugu A-p ilagiit sinniisaannit peqataasunit inassuteqaatigineqannginneranut pissutaaqataasimasoq.
Ombudsmandi suliamik misissuereerluni isumaqarpoq Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip, matumani Biskoppi nammineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, atorfinitsitsiniarnermi isiginiagassat suliamut attuumassuteqanngitsut ilanngullugit isiginiarsimagai inerniliisinnaanissaminut tunngavissaqarani.
Taamaattorli Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup atorfinitsitsinermi oqartussaasutut qinnuteqaatip itigartinneqarneranik A-p nalunaarfigineqarnissaanik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsisimanera Ombudsmandip ajuusaarnartorujussuartut isigaa. Tamatumani suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavilersuisarneq pillugu malittarisassat Ombudsmandip ilaatigut innersuussutigai, taakkulu suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni taamaallaat Naalakkersuisoqarfimmit atorfinitsitsinermi oqartussaasumit sukumiisumik eqqortinneqarsinnaapput.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi qinnuteqaatit pineqartut isummerfiginngilluinnarlugit aalajangiisimanera isorisarialerujussuartut Ombudsmandip aammattaaq isigaa. Taamaalillutik qinnuteqaatit qinnuteqartunit Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut nassiunneqarsimasut atorfinitsitsisoqarnissaanik aalajangiisoqareersoq aatsaat Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqarsimapput.
Ombudsmandip Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi isumaqatigai oqarmata qinnuteqartup ataatsip qinnuteqaamminik tunuartitsiniarluni aalajangernera pissutigalugu inassuteqaateqarniarluni (ilisimateqatigiinniarlunilu) nutaamik ataatsimiigiaqqusisoqarsimasuuppat tamanna eqqornerpaasimassagaluartoq.
Ombudsmandi suliani palasinik atorfinitsitsinermut tunngasuni ilagiit sinniisaasa suliat pillugit allattuisarnerat pillugu isumaliutersuutinik ataatsimuunerusoq pingaarnerusunullu tunngasunik arlalinnik oqaaseqaammut matumunnga naggasiutitut saqqummiussivoq (oqaaseqaat 11. august 2014-imeersoq, 2013-319-0022-mik j. normoqartoq).
A-p Palaseqarfik X-imi palasitut atorfimmi atorfinitsinneqarnissaminik qinnuteqaammi itigartinneqarnera allakkatigut 17. november 2013-imeersutigut uannut naammagittaalliuutigaa. A-p manna pingaarnertut atortussaatippaa, tassalu paasinninnini unaasoq ilagiit sinniisaannit inassuteqaatigineqannginnissani Biskoppip suliniutigisimagaa. Tamanna imatut paasisariaqarpara A-p paasinninnera unaasoq Biskoppip atorfinitsitsiniarnermi isiginiagassat suliamut attuumassuteqanngitsut ilanngussimagai.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik allakkatigut 23. december 2013-imeersutigut qinnuigaara suliami allagaatit uannut nassiuteqqullugit, taakkulu Naalakkersuisoqarfiup allagaasigut 7. januar 2014-imeersutigut aamma 10. januar 2014-imeersutigut tigusakka misissoreerlugit Naalakkersuisoqarfik suliaq pillugu oqaaseqaateqaqqullugu allakkatigut 21. januar 2014-imeersutigut qinnuigaara. Naalakkersuisoqarfik qinnuigaara oqaaseqaateqannginnermini Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi oqaaseqaateqarteqqullugu taannalu nammineq oqaaseqaatiminut ilanngullugu uannut nassiuteqqullugu.
Allakkannit ilaatigut makku erserput:
“Oqartussat qinnuigaakka oqaaseqaatiminni pissutsit makku pillugit aamma nassuiaateqaqqullugit:
1. Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip suliani palasinik atorfinitsitsinermut tunngasuni suliallu matuma pilernerata nalaani ilagiit sinniisaannut toqqaannartumik attuumassuteqarnera ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 30. oktober 1998-imeersumi pingaarnerusutigut allaaserineqarpoq. Taamaalilluni Inatsisartut peqqussutaanni tassani § 6-ikkut aalajangersarneqarpoq Biskoppi ilagiit sinniisaanni ilaasortatut qinigaasimasunik ataatsimeeqateqassasoq (ilisimatitseqatigiiffiusumik), Biskoppilu qinnuteqartut pillugit paasissutissiissasoq.
Ilisimatitseqatigiiffiusumik ataatsimiinneq pillugu malittarisassat ilagiit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 19. maj 2010-meersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2-kkut, 29. november 2013-imeersukkut allannguuteqartinneqarsimasumi § 26e-kkut pingaarnerusutigut ingerlateqqinneqarput.
A-p naammagittaalliuutaa imatut paasivara Biskoppip ilisimatitseqatigiilluni ataatsimiinnermi ilagiit sinniisaat A-p inuttaa pillugu qanoq paasissutississimanerai A-p isumakuluutigigaa.
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi qinnuigaara A-p isumakuluutigisaa isummerfigeqqullugu.
Malugaara ilisimatitseqatigiilluni ataatsimiinneq pillugu allakkiaq suliami allagaatini ilaanngitsoq.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik Kalaallillu Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi qinnuigaakka oqartussaasutut oqaaseqaatiminni ataatsimiinneq pillugu allakkiortoqarsimannginneranut pissutaasoq pillugu nassuiaateqaqqullugit, ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi allakkianik ilusiliisarneq pillugu malittarisassat isiginiarlugit.
2. Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsilluni allagai 28. februar 2013-imeersut malugaakka.
Naalakkersuisoqarfiup suliani palasinik atorfinitsitsisarnermut tunngasuni piginnaatitaaffiit suliassallu aalajangersimasut Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut allakkani taakkunani isumagisassanngortissimavai.
Isumagisassanngortitsinermi aalajangiinermut tunngasortaa ilaatinneqanngilaq, tassa imaappoq kia atorfinitsinneqarnissaanik (atorfinitsinneqannginnissaanik) aalajangiineq.
Isumagisassangortitsinermili soorlu “itigartitsinermik” nalunaaruteqarnissaq ilaatinneqarpoq. Oqaatsimik “itigartitsineq”-mik atuinermi itigartitsissutitut allakkat qinnuteqartunut atorfinitsinneqanngitsunut nassiunneqartut pineqartut paasivara, tak. suliami matumani allagaatit.
Naalakkersuisoqarfiup atorfinitsitsinissamut pisinnaatitaanermik, tassalu aalajangiinermut tunngasortaanik, Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsisimannginnera isiginiarlugu Naalakkersuisoqarfik qinnuigaara itigartitsinerup nalunaarutiginissaanut pisinnaatitaanermik isumagisassanngortitsisimaneq pillugu sukumiinerusumik nassuiaateqaqqullugu, itigartitsinerit taakku qinnuteqartunut ataasiakkaanut qinnuteqaamminnik itigartinneqartunut aalajangiinerpiaanerat isiginiarlugu.
[...]
3. Malugaara Palaseqarfik X-imi palasitut atorfimmut qinnuteqaat Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut tunniunneqartussaasoq.
Tamanna isumagisassanngortitsilluni allakkanut taaneqartunut naapertuuttuuvoq.
Aamma malugaara Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimit allakkat nassiunneqarsimasutuat tassaasut Biskoppip suliani atorfinitsitsinernut tunngasuni ilagiit sinniisaasa inassuteqaataat pillugu allagai 23. oktober 2013-imeersut. Qinnuteqaatit allakkanik taakkuninnga ilaqartinneqarsimanngitsut imaaliallaannaq takuneqarsinnaavoq.
Tamanna pissutigalugu Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi qinnuigaakka qinnuteqaatit Naalakkersuisoqarfiup qanga tigusimanerai oqartussaasutut oqaaseqaatiminni nassuiaqqullugu.”
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkani 24. januar 2014-imeersuni aamma makku oqaatigaakka:
“Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkama 21. januar 2014-imeersut nassiunneqarnerisa kingornatigut paasivara qinnuteqartut ilaata ataatsip qinnuteqaanni ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnerup ilagiillu sinniisaasa inassuteqaateqarlutik ataatsimiinnerisa kinguninnguatigut tunuartissimagaa.
Qinnuteqartoq pineqartoq ilagiit sinniisaannut ilaasortani qinersisinnaatitaasunit arlalippassuarnit taaneqarsimavoq.
Palasinik atorfinitsitsinernut il.il. ilagiit sinniisaasa peqataatinneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 38-mi, 29. december 1998-imeersumi § 7-ikkut aalajangersarneqarpoq inassuteqaateqarluni ataatsimiinnermi – aallaavittut – ataasiarluni taasisoqartassasoq. Qinnuteqartut taasinermi tassani qinerneqartut tulleriinnilersuinermi qinnuteqartut ataasiakkaat qanoq amerlatigisunik taaneqarsimanerat tunngavigalugu inissitsiteriffiusumi ilanngunneqassapput.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi qinnuigaakka qinnuteqartumut pineqartumut taasinerit annaaneqartutut isigisariaqarnerat tunngavigalugu inassuteqaateqarluni nutaamik ataatsimiittoqarnissaa isumaliutersuutigineqarsimanersoq oqartussaasutut oqaaseqaamminni nassuiaqqullugu.”
