Aatsitassanut tunngasuni allagaatinik paasissutissiineq. Oqartussaassutsimik ilusilersuineq. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuinermi pissaanermik aqutseriaaseq

Ombudsmandi Aatsitassanut Naalakkersuisup aviisimut sapaatit akunnerannut ataasiarluni saqqummertartumut Sermitsiamut oqaaseqaatai tunngavigalugit aalajangerpoq matuminnga nammineerluni misissuiffiginninneq aallartinniarlugu, tassalu allagaatit Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup paarlaateqatigiittagaat Aqutsisoqarfiup iluinnaani atugassatut isigineqartariaqartut taamalu paasissutissiinermi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatit allaffiup iluinnaani sulinermi atugassat pillugit malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit – aallaavittut - ilaatinneqartussaannginnerannik Naalakkersuisunut ilaasortap oqaatigisaa eqqortuunersoq.

Ombudsmandi naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsinermi (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsinermi”) isiginninnernut aamma aatsitassat pillugit inatsimmut innersuussilluni inerniliivoq Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut marluttut immikkoortutut isigineqartariaqartut. Taamaalillutik allagaatit Aqutsisoqarfinnit marlunnit taakkunannga paarlaateqatigiinneqartut Aqutsisoqarfiup iluinnaani atugassatut allagaataanngillat, taamaattumillu paasissutissiinermi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatit allaffiup iluinnaani sulinermi atugassat pillugit malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit ilaatinneqanngitsoorsinnaanatik.

Oqaaseqaatip matuma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani inatsisinik atortitsisut (Naalakkersuisut) ataatsimut aaqqissuussaanerannut kiisalu aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik iluseqartitsinermut, matumani allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassat atorneqarnerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu, tunngaviulluinnartumik aalajangiisuusumillu tunngasuunera pissutigalugu Inatsisartut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaata aamma Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata oqaaseqaatip assilineranik nassinneqarnerisigut suliaq pillugu ilisimatinneqarnissaat eqqornerpaasutut Ombudsmandip isigaa (oqaaseqaat 1. december 2014-imeersoq 2014-905-0023-mik j.normoqarpoq).

Aatsitassanut Naalakkersuisoq aatsitassat pillugit inatsisip allannguutissatut siunnersuummut tusarniaatigalugu nassiunneqarsimasumut atatillugu aviisimi sapaatit akunnerannut saqqummersartumi Sermitsiami 11. juli 2014-imi saqqummertumi allaaserisami apersorneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut 2014-imi ukiakkut ataatsimiinneranni qinersisoqarnissaanik nalunaaruteqarneq pissutigalugu unitsinneqartumi oqaluuserineqartussaagaluartoq suliani aatsitassat pillugit inatsit tunngavigalugu aalajangiiffigisassani allagaatit aatsitassanut tunngasuni Naalakkersuisoqarfimmit akisussaasuusumit (massakkut Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit) avatangiisinut tunngasuni Naalakkersuisoqarfimmut akisussaasuusumut (massakkut Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfimmut) siunissami nassiunneqartarumaartussat paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit tunngavigalugu paasitinneqarsinnaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqarunnaarnissaannut ilaatigut tunngasuuvoq.

Naalakkersuisoq allaaserisami ilaatigut oqarpoq nammineq paasinninnini unaasoq aatsitassat pillugit inatsimmi malittarisassat atuuttut manna nassatarigaat, tassalu allagaatit Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup paarlaateqatigiittagaat tassaasut taakku iluinnaani sulinermi atugassat taamaalillutillu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatit allaffiup iluinnaani atugassat pillugit malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit paasitinneqarsinnaatitaanermi (aallaavittut) pineqartunut ilaatinneqanngitsut. Naalakkersuisoq oqarpoq Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut ataasiusutut (aatsitassat pillugit oqartussaasutut) isigineqartariaqartut.

Tamanna imatut paasisariaqarpara Naalakkersuisut paasinninnerat unaasoq inatsisissatut siunnersuut – Aqutsisoqarfinnik marlunnik taakkuninnga atorunnaarsitsisoq sulianillu suliarinninnermik tamatuma kingornatigut Naalakkersuisoqarfinnut marlunnut taakkununnga nuussisuusoq - allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq eqqarsaatigalugu ullumikkut atuuttooreersunik annertunerusutigut allanngortitsisuunngitsoq.

Naalakkersuisup oqartussaassutsimik ilusilersuineq (taamalu paasitinneqarsinnaatitaanermut periarfissat) eqqarsaatigalugu inatsiseqartitsinermik atuuttumik issuaanera/saqqummiussinera) nalorninartoqartutut isigigakku Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermulllu Naalakkersuisoqarfik allakkatigut 15. juli 2014-imeersutigut qinnuigaara suliaq pillugu oqaaseqaateqaqqullugu. Misissuinermik aallartitsinera tusagassiuutitigut nalunaarutikkut innuttaasunut aammattaaq ilisimatitsissutigaara.

Naalakkersuisoqarfik qinnuigaara pingaartumik aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq) aamma aatsitassat pillugit inatsit isiginiarlugit nassuiaateqaqqullugu.

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik allakkatigut 10. oktober 2014-imeersutigut suliaq pillugu oqaaseqaateqarpoq. Oqaaseqaat takisoorujussuaq oqaaseqaammut matumunnga ilanngussatut ilanngunneqarpoq.

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aatsitassat pillugit inatsit aamma ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngaviit nalinginnaasut innersuussutigalugit oqaaseqaammi pingaarnerusutigut inerniliivoq Aatsitassani Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut ataasiusutut isigineqartariaqartut. Tamanna tunngavigalugu allagaatit Aqutsisoqarfiit marluk taakkua akornanni ingerlaartut taakkua iluinnaanni sulinermi atugassatut allagaataapput, taamaalillutillu allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaanermi pineqartunut aallaavittut ilaatinneqaratik.

Tamatuma kingornatigut imaattunik oqaaseqaateqarpunga:

“1. Misissuininnik killissalersuineq

Suliami matumani pineqartorpiaq tassaavoq allagaatit Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup paarlaateqatigiittagaat taakku iluinnaanni sulinermi atugassatut isigineqarsinnaanersut, taamalu pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni (paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi) nr. 9-mi, 13. juni 1994-imeersumi § 7, tak. § 8 aamma § 11, tunngavigalugu paasitinneqarsinnaatitaanermi pineqartunut – aallaavittut - ilaatinneqartussaannginnersut.