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik uannut allakkatigut 25. april 2014-imeersutigut oqaaseqaateqarpoq. Oqaaseqaammit ilaatigut makku erserput:
“[...]
1-imut:
Biskoppip ilagiit sinniisaannut toqqaannartumik atassuteqarnera pillugu apeqqut eqqarsaatigalugu, IIKNN taamaallaat qinnuigineqarpoq, ataatsimiinnerup nassuiaasiorsimannginnera nassuiassallugu, nassuiaasiat ilusilernissaannut ingerlatsinermut inatsisini maleruagassanut ataqatigiissillugu. Taamaalilluni Biskoppi kisimi qinnuigineqarpoq, naammagittaalliortup ernummatigisaanut isummeqqullugu. Kingullertut oqaatigineqartut eqqarsaatigalugit IIKNN-ip paasivaa, Biskoppip oqaaseqaatimini tamanna sukumiisurnik nassuiaraa, taavalu tassunga tunngasunik allanik oqaaseqarnissamut IIKNN tunngavissaqarsorinani.
Ataatsimiinnerup nassuiaasiorneranut apeqqut eqqarsaatigalugu IIKNN pingaarnernut isumaqataavoq, aamma Biskoppeqarfimmit tamanna pillugu allassimasunut. Taamaattoq IIKNN tunngavissaqarsorivoq erseqqissaatigissallugu, qinnuteqaateqartut pillugit ilisimatitsinermik pissusiusoq, taakku pillugit apeqqutinik akissuteqarneq ilanngullugu, soorunami ilagiit sinniisaannik taakku taasinissaat sioqqullugu sunniuteqarnissamik periarfissaqarnermik malitseqarmat taamaalillunilu taasinermut sunniuteqarsinnaalluni, tamannalu aamma ilisimatitsinermik ataatsimiisitsinerup siunertaata ilaatut isigisariaqarluni. Kisianni soorunami eqqortuuvoq, inassutigineqartumut imminermut sunniuteqarnissamut Biskoppi periusitigut periarfissaqanngimmat.
IIKNN-ip aamma pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsimmi § 6 naapertorlugu allattuinissamut pisussaaffik pillugu Biskoppeqarfiup allagaanut erseqqissaatigissavaa, “biskoppeqarfiup aalajangiiffigisassaatut” pineqarnersoq takuneqarsinnaannginnera aalajangiisuusoq. Taamaattumik pineqartoq qularnaatsumik tassaavoq aalajangiinissamik suliassaq, IIKNN aalajangiisuussalluni. Kisianni pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsimmi § 6 malillugu allattuinissamik pisussaaffimmut tunngaviussaaq, suliassami pissusiusut piviusut, suliami aalajangiinissamut pingaaruteqartut, pillugit ilisimatitsissutit oqartussaaffeqarfimmit tiguneqarnerisa pineqarneri, ilisimatitsissutit suliap allakkatigut uppernarsaataani aamma allassimappata. Pisumi saqqummiunneqartumi Biskoppeqarfiup tungaanit isigalugu ilisimatitsissutinik tigusaqarneq pineqanngilaq, taamaattumik taannaannaq tunngavigalugu Biskoppeqarfik eqqarsaatigalugu atorneqarsinnaanani.
Tamatuma kingorna apeqqutaalerpoq, ilagiit sinniisaat allattuinissamik pisussaaffeqarnersut. Apeqqummik taassuminnga nalilersuinermi siullermik paasisariaqassaaq, ilagiit sinniisaat oqartussaaffittut isigineqassanersut. Ilagiit sinniisaat inatsisitigut aalajangersimasumik pisinnaatitaaffeqarput, ilagiit sinniisaannik oqartussaaffittut isiginnilersitsisunik, kisianni pisumi saqqummiunneqartumi ilagiit sinniisaat taamaattutut pineqanngillat taamaallaalli ilagiit sinniisaannut qinigaasutut ilaasortaanersut, tassungalu tunngatillugu taakku IIKNN-ip naliliinera malillugu oqartussaasutut pissusilersornatik, taamaattumik tamanna tunngavigalugu pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsimmi § 6-imi allattuinissamik pisussaaffimmut ilanngunneqanngitsutut isigineqarlutik. Tassunga ilanngunneqassaaq, ilisimatitsissutit, ataatsimiinnermi saqqummiunneqartut salliusumik piviusorpalaartuummata aammalu pissutsit suliap allakkatigut uppernarsaataani (qinnuteqaatini) allassimareerlutik. Naggasiutigalugu oqaatigineqassaaq palasinik atorfinitsitsinernut il.il. ilagiit sinniisaasa peqataatinneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 38-mi, 29. december 1998-imeersumi § 5-imm. 2-mi atorfiup inuttalernissaa pillugu maleruagassat ilisimatitsinermik ataatsimiinnermi Biskoppip aamma nassiuaatigissagai, aammalu ataatsimiinnerup immikkoortuani tassani aalajangiinerit allattorsimaffianni, ataatsimiinnermi peqataasut tamarmiusut atsiugassaanni, immikkut ilanngussisoqassalluni. Tamanna tunngavigalugu isumaqarnarpoq, aalajangiinerit allattorsimaffiannut suut allattorneqassanersut matumuuna tamakkerlugit nassuiarneqartut.
Biskoppeqarfimmit oqaaseqaatit tunngavigalugit IIKNN-ip aamma Biskoppeqarfiup paasissutissat, ilisimatitsinermik ataatsimiinnermi nalunaarutigineqartut pillugit siunissami allattuinissamik pisussaaffeqassanersut eqqartorpaat. Tassunga atatillugu Biskoppeqarfiup IIKNN-imut ilisimatitsissutigaa, Biskoppeqarfiup Københavns Stift atassuteqarfigigaa, tassanngalu nalunaarutigineqarpoq, København Stiftimi ilisimatitsinermik ataatsimiinnerni allattuinissamik pisussaaffeqanngitsoq, aammalu suliassanik ilisimasaqaratik, taakkunani ilisimatitsinermik ataatsimiinnerit pappiarartaanni paasiniaanissamik qinnuteqartunik. Tamatuma saniatigut Biskoppeqarfiup erseqqissaatigaa, isertuussinissaq pisortat maleruagassaannit pingaartinnerusariaqartoq, inissisimanerlu atorfinitsitsisartut aallaavianni atorfinitsitsinermi suleriaasissaq pillugu ataatsimiinnerminnik nassuiaasiortannginnerinut sanilliullugu. Taamatut naliliineq IIKNN-ip taperserpaa. Palasimik atorfinitsitsinermi ilagiit sinniisaasa peqataasarnerat pillugu nalunaarutip nutarterneranut ingerlanneqartumut atatillugu ajornartorsiut tamanna IIKNN-ip Biskoppeqarfiullu immikkut qitiutinniarpaat tamannalu pillugu Ombudsmandip erseqqissaatai qilanaarutigalugit.
2- mut:
Pingaartuuvoq erseqqissassallugu, suliassiissutiginninneq aalajangiinermut imminermut attuumassuteqanngimmat, tassalu taanna suli IIKNN-imiilluni. Taamaattumik Biskoppeqarfiup inissisimanera tassaavoq “allaffissornikkut itigartitsineq” suliarissallugu, IIKNN-ip aalajangiinera tunngavigalugu suliarineqartussaq. Taamaattumik Biskoppeqarfiup pisinnaatitaaffla aalajangiinermik, Naalakkersuisoqarfiup aalajangigaanik, ingerlatitseqqinnertut kisiat paasineqassaaq, atorfinitsitsineq soraarsitsinerluunniit pineqaraluarpata.
[...]
Taamaattoq Naalakkersuisoqarfiup eqqumaffigaa, suliassiissutiginninnermik allakkat qulalersitsisinnaasut, taamaattumillu Biskoppeqarfik suleqatigalugu suliniutigalugu, suliassiissutiginninnermik nutaamik allakkiornissaq, Biskoppeqarfiup IIKNN-illu akornanni pisinnaatitaaffiit agguataarneri pillugit ersarinnerulersitsisussamik.
3-mut:
Suliami pineqartumi, ulloq decembarip 27-ani 2013 Biskoppeqarfimmut qinnuteqarnerup kingorna palasitut atorfimmut qinnuteqaatit IIKNN-ip tiguai. Qinnuteqaatit tiguneri sioqqullugu kikkut qinnuteqarnersut IIKNN-ip ilisimavaa, tassaasut inuit taakku pingasut, inassuteqarluni allakkani allassimasut, taakkunannga inuit marluk Kalaallit Nunaanni Ilagiinni (KNI) palasitut atorfeqareerlutik. IIKNN-ip aamma naammagittaalliortoq ilisimareerpaa, KNI-mi siusinnerusukkut palasitut atorfeqarsimasoq, tak. tassunga Biskoppeqarfiup takussutissiaa. Pineqartumi inuk ilagiit sinniisaannit inassutigineqartoq KNI-mi atorfeqareerpoq, taamatullu atorfeqarneratigut IIKNN-imit ilisarisimaneqarluni. Tamassuma inerneraa, qinnuteqaatit pissarsiarinissaat pisariaqanngitsutut isigineqarneri.
Biskoppeqarfimmik ataatsimeeqateqarnermi oqaatigineqareersumi IIKNN-ip biskoppeqarfimmik isumaqatigiissutigaa, siunissami suleriaasissaq imatut aaqqissuunneqassasoq, qinnuteqaatit tamakkerlugit IIKNN-ip tigusassagai, aalajangiineq sioqqullugu.
4-mut:
Biskoppeqarfiup akissutaa januarip 31-iani 2013-imeersoq IIKNN-ip tamakkerlugu taperserpaa, tassungalu atatillugu utoqqatsissutigissallugu, IIKNN-ip Biskoppeqarfimmut erseqqissaatiginngimmagu, inassuteqarnissamik ataatsimeeqqittoqarnissaanik. IIKNN-ip siunissami ajornartorsiut tamanna eqqumaffigissavaa, aammalu siunissami suliassat taamatut ittut tigusarnissaannut Biskoppeqarfiup allakkatigut suleriaasissatut ingerlatsisarnissamik suliaqarsimanera naammaginnissimaarluni.”
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip oqaaseqaataa 31. januar 2014-imeersoq Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup allagaanut ilanngullugu aamma nassiunneqarpoq.
Isiginiagassat suliamut attuumassuteqanngitsut oqartussaasup Biskoppillu nammineq atorfinitsitsiniarnermi ilanngussimanngikkaat Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip oqaatigaa. A-p palasitut atorfimmik inuttaqanngitsumik siusinnerusukkut ikinnerpaamik ataasiarluni ilisimatinneqarsimanera Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip tamatuma saniatigut innersuussutigaa. Oqaatigineqartoq kingulleq imatut paasisariaqarpara Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip A atorfimmut taaneqartumut qinnuteqaqqullugu kaammattorsimagaa.
Oqaaseqaammit makku aamma erserput:
“[...]
Ataatsimiinnermit oqaaseqaat. Paasissutissiilluni ataatsimiinnermi ilagiit sinniisaannik qinikkanik oqaloqatiginninnermi Biskoppi oqaaseqaasiunngilaq. Biskoppeqarfik imatut paasinnippoq, allattuisussaatitaaneq pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6 malillugu aallaaviusumik atorfiup suliassaataanik aalajangiinernut tunngassuteqartoq. Ataatsimiinnermi biskoppip sulinera tassaasoq isumasiuineq malillugu ilagiit sinniisaannut paasissutissiineq (ilitsersuineq), taamaattumillu ingerlatsinermi sulinivittut isigisariaqarluni. Taamatut pissusilimmik suliamik suliaqarneq — suliamilluunniit aalajangersimasumik — eqqartuussisutigoortumik allattuisussaatitaaneq, isumaqarpoq, allaffissornikkut najoqqutassaq annertunerusumik tunngavigineqassasoq, pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 3 naapertorlugu aalajangersagaq.
Isumaqartoqarpoq qallunaat pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisaanni tapersersorneqartoq, piffissami tassani atuuttumi assingusumit immikkooruteqanngitsoq, takuuk Folketingstidende 1985-86, tillæg A, spalte 216.
Biskoppi aamma isumaqanngilaq, pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6-imit allamik najoqqutaqarluni paasissutissiilluni ataatsimiinnermut tassunga allattuinissaq pissutissaqartoq, ataatsimiinnerup immikkut ittumik pissuseqarnera eqqarsaatigalugu, Biskoppip ilagiillu akornanni ilitsersuinerusumik oqaloqatigiinnerat. Eqqartuussisutigoortumik takorloorneqarsinnaavoq, suliap ingerlaneranut namminermut imaluunniit paasissutissiilluni ataatsimiinnermi ilisimasanut tunngasutigut suliap suliarinerani alloriarnerni immikkut ittumik kinguneqaraluarpat, tamannalu tunngavigalugu allattuisariaqalerluni, taamaattorli isumaqarnanngilaq sammisamut Ombudsmandip pingaarnertut apeqqutaanut atassuteqarnersoq.
Biskoppip saniatigut oqaatigisinnaava, qinnuteqartut pillugit paasissutissiinermi siusinnerusukkut palasitut atorfinitsitaanermini annerusumik oqaluttuassartaat tunngasut, piffissaq ilinniarfiat, matumani ilanngullugit palasissat (soraarummeernermik kingornagut) ilinniarfiat sungiusaqqaarfiallu, isumaliutersuutitut allaatigisat assigisaallu). Tamatuma saniatigut
qinnuteqartut pillugit ilagiit sinniisaannit peqataasut apeqqutaat soorunami Biskoppip akisarpai.
2-mut. Biskoppeqarfiup paasinninnera tassaavoq, Naalakkersuisoqarfiup Biskoppeqarfiullu akornanni sinniisit allagaat 28. februar 2013-imeersut sulisaatsimi ajunngitsumik ingerlasut.
Ilagiit sinniisaanit Biskoppi aqqutigalugu inassutigineqartoq, qinnuteqartoq Naalakkersuisoqarfiup toqqaraangagu, peqatigitillugu Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqartut allat itigartittarpai. Biskoppeqarfiup paasinninnera tassaavoq, ilagiit sinnisaanit qinnuteqartut salliutinneqartut aamma palasitut atorfinnut Naalakkersuisoqarfimmit naleqquttumik toqqarneqartut akornanni ataqatigiinneqartoq, ukiuni kingullerpaani qanorluunniit ikkaluaraangat.
Taamaattumik sinniisini immikkut taaneqanngikkaluarluni ilaareerpoq, Biskoppeqarfiup qinnuteqartunut toqqarneqanngitsunut itigartitaasunut nalunaaruteqartarnera, imatut tunngavilersuilluni, ilagiit sinniisaasa qinnuteqartoq alla salliutissimagaat. Ingerlatsinerup inatsisinut attuumassutai paasineqarsinnaannginnguatsiarput tamakkiinerusumik piumasaqaatit tunngavilersornerinut taamatut pissusilimmut itigartitsinermut — palasitut atorfimmut, ilagiit sinniisaasa ilagiinni atorfinitsitsinissamut pisinnaatitaanerat. Qanorluunniit issanngikkaluarpat, Naalakkersuisoqarfiup toqqaanera ilagiit sinniisaasa peqataasut salliutitaanut naapertuuppoq.
Biskoppeqarfiup paasinninnera tassaavoq, eqqarsaatigiinnarlugulu ilaanni Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqartoq alla toqqarniassagaluarpagu, ilagiit sinniisaasa sallinngortitatut toqqagaat pinnagu, qinnuteqartoq itigartitaasoq imaluunniit itigartitaasut pillugit Naalakkersuisoqarfimmit piviusunik tunngavilersukkanik uagut sinniisut pissutsit suunerinut tunngasunik tigusaqartassaagut, matuma kingorna ingerlateqqitassatsinnik.
Naalakkersuisoqarfiup paasinninnera malillugu tassaavoq sinniisit pissutsit piviusut malillugit erseqqarissut killilikkallu. Ombudsmandi isumaqarpoq, tassunga tunngaviusoq ineriartortinneqarsinnaasoq, soorunami piumasat taamaattut qilanaarissavagut Naalakkersuisoqarfimmik nutaanik oqaloqatigiinnissaq siunertaralugu.
[...]
3-mut. Biskoppeqarfiup paasinninnera tassaavoq, qinnuteqartut amerlassusiat tamanna pillugu inassuteqaammik allakkap oqaasertai aqqutigalugit Naalakkersuisoqarfiup nalunngikkaa. Sinniisit eqqarsaatigalugit aamma Naalakkersuisoqarfimmi suleriaaseq pigineqartoq, Biskoppeqarfimmit paasineqarneratut qulaani oqaluttuarineqartoq, Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqaatit nammineq atussallugit pisariaqartinngilai, pissutigalugu paasineqarmat, ilagiinni anersaakkut kiffartuuteqarneq aalajangiussamik malinneqartoq.
Ombudsmandip allagaanut [24. januar 2014-imeersunut] Biskoppeqarfik imaattunik oqaaseqassaaq:
Ombudsmandip oqaatigaa, inassuteqaateqarluni ataatsimiinnermik ingerlatsinerup kingunitsianngua qinnuteqaateqartunit ataatsip, Biskoppeqarfimmit Naalakkersuisoqarfimmut taasinerit inernerisa nassiunneqannginnerini, qinnuteqaatini tunuartissimagaa.
Oqaatigineqartoq tassaavoq qinnuteqartoq [...], inassuteqaateqarluni ataatsimiinnerni ilagiit sinniisaasa peqataasut marluusut aappaanni tamanit taasinernik tamakkiilluni pissarsisoq (pingasut), aamma ilagiit sinniisaasa aappaannit taasinernit qulingiluaasunit pingasunik pissarsisoq.