Allagaatit Aqutsisoqarfinnit taaneqartunit paarlaateqatigiinneqartut Aqutsisoqarfiit iluinnaanni sulinermi atugassaanerannik apeqqut aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik ilusilersuinermut ataneqarluinnarpoq. Taamaalilluni allagaatit taaneqartut allaffiup iluinnaani sulinermi atugassatut isigineqarsinnaassappata Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup oqartussaasutut ataasiunerat aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq.

Oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu ajornartorsiut sammivinnit assigiinngitsunit marlunnit isiginiarneqarsinnaavoq.

Sammivik siulleq tassa naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) aallaavigalugu iseriarfeqarneq, tassanilu ilaatigut ilaapput qitiusumik allaffeqarfissuaq pillugu malittarisassat. Iseriarfik taanna immikkoortumi 2-mi sukumiinerusumik allaaserineqarpoq.

Sammiviup aappaa tassaavoq inatsit aatsitassanut tunngasunik aalajangersaaviginnittoq, matumani tak. aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat (aatsitassat pillugit inatsit) nr. 7, 7. december 2009-meersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq. Iseriarfik taanna immikkoortumi 3-mi sukumiinerusumik allaaserineqarpoq.

Inatsiseqartitsinermik paasinninneq Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaammini saqqummiussaa immikkoortumi 4-mi pingaarnerusutigut isummerfigaara.

Immikkoortumi 5-imi naggasiutitut naatsumik eqikkaavunga.

2. Aatsitassanut tunngasuni ingerlatsinermi oqartussaassutsimik ilusilersuineq naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsinermut (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsinermut”) ataneqartillugu.

2.1. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu ataatsimut oqaatigisassat

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aaqqissuussaanerat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi nr. 473-imi, 12. juni 2009-meersumi § 1-ikkut pingaarnerusutigut aalajangersaavigineqarpoq. Aalajangersagaq taanna imaattunik oqaasertaqarpoq:

“Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfiit tigusatik pillugit inatsisiliornissamik aamma naalakkersuinissamik pissaaneqarput. Eqqartuussiviit Namminersorlutik oqartussat pilersitaat Kalaallit Nunaanni suliassaqarfinnut tamanut eqqartuussinissamik pissaaneqarput. Tamanna naapertorlugu inatsisiliornermik pissaaneq Inatsisartuniippoq, naalakkersuinissamik pissaaneq Naalakkersuisuniilluni aamma eqqartuussinissamik pissaaneq eqqartuussivinniilluni.”

Ataqatigiinneqarnermi matumani Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuinissamik pissaaneq – suliassaqarfiit tiguneqartut iluanni – Naalakkersuisuniittoq isiginiassallugu kisimi soqutiginaateqarpoq.

Naalakkersuinermik pissaaneq Naalakkersuisuniittoq Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaatigut nr. 26-kkut, 18. november 2010-meersukkut sukumiinerusumik aalajangersaavigineqarpoq. Inatsimmi tassani § 22-kkut aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut tassaasut siulittaasoq Naalakkersuisunullu ilaasortat arlallit, tamarmik Inatsisartunit qinigaasut.

Naalakkersuisut ilusilersugaanerat sulinerallu pillugit aalajangiisuulluinnartumik malittarisassaq tassaavoq inatsimmi § 23, imm. 1 (aamma tak. Namminersornerullutik Oqartussat atuukkallarmata Kalaallit Nunaanni hjemmestyre pillugu inatsimmi nr. 577-imi, 29. november 1978-imeersumi § 3-mi oqaaseqatigiit aappaat), tassuunalu aalajangersarneqarpoq suliassaqarfiit Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisunut ilaasortanut agguataassagai.

Aalajangersakkakkut tassuuna Tunngaviusumik Inatsimmi § 14, imm. 2-mik, kunngip ministerit qassiussusissaat suliassallu taakkununnga agguataarneqarnissaat aalajangissagaa aalajangersakkamik aallaaveqartukkut aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussani naalakkersuinermik pissaaneq ministerinik aqutsisoqarnermik tunngaveqartoq.

Ministerinik aqutsisoqarnerup manna nassataraa, tassalu Naalakkersuisut (ingerlatsineq pillugu) inatsiseqartitsineq tunngavigalugu ataatsimut oqartussaasutut (oqartussaasutut ataatsitut) ingerlanngitsut. Ministerinilli aqutsisoqarnerup manna nassataraa, tassalu Naalakkersuisunut ilaasortat ilaasortaqatiminnut sanilliullutik oqartussaasutut nammineertutut naligiissutullu ingerlasut, taamaalillutillu suliassaqarfiit siulittaasumit tamarmik immikkut pissarsiarisimasatik imminnut attuumassuteqaratik isumagisaralugit.

Ministerinik aqutsisoqarnikkut Naalakkersuisoqarfiit pilersinneqarput, taakkulu tamarmik immikkut Naalakkersuisunut ilaasortanut ataasiakkaanut allattoqarfiupput. Taamaalilluni Naalakkersuisoqarfik Naalakkersuisunut ilaasortamik qullerpaatut pisortaqartoq tassaavoq suliassaqarfimmi pineqartumik Naalakkersuisunut ilaasortamut tunniunneqarsimasumi ingerlatsinermi oqartussaasutut qullerpaaq. Naalakkersuisunut ilaasortap suliassaqarfia Naalakkersuisoqarfinnut arlalinnut (naligiissunut) agguataagaasinnaavoq.

Naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat ataanni ingerlatsinermi oqartussaasut arlallit inissisimasinnaapput. Taakku oqartussaasutut alliunerusut Naalakkersuisoqarfik eqqarsaatigalugu Naalakkersuisoqarfiup suliassaqarfiisa ilaat erseqqinnerusumik killissalersorneqarsimasut annertunerusumik annikinnerusumilluunniit nammineerlutik isumagisaraat.

Assersuutitut oqaatigineqarsinnaavoq Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup ilinniartitaanermut tunngasuni suliassaqarfia ilinniartitaanermi oqartussaasunit assigiinngitsunit annertuutigut isumagineqarpoq, soorlu Ilisimatusarfimmit, Ilinniarnertuunngorniarfinnit (pisortanit ingerlanneqartunit) aamma inuussutissarsiornermi branchenilu atuarfinnit (pisortanit ingerlanneqartunit), ilageeqarnermullu tunngasut ilagiinni oqartussaasunit (biskoppimit, provstinit, palasinit/palaseqarfinnit ilagiillu sinniisaannit) annertuutigut isumagineqarlutik. Oqartussaasut alliunerusut sulinerat eqqarsaatigalugu allaaserisaq “Kalaallit Nunaanni qitiusumik aqutsisoqarfimmi ingerlatsinermi oqartussaasut ilusiligaanerat” 2011-mi ukiumoortumik nalunaarutinni immikkoortumi 3.2-mi ilanngunneqartoq innersuussutigisinnaavara.

2.2. Aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik ilusiliineq pineqartoq pillugu oqaatigisassat

Immikkoortumi 2.1-imi oqaatigineqartutut Naalakkersuisut siulittaasuat tassaavoq suliassaqarfinnik Naalakkersuisunut ilaasortanut ataasiakkaanut taamalu Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut agguaassisartoq.

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfiata (Naalakkersuisut Siulittaasuata) Naalakkersuisoqarfinnut ataasiakkaanut (Naalakkersuisunut ilaasortanut ataasiakkaanut) agguataarisarnera inatsiseqartitsinikkut malittarisassatut, tassa imaappoq nalunaarummi kaajallaasitamiluunniit, allassimanngilaq. Aningaasanulli inatsit Naalakkersuisoqarfiillu ataasiakkaat misissoraanni takuneqarsinnaasoq aatsitassanut tunngasut avatangiisinut tunngasortaa Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimasoq. Aatsitassanut tunngasut sinneri Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimapput.

Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup Avatangiisinut Pinngortitamullu Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimanera, Aatsitassanilli Aqutsisoqarfiup Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani inissisimanera tamatuma nassataraa, tamannalu aningaasanut inatsimmi kiisalu nittartakkani taamatuttaaq takuneqarsinnaavoq.

Aqutsisoqarfiit marluk taakku Naalakkersuisoqarfittut suliassaqarfiit assigiinngitsut ataanni inissinneqarsimanerisa Aqutsisoqarfiit marluk taakku oqartussaasutut ataasiusinnaannginnerat nassataraat.

Tamatumunnga manna pissutaavoq, tassalu Aqutsisoqarfiit marluk taakku oqartussaasutut ataasiusutut taannaasutullu isigineqassappata tamatuma ministerinik aqutsisoqarnerup tunngavianut tamarmut assortuuttuulluinnartussaanera. Ministerinik aqutsisoqarnerup Naalakkersuisoqarfiit suliassaqarfiinik ataasiakkaanik immikkoortiterineq oqaatigineqartutut tunngavigaa, matumani oqartussaasut Naalakkersuisoqarfiit ataanniittut avissaartinneqarnerat ilanngullugu aamma eqqarsaatigalugu.

Taamaattumik Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup oqartussaasutut ataasiunerannik taannaanerannillu oqarnera naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq) tunngavigalugu isumaliutersuutit pissutigalugit isumaqatiginngilara.

3. Aatsitassanut tunngasuni ingerlatsinermi oqartussaassutsip ilusilersugaanera aatsitassat pillugit inatsit isiginiarlugu

Aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu apeqqut naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) iseriarfittut aallaavigalugu akineqarsinnaareeraluartoq oqartussaassutsimik ilusilersuineq aatsitassat pillugit inatsit isiginiarlugu immikkoortumi matumani naatsumik isummerfigaara.

Aatsitassanut tunngasuni oqartussaassutsimik ilusilersuineq aatsitassat pillugit inatsimmi allaaserineqarpoq. Taanna eqqarsaatigalugu inatsimmi §§-it 3-mit 3 c-mut isigissallugit pingaarnertut soqutiginaateqarpoq:

“§ 3. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi Aatsitassanut Oqartussaqarfik allaffissornikkut oqartussaavoq, tamakkununnga ilaallutik pissutsini aatsitassanik ingerlataqarnernut tunngasut, aatsitassarsiornermi nunap iluanik toqqorsivittut atuinermi imaluunniit aatsitassanik ingerlataqarnerni siunertanut, tamakkununngalu attuumassuteqartuni nukissiornermik ingerlataqarnermut, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatsinerni aamma ingerlatani tamakkununnga attuumassuteqartuni.

Imm. 2. Pissutsit suulluunniit aatsitassarsiornermut tunngassuteqartut, aatsitassanik ingerlatsinerit, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi nunap iluanik toqqorsimatitsinermut atuineq, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatat, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatat, ingerlatanullu attuumassuteqartut allat oqartussaasutut akuleriissitsilluni ataatsimoortillugit suliarineqarnissaat Naalakkersuisut isumagissavaat.

Imm. 3. Oqartussatut suliarinninneq inatsisartut inatsisaat manna kiisalu inatsisartut inatsisaat malillugu malittarisassatut aalajangersakkat malillugit isumagineqartassapput. Taamattaaq oqartussatut suliarinninneq aatsitassanut, aatsitassanik ingerlatsinermut, nunap iluani toqqorsimatitsinermut atuinermut imaluunniit aatsitassanik sammisaqarnermut atatillugu siunertanut allanut, sulianut atatillugu nukissiornermik ingerlatsinernut, sulianut atatillugu ruujorikkut aqqutinik ingerlatsinernut, ingerlatanullu allanut pingaaruteqartut inatsisit malittarisassallu allat tunngavigalugit isumagineqartassaaq, inatsisit imaluunniit malittarisassat allat malillugit oqartussat allat oqartussatut suliarinnittussaasut aalajangersaasimanngippata. Aatsitassanut Oqartussaqarfik inatsisit allat malittarisassallu allat malillugit allaffissornikkut piginnaasatigullu oqartussaavoq, aatsitassat, aatsitassanik ingerlataqarneq, nunap iluanik toqqorsimatitsinermut atuineq imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut siunertanut tunngasunut, tamatumunngalu tunngasuni nukissiornermik ingerlatat, tamakkununnga attuumassuteqartuni ruujorikkut aqqutitigut sammisanut kiisalu tamakkununnga attuumassuteqartunik ingerlatsinerit allat attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit.

§ 3 a. Aatsitassanut oqartussaasut, tak. § 3, imm. 1, tassaapput Aatsitassanut Aqutsisoqarfik, tak. imm. 2, aamma Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik, tak. imm. 3.

Imm. 2. Aatsitassanut Aqutsisoqarfik aatsitassanik suliassaqarfinnut nalinginnaasumik allaffissornikkut oqartussaavoq, avatangiisinut pissutsinut tunngasut ilanngunnagit, tak. imm. 3.