Paasinarsaassutigalugu ilagiit sinniisaani peqataasuni marluusuni, maalaaruteqartoq ataatsimut isigalugit ataatsimik taaneqarpoq.
[...]-tut akisussaaffigaara suliat illersorneqarsinnaasumik inissinnissaat aamma piviusorsiortumik kalerriunneqarnissaat, aamma Biskoppi qanoq itsilluguluunniit inatsiseqarnermut tunngasunik siunnersorneqarnissaa. Matumani eqqarsaatigineqartumi qamannga pisumik ajuusaarutigissavara, taasinerit inernerisa suliarineranni naalakkersueriaatsimi innuttaasup oqartussaaqataanerata inorsartinneqarnera sianiginiarsimannginnakku, inassutigineqartut inernerannut matumalu kingorna eqqunngitsumik atugaqartitsilluni. Biskoppi siunnersorsimasussaagaluarpara, nutaamik paasissutissiilluni ataatsimiittoqassasoq, ilagiit sinniisaanit nutaanik inassuteqaatinik malitseqartumik — maanna qinnuteqaatinit atuuttuusut akornannit, inernerit Naalakkersuisoqarfimmut nassiutinnginnerini.
Pissutsit taakku peqqutigalugit aammalu sianiginninngissimaneq Biskoppimut utoqqatsissutigisimavara aamma atorfeqarfik pinerliornermi pisut assingusut pinngitsoortinniarlugit siumut sammisumik suliap ingerlasarnissaanut allaganngorlugu pilersitsissaaq.”
A kattuffillu taassuma ilaasortaaffigisaa, F, oqartussaasut oqaaseqaataat pillugit oqaaseqaatiminnik allakkatigut 28. maj 2014-imeersutigut aamma 16. juni 2014-imeersutigut saqqummiussipput. A-p aamma F-ip oqaaseqaatiminni oqartussaasut tulleriinneri malillugit allattuisussaatitaaneq aamma suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni Naalakkersuisoqarfiup Kalaallillu Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip inissisimanerat eqqarsaatigalugit oqaaseqaataat pingaarnerusutigut isummerfigaat.
Tamatuma kingornatigut imaattunik oqaaseqaateqarpunga:
“1. Misissuinerma killissalersorneqarnera
Suliami matumani aallaaviusoq tassaavoq A-p Palaseqarfik X-imi palasitut atorfimmut qinnuteqaammi itigartinneqarnera pillugu naammagittaalliuutaa, matumani Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip (Biskoppeqarfiup), matumani Biskoppi nammineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, suliami isiginiagassat suliamut attuumasuteqanngitsut ilanngussimanerai apeqqut immikkut ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Apeqqut taaneqartoq kingulleq immikkoortumi 2-mi isummerfigaara.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliami atorfinitsitsinermi oqartussaasutut inissisimanera immikkoortumi 3-mi sukumiinerusumik isummerfigissavara, matumani Naalakkersuisoqarfiup pisinnaatitaanermik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsisimanera kiisalu Naalakkersuisoqarfiup suliamik atorfinitsitsinermut tunngasunik paasissutissartalersuinera ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
Qinnuteqartup atorfinitsitsiniarluni suliap ingerlanerani qinnuteqaamminik tunuartitsinerata inassuteqaateqarniarluni (ilisimateqatigiillunilu) nutaamik ataatsimiittoqarnissaa nassatarisariaqarsimaneraa immikkoortumi 4-mi sukumiinerusumik isummerfigaara.
Naggasiutitut ilagiit sinniisaasa palasinik atorfinitsitsisarneq pillugu allakkiortarnerat pillugu ataatsimuunerusoq pingaarnerusutigullu isumaliutersuutit arlallit immikkoortumi 5-imi saqqummiuppakka.
Oqaatigaara suliaq manna atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussut tunngavigalugu suliarineqartussaasoq, tak. ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 30. oktober 1998-imeersoq, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 11-kkut, 21. maj 2002-meersukkut aamma Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9-kkut, 19. maj 2010-meersukkut allannguuteqartinneqarsimasoq, Palaseqarfik X-imi palasinik atorfinitsitsinerup suliarineqarnerata nalaani atuuttuusoq.
Malittarisassat atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi takuneqarsinnaasut 1. januar 2014 aallarnerfigalugu ilageeqarneq pillugu inatsimmi takuneqarsinnaalerput, tak. ilageeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 19. maj 2010-meersoq Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2-kkut, 29. november 2013-imeersukkut allannguuteqartinneqartoq.
Malittarisassallu nutaat taakku atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi malittarisassanut annertuutigut naapertuuttuupput, taamaattumillu ajornartorsiutit oqaaseqaammi matumani suliarineqartut suli taakkununnga attuumassuteqarlutik.
2. A-p Palaseqarfik X-imi palasitut atorfinitsinneqarnissaminik qinnuteqaataanut atatilluguKalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppipisiginiagassanik suliamut attuumassuteqanngitsunik ilanngussisimasinnaanera
A-p naammagittaalliuutaa imatut paasivara manna ernumassutigigaa, tassalu Biskoppip ilaatigut ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnermi (tamanna pillugu erseqqinnerusumik tak. imm. 4) ilagiit sinniisaannut nammineq pilluni qanoq ilisimatitsissuteqarsimanera tamatumalu ilagiit sinniisaasa Palaseqarfik X-imi palasitut atorfimmut inassuteqaatiginninnginnerannut pissutaaqataasimasinnaanera. Taamaalilluni pingaarnertut apeqqut unaavoq Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi atorfinitsitsiniarnermi isiginiassanik suliamut attuumassuseqanngitsunik ilanngussisimanersoq.
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi tamatuma nassatarisaanik allakkatigut 21. janur 2014-imeersutigut qinnuigaara A-p ernumassutigisaa oqaaseqaammini isummerfigeqqullugu.
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip oqaaseqaammini 31. januar 2014-imeersuni palasinik atorfinitsitsisarnerup ataatsimut ingerlasarnera sukumiisumik allaaserisimavaa. A-p ilagiinni sulinermini oqaluttuassartaa Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip aammattaaq sukumiisumik allaaserisimavaa, tassanilu atorfeqarfinni arlalinni ukiorpassuarni sulisimaneq takutinneqarpoq, oqaatigineqarlunilu A pisumi ikinnerpaamik ataatsimi palasitut atorfik inuttaqanngitsoq pillugu toqqaannartumik ilisimatinneqarsimasoq. Siusinnerusukkut oqaatigineqartutut tamanna imatut paasisariaqarpara Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip A atorfimmut taaneqartumut qinnuteqaqqullugu kaammattorsimagaa. Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip, matumani Biskoppi nammineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi isiginiagassanik suliamut attuumassuteqanngitsunik ilanngussisimaneragaanera ilumuunnginnerarneqarpoq.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmit aamma oqaatigineqartutut ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnerup pissusissamisoorluinnartumik siunertaa tassaavoq Biskoppip qinnuteqaateqartut ataasiakkaarlugit pillugit ilisimatitsissuteqarnissaa. Biskoppip qinnuteqaateqartut ataatsiakkaat pillugit paasinneqqaarnerminik ilisimatitsinermut atatillugu saqqummiussinissaa aamma pissusissamisuussaaq. Qinnuteqaateqartut ataasiakkaat pillugit paasinninnermik saqqummiussineq taanna isiginiagassanik suliamut attuumassuteqartunik soorunalimi tunngaveqassaaq.
Suliamik matuminnga misissuininni pissutsinik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip, matumani Biskoppi nammineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, suliami atorfinitsitsinermut tunngasumut matumunnga atatillugu A-p inuttaa pillugu isiginiagassanik suliamut attuumassuteqanngitsunik (ilaatigut ilisimatitseqatigiilluni ataatsimiinnermi) ilanngussisimaneranik uppernarsaasunik nassaanngilanga.
Tamanna Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip oqaaseqaataanut ataneqartillugu pissutigalugu isumaqarpunga Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip, matumani Biskoppi nammineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, isornartorsiornissaanut pissutissaqarnanga isumaqarpunga.
Malugaara ilagiit sinniisaat suliamut atorfinitsitsinermut tunngasumut atatillugu allakkiorsimanngitsut. Suliat palasinik atorfinitsitsinernut tunngasut ingerlanneqarnerini ilagiit sinniisaasa allattuisarnerat immikkoortumi 5-imi ataatsimut pingaarnerusutigullu nalilersorpara.
3. Naalakkersuisoqarfiup suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi inissisimanera
3.1. Aallarnisaataasumik isumaliutersuutit – oqartussaasutut pisinnaatitaaneq
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik suliap matuma suliarineqarnerani atorfinitsitsinermi oqartussaasuuvoq, sulilu taamaalluni Kalaallit Nunaanni palasinik ilagiinni atorfinitsitsisarneq eqqarsaatigalugu, tak. atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi § 8.
Atorfinitsitsinerit pillugit aalajangiinerit ataatsimut tassaapput suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi taamatut oqartarneq tunngavigalugu aalajangiinerit, taamaattumillu inatsimmi tassani malittarisassat, matumani tunngavilersuisarneq pillugu malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit, malinneqartussaallutik.
Naalakkersuisoqarfiup palasit eqqarsaatigalugit atorfinitsinermi oqartussaasutut pisinnaatitaanerata ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq eqqarsaatigalugu pisortani atorfinitsitsinermut oqartussaasut allat pisinnaatitaanerat aallaavittut assigilluinnarsimavaa (assigilluinnarlugulu), tassa imaappoq Naalakkersuisoqarfik kia (ilinniartitaanikkut sinaakkutit atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi § 1-ikkut taaneqartut iluanni) qinnuteqartut akornanni atorfinitsinneqarnissaanik aalajangiinissamut missingiussinikkut annertuumik piginnaatitaasoq. Naalakkersisoqarfiup missingiussinera – pisortani atorfinitsitsinermi oqartussaasut allat assigalugit – inatsiseqartitsinikkut sinaakkutinit annertuunit taamaallat killissaligaavoq, ilaatigut qinnuteqartup annertunertigut piukkunnaateqarnerpaat atorfinitsinneqartussaanera pillugu malittarisassaq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
Naalakkersuisoqarfiulli palasinik atorfinitsitsisarnernut tunngasuni pisinnaatitaanera pisortat atorfinitsitsisarnerat pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasunit allanit annertuumik allaassuteqarpoq.
Taamaalilluni atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussutikkut aalajangersarneqarpoq, tak. peqqussummi § 8, palaseqarfimmi ilagiit sinniisaat atorfinitsitsiniarnerup ingerlanerani peqataatinneqassasut, tassalu ilagiit sinniisaasa kia atorfinitsinneqarnissaa kissaatigineqarnersoq suliani ataasiakkaani inassuteqaatigisussaammassuk; inassuteqaat taanna Naalakkersuisoqarfiup kia atorfinitsinneqarnissaanik missingiussinikkut aalajangiinerani ilaatinneqartussaavoq. Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqartoq ilagiit sinniisaasa inassuteqaataanni pineqartunut ilaatinneqanngitsoq atorfinitsissinnaanngilaa, taamatuttaarlu qinnuteqartoq inassuteqaateqarniarluni ataatsimiinnermi siullermi taasisunit tamanit taaneqartoq atorfimmi atorfinitsinneqartussaalluni.
Qinnuteqartoq Naalakkersuisoqarfiup atorfinitsikkumasaa tamakkua saniatigut palasinngortitaasimasutut ilagiinnilu sulisussatut akuerineqarsimasutut Biskoppimit nalunaarutigineqarsimasuussaaq, tak. atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi § 4.
Killissalersuutit taakku taaneqaraluartut matuma eqqaamanissaa pingaartuuvoq, tassalu Naalakkersuisoqarfik palasinik atorfinitsitsisarnernut tunngasuni atorfinitsitsinissamut tamakkiisumik pisinnaatitaammat pisinnaatitaajuassallunilu – pisinnaatitaanerup taassuma nassatarisaanik pisinnaatitaaffeqarluni pisussaaffeqarlunilu.
3.2. Naalakkersuisoqarfiup itigartitsinissamut pisinnaatitaanermik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsinera
Naalakkersuisoqarfiup isumagisassanngortitsineq pillugu allakkatigut 28. februar 2013-imeersutigut Naalakkersuisoqarfiup suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni pisinnaatitaaneri aalajangersimasut pisinnaatitaanermik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortissimavai.
Taamaalilluni isumagisassanngortitsinermi ilaatigut qinnuteqartut atorfimmi pineqartumi atorfinitsinneqanngitsut itigartinneqarnerannik nalunaarfigineqarnissaat pineqartunut ilaatinneqarpoq. Atorfinitsitsinermut pisinnaatitaaneq immini, tak. isumagisassanngortitsineq pillugu allakkat, suli Naalakkersuisoqarfimmiippoq. Isumagisassanngortitsinerlumi pillugu allakkat taakku aallaavigalugit A qinnuteqaammut itigartinneqarnerminik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimit, imaanngitsoq Naalakkersuisoqarfimmit, aamma nalunaarfigineqarpoq.
Naalakkersuisoqarfiup pisinnaatitaaneranik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsineq oqartussaasumut qulliunerusumit (matumani Naalakkersuisoqarfimmit) oqartussaasumut alliunerusumut (matumani Biskoppimut) avammut isumagisassanngortitsisarneq pillugu ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngaviit nalinginnaasut tunngavigalugit annertuutigut pisinnaavoq.
Uangali paasinninnera unaavoq Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqartunut atorfinitsinneqanngitsunut itigartitsinermik nalunaaruteqarsinnaanermut pisinnaatitaanermik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut isumagisassanngortitsineq inatsisinik eqqortitsisuunngitsoq.
Taamatut paasinninneq piviusumut matumunnga ataneqarpoq, tassalu atorfinitsitsinissamut pisinnaatitaanerup Naalakkersuisoqarfimmit susassaqarfiusimanera (sulilu susassaqarfiunera). Itigartitsinernik nalunaaruteqarnissamut pisinnaatitaaneq atorfinitsitsinissamut pisinaatitaanermut pissusissamisoorluinnartumik ataneqarpoq. Allatut oqaatigalugu: Taamaattumik Naalakkersuisoqarfik atorfinitsitsinissamut pisinnaatitaagami taamalu aamma – ilagiit sinniisaasa Biskoppillu immikkut pisinnaatitaaneri soorunalimi ataqqillugit – kia atorfinitsinneqarnissaanik missiliuussinikkut naliliisuusimagami taanna kisimi tassaavoq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit sukumiisumik tunngavilersugaasumik itigartitsissuteqarsinnaasoq, suliassammi suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassatigut aalajangersarneqarmat ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu itigartitsinerit tunngavilersorneqartassasut. Itigartitsissummik tunngavilersuinissamut periarfissaq taanna taamaallaat Naalakkersuisoqarfimmit atorfinitsitsinermi oqartussaasuusumit sukkumiisumik eqqortinneqarsinnaavoq.
Eqqortussaq anguniarlugu aamma oqaatigaara oqartussaasup (matumani Naalakkersuisoqarfiup) aalajangiinera qanorluunniit pisoqaraluarpat oqartussaasoq alla (matumani Biskoppi) aqqutigalugu aamma nassiunneqartariaqanngitsoq, suliamili illua’tungiusumut toqqaannartumik nassiunneqartariaqartoq, tak. Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi quppernermi 606-imi Karsten Loibergip allaaserisaa.
Taamaattumik A-p Palaseqarfik X-imi palasitut atorfimmi palasitut atorfinitsinneqarnissamik qinnuteqaataanik itigartitsinerup pineqartumut nalunaarutigineqarnissaanik Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup Biskoppimut isumagisassanngortitsisimanera qulaani oqaatigineqartut tunngavigalugit ajuusaarnartorujussuartut isigaara.
Isumagisassanngortitsinerup (matumani tunngavilersuinermi amigaataasut pillugit apeqqut ilanngullugu eqqarsaatigalugu) uanga paasinninnera tunngavigalugu inatsisinik unioqqutitsisup inatsiseqartitsinikkut annertuumik amigaataasutut isigisariaqartup (inatsiseqartitsinikkut) kingunerisaa eqqarsaatigalugu immikkoortumi 3.3-mi oqaaseqaatikka innersuussutigaakka.
Paasivara isumagisassanngortitsineq pillugu allakkat nutaat suliarineqarnissaat Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliniutigilersimagaa. Naalakkersuisoqarfiup suliamut tassunga atatillugu isumaliutersuutikka qulaani taaneqartut ilanngutissagai naatsorsuutigaara.
3.3. Naalakkersuisoqarfiup suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi paasissutissartalersuinera – pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngavissaqartussaanerat
Ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi manna aalajangiisuulluinnartumik tunngaviuvoq, tassalu suliap pisariaqartumik piareersarneqarnerata ingerlanneqarnera oqartussaasup suliamik aalajangiiviginnittup akisussaaffigigaa – matumani paasissutissanik pissarsiniarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
Tunngavik taanna – misissuisussaanermik tunngavik imaluunniit pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngavissaqartussaanerat - qularnaveeqqutitut malittarisassatut taaneqartartunut ilaavoq, taassumalu eqqortinneqarnera aalajangiinerit ataasiakkaat inatsisinik unioqqutitsisuunnginnerannut eqqortuunerannullu ataatsimut annertuumik pingaaruteqarpoq. Taamaattumik pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngavissaqartussaanerannik sumiginnaaneq inatsiseqartitsinikkut annertuumik amigaataasussaavoq, aalajangiinerullu atuussinnaassuseqannginnera tamatuma aallaavittut nassatarisussaallugu, tak. Karsten Revsbechip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret – sagsbehandling”-imi 2004-meersumi quppernerit 357 tullialu.
Pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngavissaqartussaanerat taamaattuunini pissutigalugu suliani atorfinitsitsinermut tunngasuni aamma atuuppoq.