Imm. 3. Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik (Avatangiisinut Aqutsisoqarfik) aatsitassanik suliassaqarfinnut tunngasuni avatangiisinut tunngasuni allaffissornikkut oqartussaavoq, tamakkununnga ilaallutik avatangiisinik allanngutsaaliuineq, pinngortitamik allanngutsaaliuineq, avatangiisinut akisussaasuuneq aamma avatangiisinik nalilersuisarneq.

Imm. 4. Aatsitassanut oqartussaasup avatangiisinut pissutsinut tunngasuni nalilersuisarnerni aalajangiisarnernilu avatangiisinut sullissivimmit ataatsimit arlalinnilluunniit ilisimatuussutsikkut arlaannullu attuumassuteqanngitsup aalajangiinissamut nalilersuinerit missingiutillu tunngavigisarpai.

Imm. 5. Aatsitassanut suliassaqarfinnut tunngasuni ingerlatsineq oqartussatullu suliarinninneq pisinnaatitsissummik pigisaqartup allallu oqartussamik ataatsimik attaveqaqatigiittarneq tunngavigalugu aaqqissuunneqarpoq, oqartussamillu taassumannga nalunaarutit, allakkiat aalajangikkallu tamaasa il.il. tigusarlugit. Aatsitassanut Aqutsisoqarfiup pisinnaatitsissummik pigisaqartup allallu inatsisartut inatsisaanni matumani attuumassuteqartut allat tungaannut aatsitassanut suliassaqarfiit pillugit allaffissornikkut attaveqaqatigiittarneq isumagisarpai.

Imm. 6. Aatsitassanut Aqutsisoqarfik ingerlatsinermi oqartussatut ataqatigiissaarisuuvoq, Avatangiisinullu Aqutsisoqarfimmit oqaaseqaatit aalajangikkallu pisariaqartut pissarsiarisarlugit. Suliassat sammineqarneri aalajangikkallu pillugit Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Aqutsisoqarfik ingerlaavartumik imminnut ilisimatitseqatigiittuartassapput.

§ 3 b. Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmi imaluunniit Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmi aalajangiussamik maalaaruteqarneq Naalakkersuisunut maalaarutaasinnaavoq. Maalaarsinnaatitaasut tassaapput:

(...)

Imm. 3. Naammagittaalliuutaasoq oqartussaasumut aalajangiisimasumut allaganngorlugu tunniunneqassaaq. Naammagittaalliuuteqarnissamut piffissaliussap naanerata kingorna piaarnerpaamik oqartussaasup naammagitaalliuutaasoq aammalu oqartussaasup aalajangiinera naammagittaalliuutaasumullu nassuiaatai Naalakkersuisunut nassiutissavai.

(...)

§ 3 c.Pissutsit §§ 3-3 b-mi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit imaluunniit Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit aalajangerneqarsimasut ilutsit ilaat pillugit maalaarutit aamma maalaarsinnaanermut killilersuutit pillugit, takukkilli imm. 2-5.

Imm. 2. Aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutit pillugit tunniussinerit, allannguutit pingaaruteqartut, tunisinerit, akuersissummillu utertitsineq aamma utertitsinissamut akuersinerit pillugit Naalakkersuisut aalajangiisartuupput.

Imm. 3. Pissutsit inuiaqatigiinnut imaluunniit avatangiisinut pingaarutilimmik sunniuteqarsinnaasut pillugit Naalakkersuisunit aalajangerneqartarput, aalajangikkat aalajangersimasut Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit imaluunniit Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit aalajangiiffigineqartussanngorlugit Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangiisimanngippata.

Imm. 4. Aatsitassanut Aqutsisoqarfiup aamma Avatangiisinut Aqutsisoqarfiup suliassai pisinnaatitaanerilu pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, tamakkununnga ilaallutik taakku aalajangiisinnaanermut pisinnaatitaaffii, takukkilli imm. 2, 3 aamma 5.

Imm. 5. Misissueqqaarnissamut akuersissutit, tak. kapitali 4, imaluunniit annikitsumik aatsitassarsiornissamut aatsitassanik misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissutit pillugit aalajangikkat, tak. kapitali 8, Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmit imaluunniit Avatangiisinut Aqutsisoqarfimmit aalajangerneqassapput, aalajangigassat inuiaqatigiinnut imaluunniit avatangiisinut pingaarutilimmik sunniuteqartussaanngippata, tak. imm. 3.”

Immikkoortumi 2-mi naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsinermik (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsinermik”) allaaserinninneq kiisalu aatsitassat pillugit inatsimmi § 3 a, imm. 1 eqqaamallugit taamaalilluni inatsisikkut aalajangersarneqarpoq “aatsitassat pillugit oqartussaasoq”-assasoq Naalakkersui-soqarfiup (imaluunniit “aatsitassat pillugit oqartussaasoq” oqartussaasunik nammineertunik arlalinnik imaqarpat Naalakkersuisoqarfiit arlallit) ataani inissisimasumik. Inatsisikkut aamma aalajangersarneqarpoq pisinnaatitaanerit aalajangersimasut “Naalakkersuisuniittut”, tassa imaappoq Naalakkersuisoqarfiup (-fiit) suliassaqarfimmut akisussaasup (-sut) taamatuttaarlu “aatsitassat pillugit oqartussaasup – Aatsitassanik Aqutsisoqarfimmi aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup – aalajangiineri Naalakkersuisoqarfimmut (-nnut) naammagittaalliuutigineqarsinnaasut, aamma tak. naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”), tak. inatsimmi § 3 b.

Apeqqut pingaarutilik isummerfigisassaq tassaavoq “aatsitassat pillugit oqartussaasoq”-mik oqarnermi suna pineqarnersoq.

“Aatsitassat pillugit oqartussaasoq” aatsitassat pillugit inatsimmi § 3 a, imm. 1-imi sukumiinerusumik allaaserineqarpoq, oqaatigineqarlunilu “aatsitassat pillugit oqartussaasoq”-mi Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik ilaatinneqartut.

“Aatsitassat pillugit oqartussaasoq”-mik oqarneq oqariartaatsitut isigalugu assigiinngitsunik marlunnik paasineqarsinnaavoq.

Siullertut oqariartaaseq taanna imatut paasineqarsinnaavoq ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu pineqartoq tassaasoq oqartussaasoq ataaseq (“aatsitassat pillugit oqartussaasoq”), tassanilu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasoqarfiup iluani immikkoortortaqarfittut ilaallutik.