Apeqqutigigakku Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip akillutik oqaatigaat Naalakkersuisoqarfik atorfinitsitsisoqarnissaa pillugu aalajangiigami qinnuteqartut aqqi kisiisa, qinnuteqaatit qinnuteqartunit Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppimut tunniussimasaat pinnagit, tigummisimagai.
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip oqaaseqaammini 31. januar 2014-imeersumi oqaatigaa “Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqaatit nammineq atussallugit pisariaqartinngilai, pissutigalugu paasineqarmat, ilagiinni anersaakkut kiffartuuteqarneq aalajaatsumik [ilagiit sinniisaasa inassuteqarsinnaanerannik inatsisilerinikkut ersertumit, uanga ilanngussara] malinneqartoq”.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaammini 25. april 2014-imeersumi oqaatigisaa imatut paasivara qinnuteqaatit pissarsiariniarneqarnissaat pisariaqarsimanngitsoq, qinnuteqartut Naalakkersuisoqarfiup ilisarisimareermagit, taakkumi tamarmik Kalaallit Nunaanni ilagiinni atorfeqartitaammata atorfeqartitaasimasuummataluunniit.
Oqartussaasut Naalakkersuisoqarfiup qinnuteqaatinik aalajangiisoqannginnerani pissarsiarinninniarnissaata pisariaqannginnerannik oqarnerat isumaqatiginngilara.
Taamaalilluni atorfinitsitsinermi oqartussaasup qinnuteqaatinik pineqartunik tigummiaqarnera atorfinitsitsinermi oqartussaasup qinnuteqartut ataasiakkaat piukkunnaataannik ataatsimut pissarsinissaanut aalajangiisuulluinnartumik tunngaviuvoq.
Taamaattumik Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi qinnuteqaatit pineqartut isummerfiginngilluinnarlugit aalajangiisimanera isorisarialerujussuartut isigaara. Qularnaveeqqutitut malittarisassaq pingaaruteqartoq Naalakkersuisoqarfiup suliamik paasissutissartalersuinnginneratigut sumiginnarneqarpoq.
Pisortat paasissutissanik pisariaqartunik tunngaveqartussaanerannik sumiginnaaneq oqaatigineqartutut tassaavoq inatsiseqartitsinikkut amigaat annertooq. Aalajangiinerup inatsiseqartitsinikkut annertuumik amigaateqartup aallaavittut manna nassatarissavaa, tassalu aalajangiinerup atuussinnaassuseqannginnera atorunnaarsinneqartussaaneralu.
Suliaq Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliareqqissagaa inassuteqaatiginiarlugu tamanna tunngavigalugu isumaliutersuutigigaluarpara.
Taamaaliunngilanga, tassami uanga paasinneqqaarnera unaammat qinnuteqartoq palasitut atorfimmi pineqartumi atorfinitsinneqartoq suliap paasissutissartalersorneqarsimannginneranut pisuusimanavianngitsoq isiginiassallugu pissutissaqarluinnartussaasoq. Tamatumani manna innersuussutigaara, tassalu aalajangiineq inatsiseqartitsinikkut annertuumik amigaatilik atortiinnarneqarsinnaasoq, suliami aalajangiinerup atortiinnarneqarnissaanut sakkortuumik sunniuteqartumik utoqqatsissutissartaqartunik (isiginiagassanik allanik taaneqartartunik) ilaasoqarpat, tamatumani tak. Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi quppernerni 849-mi tulliinilu aamma 857-imi tulliiluni Jon Andersenip allaaserisai.
Malugaara Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaammini 25. april 2014-imeersumi uannut oqaatigigaa atorfinitsitsisarnermi periaaseq siumut isigisumik aaqqinneqassoq, taamaalillutik qinnuteqaatit tamarmik pisuni tamani Naalakkersuisoqarfiup aalajangiinnginnerani Naalakkersuisoqarfimmit tiguneqareertalissallutik.
Tamanna tusaatissatut tiguara.
4. Ilagiit sinniisaasa suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi inassuteqaataat
Immikkoortumi 3.1-imi oqaatigineqartutut palaseqarfimmi ilagiit sinniisaat palaseqarfiup palasissaanik atorfinitsitsinermi peqataasarsimapput (sulilu peqataasarlutik). Tamanna pillugu malittarisassat atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi §§-ini 6-imit 8-miipput kiisalu palasinik atorfinitsitsinernut il.il. ilagiit sinniisaasa peqataatinneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni (atorfinitsitsisarneq pillugu nalunaarummi) nr. 38-mi, 29. december 1998-imeersumiipput, taaneqartorlu kingulleq suli atortuuvoq.
Atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi § 6-ikkut kiisalu atorfinitsitsisarneq pillugu nalunaarummi § 5-ikkut aalajangersarneqarpoq ilagiit sinniisaanni ilaasortat peqataasut ilisimateqatigiiffiusumik ataatsimeeqatigineqartassasut, ataatsimiinnermilu tassani qinnuteqaatit takkuttut kiisalu atorfiup inuttalerneqarnissaa pillugu malittarisassat Biskoppip saqqummiutissallugit.
Atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi § 7-ikkut kiisalu atorfinitsitsisarneq pillugu nalunaarummi § 5-ikkut aalajangersarneqarpoq ilagiit sinniisaanni ilaasortat peqataasut ilisimatitseqatigiilluni ataatsimiinnerannut uiggiullugu inassuteqaateqarniarluni ataatsimiittoqartassasoq, ilagiillu sinniisaat ataatsimiinnermi tassani palasitut atorfimmi pineqartumi kia atorfinitsinneqarnissaa malittarisassat erseqqinnerusut atorfinitsitsisarneq pillugu nalunaarummi §§-ini 7-imit 9-mut aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit inassuteqaateqartassasut.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmut allakkannit 24. juni 2014-imeersunit ersertutut suliami atorfinitsitsinermut tunngasumi matumani qinnuteqartut ilaata inassuteqaateqarniarluni ataatsimiinnermi taguunneqarluarsimasup qinnuteqaatini tunuartissimavaa, Naalakkersuisoqarfiup atorfinitsitsinissaq pillugu aalajangiinissaa sioqqullugu. Naalakkersuisoqarfik Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi allakkani taaneqartuni qinnuigaakka ajornartorsiut taaneqartoq taanna isummerfigeqqullugu.
Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip uannut oqaaseqaammini 31. januar 2014-imeersumi oqaatigaa pisimasut isiginiarlugit inassuteqaateqarluni (ilisimateqatigiillunilu) nutaamik ataatsimiittoqarsimasariaqaraluartoq. Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip aamma oqaatigaa pisut taamaattut siunissami pinaveersaartinniarlugit suleriaaseq allaaseriniarneqartoq. Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip inatsiseqartitsinermik paasinninnera Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup ilalerpaa. Inassuteqaateqarniarluni nutaamik ataatsimiittoqarsimannginnera oqartussaasut taakkua marluk tamarmik ajuusaarutigaat.
Pisumi taaneqartutut ittumi qanoq qisuariartoqartassanersoq atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi (ilagiillu pillugit inatsimmi massakkut atuuttumi malittarisassani) oqaatigineqanngikkaluartoq oqartussaasut matumani isumaqatigaakka, tassalu inassuteqaateqarniarluni (ilisimateqatigiinniarlunilu) nutaamik ataatsimiittoqarsimasuuppat tamanna eqqornerpaasimassagaluartoq.
Oqaatigaara taamatut inerniliineq atorfinitsitsisarneq pillugu peqqussummi anguniakkap qanoq paasineqarnissaanik §§-ini 7-imi 8-milu nassuiaanermut suliani palasinik atorfinitsitsisarnermut tunngasuni tamat annertuumik oqartussaaqataanerannik (upperisarsiornerlu pillugu inatsiseqartitsinermut – anersaakkut kiffartuuteqarnermut) tunngaveqarnermik qulakkeerinnittussamut naapertuunnerpaasorinartoq.
Inassuteqaateqarniarluni (ilisimateqatigiinniarlunilu) nutaamik ataatsimiittoqarsimannginnera isiginiarlugu suliaq atorfinitsitsinermut tunngasoq Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup suliareqqissagaa inassuteqaatiginiarlugu isumaliutersuutigeqqippara. Taamaaliorniarnangali aalajangerlunga. Immikkoortumi 3.3-mi ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi atuussinnaassuseqannginnermik oqartarneq pillugu qulaani oqaaseqaatikka innersuussutigaakka.
5. Suliani palasinik atorfinitsitsinermut tunngasuni allattuisarneq
5.1. Aallarnisaataasumik oqaaseqaatit – killissalersuineq, allattuisarnerit il.il. siunertaat
Immikkoortumi matumani suliani palasinik atorfinitsitsinermut tunngasuni allattuisarneq pillugu ataatsimuunerusoq pingaarnerusutigut oqaaseqaateqarpunga, qulaani immikkoortuni 1-imi 2-milu oqaatigineqartutut.
Ilagiit sinniisaasa allattuisarnerat kisiat immikkoortumi matumani isummerfigaara. Taamaalillunga allattuisarneq pisut qanoq issusiat apeqqutaatillugu allattuisarnerlu pillugu malittarisassat tulliuttuni taaneqartussat tunngavigalugit Naalakkersuisoqarfiup Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip ingerlatassaat isummerfiginngilara.
Allattuisarneq pillugu malittarisassani isiginiagassat assigiinngitsut arlallit ataatsimut eqqarsaatigineqarput, taakkulu sukumiisumik allaaseriuminaapput. Isiginiagassat eqqarsaatigalugit taaneqarsinnaasut tassaapput paasitinneqarsinnaaneq eqqarsaatigalugu isiginiagassaq (paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu apeqqut), sukumiiisumik suliarinninneq eqqarsaatigalugu isiginiagassaq (tassa oqartussaasup suliamik sukumiisumik suliarinninnera), nakkutilliineq eqqarsaatigalugu isiginiagassaq, uppernarsaasersuineq eqqarsaatigalugu isiginiagassaq kiisalu tatiginninneq eqqarsaatigalugu isiginiagassaq. Allattuisarneq pillugu malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmut (pisortani suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaannut nr. 8-mut, 13. juni 1994-imeersumut) qanittumik aamma attuumassuteqarput; assersuutigalugu paasissutissat allattuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartut oqartussaasoq aalajangiisinnaalersinnagu suliami illua’tungiusumut saqqummiunneqarajuttartussaapput, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik suliamut matumunnga atatillugu oqaaseqaatinik arlalinnik ilagiit sinniisaasa suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni allattuisarnerannut tunngasunik saqqummiussivoq.
Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatai pillugit imaattunik oqaaseqaateqarpunga:
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik isumaqatigaara oqarmat ilagiit sinniisaat oqartussaasutut nammineertutut isigisariaqartut, tamannalu Naalakkersuisoqarfiup oqaatigisaasa saniatigut ilagiit sinniisaasa aalajangiinerisa oqartussaasumut qulliunerusumut naammagittaalliuutigineqartarnerat pillugu aalajangersakkamik erseqqissumik ilagiit pillugit inatsimmi ilanngussisoqarsimaneratigut ikorfartorneqarsinnaavoq, tak. inatsimmi tassani § 28, imm. 1. Aqutsinikkut immikkoortoq – inatsimmi tamatuma paarlattuanik inatsiseqartitsinikkut erseqqissumik tunngavissaliisoqarsimanngippat – pisut arlaanni oqartussaasutut nammineertuusinnaananilu pisut arlaanni ingerlatsinermi oqartussaasuusinnaanngilaq, tak. Hans Gammeltorft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2002-meersu-mi quppernerni 123-mi tullianilu Karsten Loiborgip allaaserisaa.
Naalakkersuisoqarfiup paasinninnerata paarlattuanik uanga paasinninnera unaavoq ilagiit sinniisaanni ilaasortat ataasiakkaat nammineertutut ingerlasuunngitsut, tassaallutillu ataatsimut oqartussaaqatigiit, tassalu ilagiit sinniisaasa, ilaat. Taamaanngippat ilaasortat ataasiakkaat nammineertutut oqartussaasussaapput, tamannalu inassuteqaateqartarneq pillugu malittarisassani siunertaasimagunanngilaq. Taamaalilluni uanga paasinninnera unaavoq ilagiit sinnissaat suliami palasimik atorfinitsitsinermut tunngasumi oqartussaasutut ataatsitut Naalakkersuisoqarfimmut inassuteqartuusut. Ilagiit sinniisaat (ilaasortat ataasiakkaat) inassuteqaateqarnermi qanoq iliornersut Naalakkersuisoqarfiup suliamik suliarinninnerminut atatillugu naliliiffigissavaa.
Atorfinitsitsisarneq pillugu nalunaarummi § 5, imm. 2-mi oqaaseqatigiit aappaasigut aalajangersarneqarpoq atorfiup inuttalerneqarnissaa pillugu malittarisassat aalajangiinerillu pillugit allattuiffimmi ataatsimiinnerup ilaa taanna pillugu allattuisoqassanersoq Biskoppi ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnermi nassuiaateqassaaq, aalajangiinerillu pillugit allattuiffik ataatsimiinnermi peqataasunit tamanit atsiorneqassalluni. Naalakkersuisoqarfiup paasinninnerata paarlattuanik – uanga paasinneqqaarnera unaavoq - aalajangersakkap taassuma ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat – annikinnerpaaffiatigut malittarisassaasut - tunngavigalugit allattuisussaatitaaneq tamatigut malinneqartussaq taarsersinnaanngilaa, allatut iliornissamut inatsisikkut erseqqissumik tunngavissaqanngippat. Inatsisikkut tunngavissaq taanna ilagiit pillugit inatsimmi nassaassaanngilaq.
5.2. Suliat palasinik atorfinitsitsisarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi allattuisarneq pillugu malittarisassat
Ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi allattuisarneq pillugu malittarisassat malittarisassani assigiinngitsuni pingasuniipput: A) Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi (pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 13. juni 1994-imeersumi), tak. tassani § 6, imm. 1, B) allattuisussaatitaaneq pillugu malittarisassani inatsisikkut aalajangersagaanngitsumi, taannalu inatsiseqartitsinermi tunngavimmik tunngaveqarpoq aamma C) ingerlatsinermi ileqqorissaarneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit allattuisarnermi
A. Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 imaattunik oqaasertaqarpoq:
“Suliassani ingerlatsinermut oqartussaasumit aalajangiiffigineqartussani oqartussaq paasissutissanik suliassamut tunngasuteqarluinnartunik suliassap aalajangiiffigineqarnissaanut pingaaruteqartunik oqaasiinnakkut pissarsisoq, paasissutissanilluunniit taamaattunik allatut iliorluni paasisaqartoq paasissutissat taakkua imaat pillugit allakkiussaaq. Taamaattorli paasissutissat taakku suliassap allakkiartaata ilaanni takuneqarsinnaappata tamanna atuutinngilaq.”
Aalajangersakkamit ersertutut allattuisussaatitaaneq taamaallaat suliani aalajangiiffigineqartuni atuuppoq. Oqartussaasoq suliani taamaattuni suliami pissusiviusut pillugit paasissutissanik suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartunik oqaasiinnartigut pissarsisoq paasissutissanilluunniit allatut iliorluni paasisaqartoq paasissutissat imaat pillugit allakkiussaaq. Allattuisussaatitaanerli taanna paasissutissat taakku suliami allagaatit ilaanni takuneqarsinnaappata tamanna atuutinngilaq.
“Aalajangiineq”-mik oqarneq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi taamaallaat suliani aalajangiiffigisassanut atuuttumi taamatut oqartarneq tunngavigalugu paasineqassaaq. Inatsimmi § 2, imm. 1 pillugu oqaaseqaatini oqaatigineqarpoq “aalajangiivineqartoq”-mik oqarnermi eqqarsaatigineqartoq suliamik inatsisilerinermut tunngasunik, tassa imaappoq oqaaseqaatissanik, suliaqarneq, suliassanngortumi suna eqqortuunersoq imaluunniit eqqortuussanersoq tassuuna aalajangerniarlugu.
Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 ingerlatsinermi oqartussaasumut suliami pineqartumi aalajangiisussamut taamaallaat sammitinneqartutut aammattaaq isigineqartariaqarpoq, tak. Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu isumaliutissiissummi 1510/2009-mi qupperneq 424, tak. John Vogterip atuakkiaani “Offentlighedsloven med kommentarer”-mi 1998-imeersumi qupperneq 152.
Suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik tassaavoq aalajangiinissamut pisinnaatitaanermik tigummisaqartoq, tak. imm. 3.1-imi oqaatigineqartut.
Taamaalilluni paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni ilagiit sinniisaat eqqarsaatigalugit soqutiginaateqartutut naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq.
Immikkoortumi 3.1-imi oqaatigineqartutut Naalakkersuisoqarfik kia palasitut atorfinitsinneqarnissaanik aalajangiinermini pisut aalajangersimasut ilaanni ilagiit sinniisaasa inassuteqaataannit (inatsisikkut tunngavigisami massakkut atuuttumi “oqaaseqaat”-mik taaneqartumit) qilersugaasimasoq (sulilu qilersugaalluni).
Taamaattumik aalajangiinissamut pisinnaatitaaneq taamaalilluni – pisuni aalajangersimasuni – ilagiit sinniisaanniippiannginnersoq taamalu ilagiit sinniisaasa aalajangiinermi oqartussaasutut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 ilumut malissaneraat – oqallisigineqarsinnaavoq.
Aallaqqaasiutitut oqaatigineqartutut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-imi aalajangiinermik oqarneq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 2, imm. 1 tunngavigalugu paasineqassaaq.