Aappaattut oqariartaaseq “aatsitassat pillugit oqartussaasoq” oqartussaasut imminnut eqqarsaatigalutik tamarmik immikkut nammineertut, Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik, eqqarsaatigalugit kattutsilluni taaguusiinertut paasineqarsinnaavoq. Paasinninneq taanna takussutissartalerniarlugu matumani eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi, tak. inatsit pillugu nalunaarut nr. 1139, 24. september 2013-imeersoq, § 10 innersuussutigaara, tassanilu taaguut “Unnerluussisussaatitaasoq” oqartussaasut nammineertut pillaasarneq pillugu inatsiseqartitsinermi unnerluussisarnermik isumagisaqartut kattutsillugit taaguutitut atorneqarpoq.

Aatsitassat pillugit inatsimmik misissuineq ataasiinnarmik paasineqarsinnaasumik akissutissaqarfigineqarsinnaanngilaq.

Uangali paasinninnera unaavoq manna – inatsisip oqaaseqaataani oqaaseqaatinilu - erseqqinnerpaamik ikorfartorneqartoq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik tassaasut oqartussaasut marluk immikkoortut.

Inatsisip oqaasertai eqqarsaatigalugit taamaalillunga oqaatigaara Aqutsisoqarfiit marluk taakku inatsimmi immini allaaserilluarneqarsimasorujussuusut, taamaalilluni aamma tak. inatsimmi § 3 a, imm. 2 aamma 3, taakkunanilu Aqutsisoqar-fiit oqartussaasunik taagorneqarput, kiisalu § 3 b aamma § 3 c, taakkunanilu erseqqissumik tunngavigineqarpoq aalajangiineq Aatsitassanik Aqutsisoqarfimmi imaluunniit Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmi pisassasoq, imaanngitsoq “aatsitassat pillugit oqartussaasumi”. Oqartussaasup ilumini qanoq aaqqissuussaanera inatsisiliortup aallaavittut susassarinngilaa. Inatsimmi oqartussaasup peqataatinneqartup aalajangiinissaanik tunngaveqarneq, tak. inatsimmi § 3, imm. 2, allatut inerniliinermik nassataqanngilaq, tassami oqartussaasup peqataatinneqartup aalajangiinerani oqartussaasup ilusilersugaaneranik aalajangersaaneq pineqanngimmat, taamaallaalli oqaatigineqarluni pisinnaatitaaffinnik pigisaqartut il.il. oqartussaasoq ataaseq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik, kisiat attaveqarfigisassagaat, taannalu tassaasoq ataqatigiissaarisutut oqartussaasoq, tak. inatsimmi § 3 a, imm. 5 aamma 6.

Inatsisip allannguutaa Aqutsisoqarfinnik pilersitsiviusoq (Inatsisartut inatsisaat nr. 26, 18. december 2012-imeersoq) pillugu oqaaseqaatinit (kalaallisuuani qup-pernermi 3-mi, qallunaatuuani quppernermi 2-mi) ilaatigut erserpoq “Naalakkersuisut ataanni aatsitassanut oqartussaasoq tassaassaaq oqartussaasut marluk”, (kalaallisuuani quppernermi 6-imi qallunaatuuanilu quppernermi 4-mi) ”Aqutsisoqarfiit tamarmik immikkut oqartussaasutut pilersinneqassapput”, aamma (kalaallisuuani quppernermi 59-imi qallunaatuuanilu quppernermi 43-mi) “([Aatsitassanut Tunngasuni] Avatangiisinut Aqutsisoqarfik immikkut oqartussaasutut pilersinneqassaaq”. Oqaaseqaatinit minnerunngitsumik aamma erserpoq (kalaallisuuani quppernermi 56-imi qallunaatuuanilu quppernermi 41-mi) “Siunnersuummi allassimavoq Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Aqutsisoqarfik oqartussaasut immikkoortut marluk”, taassumalu Aqutsisoqarfiit oqartussaasut immikkoortut marluusut erseqqissumik ikorfartorpaa.

Oqaaseqaatini inatsisissatut siunnersuutip tusarniaatigineqarnerani akissutit amerlanersaannit aammattaaq erserpoq tusarniaanermi illua’tungiusut manna tunngavigigaat, tassalu oqartussaasut immikkoortut marluusut, taamaalilluni tak. tulleriinneri malillugit Nunamut Namminermut Tunngasunut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akissutaa (kalaallisuuani quppernermi 38-mi qallunaatuuanilu quppernermi 28-mi, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata akissutaa kalaallisuuani quppernermi 43 qallunaatuuanilu quppernermi 31), Kommuneqarfik Sermersuup akissutaa (kalaallisuuani quppernermi 49 qallunaatuuanilu quppernermi 35, Kalaallit Nunaanni Inuit Circumpolar Councilip akissutaa (kalaallisuuani quppernermi 51-imi qallunaatuuanilu quppernermi 37-mi, aamma Grønlandsbankenip akissutaani (kalaallisuuani quppernermi 53-imi qallunaatuuanilu quppernermi 39-mi). Tusarniaanermi illua’tungiusut taaneqartut akissutaanni tunngaviit taakku oqaaseqaatini Naalakkersuisoqarfimmit inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussisumit akerlilerneqanngilaq.

Kiisalu uanga inatsiseqartitsinermik paasinninnera Aqutsisoqarfinnik marlunnik pilersitsinissamik tunuliaqutaasutut anguniakkamit ikorfartorneqarpoq, tassalu “... avatangiisinut tunngassutillit pillugit ulluinnarni oqartussaasunit suliarinnittarnerup aatsitassanut tunngassutilinnik (...) ulluinnarni suliarinnittarnermit immikkoortinneqarnissaat [kissaatigineqartoq]. Siunnersuummi immikkoortitsi-nissaq taanna ingerlanneqassaaq” (siunnersuut pillugu oqaaseqaatit kalaallisuuani quppernermi 2-mi qallunaatuuanilu quppernermi 2). Tunuliaqutitut anguniagaq taanna erseqqivissumik akuersaarneqarnavianngilaq Aqutsisoqarfiit marluk taakku oqartussaasutut ataasiusutut taannaasutullu isigineqassappata.

Tamatuma kingornatigut ataatsimut isiginnillunga paasinninnera unaavoq aatsi-tassat pillugit inatsisip immikkoortumi 2-mi naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) tunngavigalugu inerniliinermit uannga ikorfartorneqartoq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik tassaasut oqartussaasut marluk immikkoortut.

4. Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu oqaaseqaataa pillugu pi-ngaarnerusutigut oqaaseqaatit

4.1. Aallaqqaasiut

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik oqaatigineqartutut oqaaseqaammik takisoorujussuarmik saqqummiussivoq. Naalakkersuisoqarfiup oqartussaassusermik paasinninnera pillugu pingaarnerusutigut oqaaseqaatit immikkoortumi matumani saqqummiunnissaannut pissutissaqarlunga isumaqarpunga. Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaataa suliap matuma paasissutissartalerneqarneranut attuumassuteqarluinnartoq kisiat saqqummiuppara.

4.2. Naalakkersuisoqarfiup naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) tunngavigalugu isumaliutersuutai

Pissutsit naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsinermut (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsinermut”) tunngasut Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaammini toqqaannanngitsumik isummerfigai.

Taamaalilluni Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaataani takuneqarsinnaavoq Naalakkersuisoqarfiup paasinninnera unaasoq naalakkersuinermik pissaaneq (Naalakkersuisut) ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermik oqartarneq tunngavigalugu ataatsimoortumik oqartussaaffittut ingerlanneqassasoq.

Naalakkersuisoqarfiup inatsiseqartitsinermik paasinninnera taanna aatsitassat pillugit inatsit pillugu oqaaseqaatinit ikorfartorneqarpoq. Tassani Inatsisartut inatsisaat nr. 26, 18. december 2012-imeersoq (oqaatigineqartutut aatsitassat pillugit inatsisip allannguutaa) pillugu oqaaseqaatit ilaatigut innersuussutigaakka, tassanilu Naalakkersuisut “Namminersorlutik Oqartussani ingerlatsinermi oqartussani qullersaasutut” (kalaallisuuani quppernermi 9-mi qallunaatuuanilu quppernermi 7-imi, kalaallisuuani quppernermi 63-imi qallunaatuuanilu quppernermi 46 aamma kalaallisuuani quppernermi 67-imi qallunaatuuanilu quppernermi 49) taaneqarput. Naalakkersuisut Aqutsisoqarfinnut isumagisassanngortitsinermut atatillugu “Naalakkersuisut tamarmiusut”-tut (kalaallisuuani quppernermi 7-imi qallunaatuuanilu quppernermi 5-imi) taaneqarput.

Naalakkersuisut (tassa imaappoq Naalakkersuisunut ilaasortat tamarmiusut) ataatsimoortumik oqartussaasutut – naalakkersuineq eqqarsaatigalugu – isiginissaannut soorunalimi akornutissaqanngilaq. Tamannalu nalinginnaasumik periaatsimut naapertuuttuuvoq, tassanilu Naalakkersuisunut ilaasortat ataasiakkaat Naalakkersuisut ataatsimiinneranni naapeqatigiittarput, pissutsit naalakkersuinermut tunngasut oqaluuseralugit naalakkersuinikkullu aalajangiisarlutik.

Ministerinilli aqutsisoqarnermik isuma, tak. immikkoortumi 2.1-imi, eqqarsaatigalugu ataatsimoorluni oqartussaassuseq taanna inatsisilerinikkut (ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinikkut) pisinnaatitaalersissallugu, tassa imaappoq oqartussaassuseq taanna ingerlatsinermi qullersaasutut oqartussaasunngortissallugu, ajornartorsiutitaqartussaavoq.

Taamaalilluni qitiusumik allaffeqarfissuup ilusiligaanerani paasinninnermut manna aalajangiisuusumik pingaaruteqarpoq, tassalu Naalakkersuisut inatsisilerinermik (ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi oqartarnermi ataatsimoorluni oqartussaasutut ingerlanngitsut, ministerinilli aqutsisoqarnertut ingerlasut, tassalu Naalakkersuisunut ilaasortat naligiimmik inissisimasut arlaliullutik “ministeritut” tamarmik immikkut suliassaqarfinnik imminnut tunniunneqarsimasunik aqutaqartut. Taamaanngippat Naalakkersuisut ataatsimoortumik oqartussaasutut tassaassapput ingerlatsinermi oqartussaasoq ataasiusoq, taamalu malittarisassanit taakkununnga atuuttunit aqunneqartoq. Tamanna ilaatigut imatut isumaqarpoq Naalakkersuisut ataatsimoortumik oqartussaasutut tassaasut inatsiseqartitsineq eqqarsaatigalugu nammineertutut ataasiusoq, eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaasoq, taamatuttaarlu qitiusumik allaffeqarfissuarmi aalajangiinerit tamarmik tassunga naggataatigut naammagittaalliuutigineqarsinnaassallutik. Nalunngisakka imaapput Naalakkersuisoqarfiit aalajangiineri Naalakkersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaasutut ilitsersuutigineqanngisaannartut, taamatuttaarlu Naalakkersuisoqarfiit aalajangiineri pillugit naammagittaalliuutit Atorfeqarfimma pilersinneqarneraniilli aalajangersimasumik suliarineqartarlutik – tamatumunngalu akerliliissutinik uanga tigusaqanngisaannarlunga. Naalakkersuisut ataatsimoortumik oqartussaasutut ingerlatsinermi qullerpaatut oqartussaasuuppata tamanna Ombudsmandi pillugu inatsimmi § 13-imik unioqqutitsinerusimassagaluarpoq.

4.3. Naalakkersuisoqarfiup ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngaviit isiginiarlugit isumaliutersuutai

Immikkoortumi 3-mi oqaatigineqartutut uanga paasinninnera unaavoq aatsitassat pillugit inatsisip qanoq paasineqarnissaanik nassuiaaneq aallaavigalugu manna aamma anguneqartariaqartoq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut marluttut nammineertutut isigineqartariaqartut.

Oqartussaassutsimik ilusilersuinermik paasinninnermi inatsisiliorneq soorunalimi tassaavoq inatsiseqartitsinikkut paasissutissanik pissarsivissaq pingaarnerpaaq. Inatsisiliornerli ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngavinnik nalinginnaasunik (inatsiseqartitsinikkut tunngavinnik) soorunalimi tapertalersorneqarsinnaavoq, matumani pingaartumik taakku paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatini allaaserineqarsimanerattut.

Naalakkersuisoqarfik oqaaseqaammini immikkoortumi 3-mi oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu isumaliutersuutinik arlalinnik ingerlatsineq pillugu inatsi-seqartitsinermi pingaarnerusutigut tunngaviit taakku allaavigalugit saqqummiussivoq, matumani pingaartumik taakkua paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatini allaaserineqarsimasut aallaavigineqarnerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 7 pillugu oqaaseqaatini “allagaat oqartussaasup nammineq ilumini sulinermini atugassaa” pillugu nassuiaataasuni ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi immikkoortut ataasiakkaat oqartussaasup taannaasup ilaatut imaluunniit oqartussaasutut nammineertutut qaqugukkut isigineqartarnissaanut tunngavik pingaarnerusutigut issuarneqarsimavoq. Oqaaseqaatinit Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu siusinnerusukkut oqaaseqaatit (Folketingstidende 1985-1986, tillæg A, spalte 219-220) assigisaannit makku erserput:

“Taakkua [oqartussaasup ataatsip arlallilluunniit, uanga ilanngussara] killilerneqarnerat inatsisitigut tunngavissat erseqqissumik naliliivigineqarnerisigut pisarpoq. Taamaattumik allaffeqarfinni pineqartuni immikkoortortat aaqqissuussaanerat ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqarpoq (assersuutigalugu immikkoortortat ataasiakkaat qanoq annertutigisumik namminersortuunerat, nammineq aalajangiisinnaassuseqarnersut, naammagittaalliuuteqarfigineqarsinnaanerat, naalakkiisinnaassuseqarnerat il.il.). Aamma pingaartinneqartariaqarpoq immikkoortortat ataasiakkaat ingerlatsineranni naatsorsuutigineqassanersoq immikkoortortat akornanni allagaatinik paarlaateqatigiittarneq oqartussaasup taassuma iluinnaani atugassatut isigineqassasoq.”

Oqaaseqaatinit issuarneqartunit kiisalu Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit pillugu isumaliutissiissummi nr. 1510/2009-mi quppernermi 520-mi sukumiinerusumik oqaatigineqartunit ersertutut naliliinermi immikkoortut pineqartut akornanni pissutsinik aaqqissuussaanermut attuumassuteqartunik naliliineq aallaavigineqassaaq. Aaqqissuussaanermut attuumassuteqartumik naliliineq taanna Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi quppernermi 118-imi Karsten Loiborgip allaaserisaatigut sukumiinerusumik nassuiarneqarpoq. Aaqqissuussaanermut attuumassuteqartumik naliliinissamik piumasaqaat oqaaseqaatinit issuarneqartunit isumaliutissiissummillu taamatuttaaq ersertutut pisuni aalajangersimasuni piumasaqaammik sulianut attuumassuteqartumik tapertalerneqartassaaq, tassanilu immikkoortut ataasiakkaat assigiinngitsut imminnut sanilliullutik suliaasa isumagineqarnerini allagaatinik taakku akornanni paarlaateqatigiittarneq allaffiup iluinnaani pisutut isigineqassasoq piumasaqaataanersoq pingaartillugu isiginiarneqassaaq.

Uanga paasisara unaavoq Inuussutissarsiornernut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Aatsitassanik Aqutsisoqarfimmik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfimmik oqartussaasutut ataasiusutut taannaasutullu isiginninniarluni ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq aallaavigalugu tunngavilersuinermini sulianut attuumassuteqartut pingaartittorujussuullugit isiginiarsimagai. Taamaalilluni Naalakkersuisoqarfiup manna innersuussutigaa, tassalu Aqutsisoqarfiit taakku suliassaqarfiup taannaasup (Kalaallit Nunaanni aatsitassanut tunngasut) iluani suliassanik isumaginnittuunerat.

Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasup ilaatut ataasiusutut imaluunniit oqartussaasutut marluttut nammineertutut isigisariaqarnerannik ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu naliliinermi sulianut attuumassuteqartut isumaliutersuutigalugu aallaavittut pingaartillugit isigineqarsinnaanerat soorunalimi isumaqatigaara, tak. immikkoortumi matuma siuliani isumaliutersuutit.

Suliamulli attuumassuteqartut atuuffiat Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu isumaliutissiissummi 1510/2009-mi quppernermi 520-mi ersertutut atikitsuararsuuvoq. Tamatuma saniatigut manna aamma innersuussutigaara, tassalu suliamut attuumassuteqartut Danmarkimi paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit nutaaq pillugu oqaaseqaatini ilanngunneqarsimanngitsut, tamatumani tak. inatsimmi § 23 pillugu immikkut oqaaseqaatit (Folketingstidende 2012-2013, tillæg A, qupperneq 89) kiisalu isumaliutissiissummi quppernerni 576-imi tullianilu oqaatigineqartut.

Taamaattumik sulianut attuumassuteqartut mianersuulluinnarlugit atorneqassapput, suliamullu attuumassuteqartut aaqqissuussaanermut tunngasut eqqarsaatigalugit oqaatigineqartutut tapertaaginnarput, tak. isumaliutissiissummi quppernermi 520-mi oqaatigineqartut. Sulianut attuumassuteqartut inatsisikkut erseqqissumik tunngavissaqarnerani atorneqassappata manna piumasaqaataassaaq, tassalu pisoq immikkuullarissuussasoq, inatsisiliortut siumut naatsorsuutigereer-sinnaanngisaat, aaqqissuussaanermullu tunngasut isumalimmik atorneqarsinnaanngiffiat.

Taamaattumik ataatsimut isiginnillunga paasinninnera unaavoq suliamut attuumassuteqartut naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) tunngavigalugu isumaliutersuutit aamma aatsitassat pillugit inatsisiliornerup qulaani issuarneqartutut manna nassatarigaa ilimagineqarsinnaanngitsoq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut ataasiusutut taannaasutullu isigineqartariaqartoq.

Sulianut tunngasut eqqarsaatigalugit uanga paasinninnera aamma unaavoq tamanna salliutillugu inissinneqarsimasoq, Naalakkersuisut oqaaseqaammi kalaallisuuani quppernermi 19–imi qallunaatuuanilu quppernermi 14-imi aamma kalaallisuuani quppernermi 80-imi tullianilu qallunaatuuanilu quppernermi 61-imi oqarmat “Naalakkersuisut, Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanik Aqutsisoqarfik, Avatangiisinik Aqutsisoqarfik, GEUS [De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland] aamma DCE [Nationalt Center for Miljø og Energi]“ tassaasut oqartussaasoq ataaseq taannaasorlu.