Aalajangersagaq taaneqartoq kingulleq pillugu oqaaseqaatinit makku erserput:
“Oqartussaasup suliassap aalajangiiffiginissaanut atugassatut ingerlatsinermi oqartussaasumut allamut inassuteqaataa imaluunniit oqaaseqaataa inatsimmi isumaasoq tunngavigalugu aalajangiinerunngilaq, isummamik tusarniaanermi akissutaasoq oqartussaasumut tusarniaasumut pinngitsoorani malitassaagaluaruniluunniit.”
Taamaattumik oqaaseqaatit taakku aallaavigalugit ilimagisariaqarpoq ilagiit sinniisaat suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni aalajangiinissamut pisinnaatitaanngitsut. Tamatuma kingornatigut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 suliani taakkunani ilagiit sinniisaannut atuutinngilaq.
Oqaaseqaatit issuarneqartut naggataa’tungaat Danmarkimi ingerlatsineq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatit assinginik oqaasertaqartut ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq pillugu isumaliutersuutit ilaanni aalajangersimasuni aamma Folketingip Ombudsmandiata periaasiani qularpaluttumik isummerfigineqarsimapput. Tamatumani Niels Fengerip atuakkiaani “Forvaltningsloven med kommentarer”-mi 2013-imeersumi qupperneq 108 atuakkianut (ilaatigut Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2003-meersumi quppernernut 56-imut tulliinullu) Ombudsmandillu periaasianut innersuussutitalik innersuussutigaara. Taamaalilluni paasinninneq unaavoq – isuma taaneqartoq taamatut paasisariaqarakku - aalajangiinerpiaq oqartussaasumi inassuteqaateqartumiippat oqartussaasumi tassani suliaq aalajangiivigineqartoq tamatumani pineqartoq.
Aalajangiinermik oqartarneq immikkoortillugu isigigaanni isumaliutersuut periaaserlu siuliani taaneqartut isiginiarlugit nassuiarneqarsinnaasoq - imaanngitsoq nassuiarneqassasoq - isumaqatigigaluarlugu isumaqarpunga inatsiseqartitsinermik paasinninneq taaneqartoq oqaaseqaatit erseqqilluinnartut innersuussutigalugit qularutissaangaatsiartoq. Tamatuma Jens Peter Christensenip “Ugeskrift for Retsvæsenet”-mi 2003-meersumi atuakkiaanut tunngasuni quppernermi 230-mi (quppernermi 232-mi) allaaserisaa kiisalu Lisbeth Adserballep “Karnovs Lovsamling”-imi 2012-imeersumi (aamma 2013-imeersumi) paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatai aamma innersuussutigaakka.
Tamakku tunngavigalugit isumaqarpunga imatut inerniliinissannut naammattumik tunngavissaqarnanga, tassalu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 sulianut palasinik atorfinitsitsinernut tunngasunut atatillugu ilagiit sinniisaannit malinneqassasoq.
B. Oqaatigineqartutut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-ip saniatigut allattuisussaatitaaneq pillugu inatsiseqartitsinikkut tunngavik inatsikkut aalajangersagaanngitsoq atuuppoq, tak. Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu isumaliutersuummi 1510/2009-mi quppernerit 412 tulliilu.
Inatsiseqartitsinikkut tunngavimmi tassani “suliami iliuuserineqartut pingaaruteqartut tamaasa” eqqarsaatigalugit allattuisussaatitaaneq aamma ilaavoq. Allattuisussaatitaaneq suliani aalajangiiffigisassani aamma aalajangiiffigineqartussaanngitsuni aamma atuuppoq. Allattuisussaatitaanerup inatsisikkut aalajangersagaanngitsup taassuma allattuisussaatitaaneq allattuisussaatitaanermut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 tunngavigalugu atuuttumut sanilliullugu annertunerulersippaa; allatut oqaatigalugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 tunngavigalugu allattuisussaatitaaneq allattuisussaatitaanerup inatsisikkut aalajangersagaanngitsup ilaannakortumik eqikkarneraa.
Allattuisussaatitaaneq oqaatigineqartutut “suliami iliuuserineqartut pingaaruteqartut tamaasa” eqqarsaatigalugit atuuppoq (suliami iliuuserineqartut ataasiakkaat suliami allagaatini allani takuneqarsinnaariinngippata), allattuisussaatitaanerli suliani sorlerni atuunnersoq nalorninakujuppoq. Tassa imaappoq allattuisussaatitaaneq ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aqutsinikkut “ileqquusutut” suliani taamaallaat atuunnersoq imaluunniit allattuisussaatitaaneq assersuutigalugu oqartussaasup iliuusaanut oqartussaasumut namminermut tunngasuunerusunut aamma atuunnersoq, tak. isumaliutersuummi taaneqartumi quppernerit 421 tulliilu. Allattuisussaatitaanerulli sulianut palasinik atorfinitsitsinernut tunngasunut atatillugu iliuuserineqartunut pingaaruteqartunut atuunnera qularutigineqarsinnaanngilaq, tassami sulianut taakkununnga atatillugu iliuuseqartariaqartut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsiseqartitsinermut tunngasutut erseqqissumik pissuseqarmata.
“Iliuuserineqartup pingaaruteqartup” suunerata sukumiisumik oqaatiginissaa ajornakusoortuuvoq. Pisuni ataasiakkaani pisumik pineqartumik naliliinermik tunngaveqarpoq. Assersuutitut taaneqarsinnaapput aalajangiinerit suliami illua’tungiusumut oqaasiinnartigut nalunaarutigineqartut. Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaatai isumaliutersuummi taaneqartumi issuarneqartut aamma innersuussutigaakka.
Paasissutissanik pissarsineq – allatulluunniit iliorluni paasisaqarneq – “iliuusaasinnaavoq pingaaruteqartoq”. Pisuni taamaattuni allattuisussaatitaanerup qanoq annertussuseqarnissaanik apeqqut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 isiginiarneratigut akineqarsinnaavoq, taannalu oqaatigineqartutut tassaavoq allattuisussaatitaaneq allattuisussaatitaanerup inatsisikkut aalajangersagaanngitsup ilaannakortumik eqikkarnera, kiisalu paasissutissanik tigusaqarnermut/ilisimasaqalernermut” tunngasoq, tak. isumaliutissiissummi taaneqartumi qupperneq 426, imm. 6.3.7, paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 tunngavigalugu allattuisussaatitaanerup aamma allattuisussaatitaanerup inatsisikkut aalajangersagaanngitsup imminnut attuumassuteqarnerat pillugu.
Taamaalilluni ilimagisariaqarpoq ilagiit sinniisaat suliami palasitut atorfinitsitsinermut tunngasumi pissusiviusut inassuteqaammut (massakkut oqaaseqaammut) pingaaruteqartut pillugit paasissutissanik (ilisimateqatigiinnermut atatillugu allatulluunniit iliornikut) oqaasiinnartigut pissarsisut imaluunniit paasissutissanik taamaattunik allatut iliornikkut ilisimasaqalersut paasissutissat taakkua imaat pillugit allakkiussasut. Tamannali atuutinngilaq paasissutissat suliami allagaatini allani aamma takuneqarsinnaappata.
Ilagiit sinniisaat paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-imik tunngavik malillugu allakkiortoqartussaanermik saniatigut suliani palasinik atorfinitsitsinernut tunngasuni iliuuserineqartut pisumi naliliineq tunngavigalugu pingaaruteqartutut isigineqartut pillugit aammattaaq allakkiussapput.
C. Kiisalu innuttaasut ingerlatsiviullu tatigeqatigiinnerannik pilersitsisoqarnissaa ingerlatsiviup isumagissagaa ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Ingerlatsiviup uppernarsaasersuinermik qulakkeerineratigut, tassa imappoq allakkiorneratigut, tatigeqatigiinneq taamaattoq ilaatigut pilersinneqartarpoq, taamaaliornikkullu suliami pineqartumi susoqarsimanerata qanorlu oqartoqarsimanerata nalornissutigineqalersinnaanerat pinngitsoortinneqartarpoq. Isumaliutersuummi taaneqartumi quppernerit 416 tullialu Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaataanik taaneqartunik imallit innersuussutigaakka.
Uanga paasinninnera unaavoq isumaliutersuutit taaneqartut sulianut palasinik atorfinitsitsinernut tunngasunut atatillugu ilagiit sinniisaannit eqqaamaneqartariaqartut.
Tamanna ilagiit sinniisaasa sulianut palasinik atorfinitsitsinernut tunngasunut atatillugu ataatsimiinnerinut assigiinngitsunut (ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnerinut aamma inassuseqaateqarluni (oqaaseqaateqarluni) ataatsimiinnerinut) atatillugu aamma atuuppoq; tamanna ataatsimiinnermi nalinginnaasumik ileqqorissaarnerup aamma nassataraa. Ilageeqarnermut Ministereqarfiup uannut aamma oqaatigaa Danmarkimi ilagiit sinniissaasa ilisimateqatigiilluni ataatsimiinnerit aamma inassuteqaateqarniarluni ataatsimiinnerit pillugit allakkiat/imaqarniliat suliarisaraat (suliarisariaqaraat). Oqaatigaara palasinik atorfinitsitsisarneq pillugu malittarisassat Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni pingaarnerusutigut assigiimmata.”