GEUS-ip [Det Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland] kiisalu DCE-p [Nationalt Center for Miljø og Energi] Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ilaattut ilaannginnertik pissutigalugu Namminersorlutik Oqartussani aatsitassat pillugit oqartussaasumi ilaasinnaanngillat. Taamaalilluni GEUS tassaavoq Miljøministereqarfiup ataani ilisimatusarfeqarfik, tak. inatsit nr. 536, 6. juni 2007-imeersoq, DCE-lu tassaavoq Aarhus Universitetip ataani ilisimatusarfiup immikkoortua, Danmarkimi universitetit pillugit inatsisikkut aalajangersaavigineqartoq, tak. inatsit pillugu nalunaarut nr. 960, 14. august 2014-imeersoq, kiisalu Uddannelses- og Forskningsministereqarfiup ataani inissisimasoq.

“Naalakkersuisoqarfiup” Aatsitassanik Aqutsisoqarfittut kiisalu Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfittut oqartussaasuunera aammattaaq aatsitassat pillugit inatsimmi § 3 b-mi naammagittaalliuuteqartarneq pillugu aalajangersakkamut toqqaannartumik assortuuttuusussaavoq, tassuunami aalajangersarneqarmat Aqutsisoqarfiit aalajangiineri taakkununnga (“Naalakkersuisunut”) naammagittaalliuutigineqarsinnaasut. Naammagittaalliuuteqartarneq pillugu aalajangersakkap takussutissiineratut ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit naammagittaalliortoqassappat (tak. Inatsisartut inatsisaat nr. 26, 18. december 2012-imeersoq pillugu isumaliutissiissutip kalaallisuuani quppernerit 9 aamma 10 – qallunaatuuanilu qupperneq 7) oqartussaasut assigiinngitsut pineqarnissaat piumasaqaataavoq.

4.4. Naalakkersuisoqarfiup Folketingip Ombudsmandiata periaasianut innersuussinera

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup suliaq pillugu oqaaseqaammini (kalaallisuuani quppernermi 68-imi tulliinilu qallunaatuuanilu quppernerni 52-imi tulliinilu, tak. ilanngussat 1 aamma 2) Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaatai marluk innersuussutigai, taakku Justitsministereqarfimmi aamma Finansministereqarfimmi oqartussaassutsimik ilusilersuinermut tunngasuupput.

Suliani taakkunani pineqartut tassaapput Direktoratet for Kriminalforsorgen aamma Personalestyrelsen tulleriinneri malillugit Justitsministereqarfiup aamma Finansministereqarfiup ataanni oqartussaasutut nammineertutut isigineqarsinnaanersut imaluunniit Direktoratet aamma Styrelsen ministereqarfiit taaneqartut ilaattut isigineqartariaqarnersut. Ministereqarfiit inatsiseqartitsinermik paasinninnerat pissutsinik arlalinnik ikorfartorneqaraluartut Folketingip Ombudsmandia isumaqarpoq ministereqarfiit taakku Direktoratimik aamma Styrelsemik ministereqarfiit taakkua namminneq suliassaqarfimmik (Naalakkersuisoqarfimmik) ilaattut isiginninnerat isornartorsiussallugu naammattumik tunngavissaqarani. Folketingip Ombudsmandiata makku tamatumani pingaartillugit isiginiarpai, tassalu Direktoratip Styrelsellu aaqqissuussaanikkut inissisimanerisa “annertuumik nalornissutigineqarnerat” kiisalu ministereqarfiit aqutsinermi allaffissornikkut periaatsiminni inatsiseqartitsinermik paasinninnerminnik tunngaviutitsisimanerat. Folketingip Ombudsmandiata ilaatigut Folketingets Retsudvalg inatsiseqartitsinikkut nalornissut taanna pillugu ilisimatissimavaa.

Folketingip Ombudsmandiata sulianik inerniliiviginninnermi oqaatigineqartutut manna assut pingaartillugu isiginiarsimavaa, tassalu inatsiseqartitsinerup annertuumik nalornissutigineqarnerata pineqarnera. Tamatuma pissuseqataa suliami matumani atuutinngilaq, taamaattumillu oqaaseqaatit taakku pingaartillugit tunngaviutinniarneqarsinnaanngereerlutik. Tamatumani aamma oqaatigaara suliat taakku ministereqarfiit pineqartut suliassaqarfiisa tamarmik immikkut iluini pissutsinut tunngasuusut, suliami matumani pisutut suliassaqarfinnut arlalinnut ataatsikkut tunngasuunatik.

5. Eqikkaaneq

Siuliini allaaserinninneq tunngavigalugu uanga paasinninnera unaavoq manna assortuussutigineqarsinnaanngitsoq, tassalu Aatsitassanik Aqutsisoqarfik aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfik oqartussaasutut marluttut immikkoortutut isigineqartariaqartut. Taamatut inerniliinera naalagaaffik pillugu inatsiseqartitsineq (“Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsiseqartitsineq”) aallaavigalugu isumaliutersuutinik tunngaveqarpoq, aammali aatsitassat pillugit inatsisip qanoq paasineqarnissaanik nassuiaaneq tunngaviulluni. Inuussutissarsiornermut, Aatsitassanut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ilaatigut ingerlatsinermi oqartussaassutsimik ilusilersuineq pillugu ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngaviit nalinginnaasut tunngavigalugit isumaliutersuutai allatut inerniliinermik nassataqanngillat.

Aatsitassanik Aqutsisoqarfiup aamma Aatsitassanut Tunngasuni Avatangiisinik Aqutsisoqarfiup oqartussaasutut marluttut immikkoortutut isigisariaqarnerat pissutigalugu allagaatit Aqutsisoqarfiit taakkua marluk paarlaateqatigiissaat Aqutsisoqarfiit iluinnaanni sulinermi atugassatut isigineqarsinnaanngillat. Taamaalillutik allagaatit taakku paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatit oqartussaasup iluinnaani atugassat pillugit malittarisassat tunngavigalugit paasissutissiinermi ilaanngitsoortinneqarsinnaanngillat.

Inuussutissarsiornermut, Aatsitassaqarnermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup allagaanut 10. oktober 2014-imeersunut suliap ingerlasimanerata allaaserineqarnerani eqqaaneqartutut ilanngussat pingasut ilanngunneqarsimapput. Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaataa 17. maj 2004-meersoq (j.nr. 2002-4002-601) ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarsimavoq, Folketingip Ombudsmandiata oqaaseqaataa 2. marts 2006-imeersuugunartoq ilanngussaq 2-tut ilanngunneqarsimavoq (j.nr. 2003-0082-239), Folketingillu Ombudsmandiata oqaaseqaataa 23. juni 2012-imeersoq ilanngussatut 3-tut ilanngunneqarsimavoq (dok.nr. 12-02509-17).

Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqataa ilanngussartalik atuaruk uani