Ulluunerani paaqqinniffimmi inissamut akiliuteqartitseqqinneq
A-p meeraasa nukarlersaata ulluunerani paaqqinniffimmi inaanut akiliutit K Kommunip naqinnerliuineq pissutigalugu qaammatini 16-ini akilsersinniartarsimanngilai. Kukkuneq paasineqarmat akiliutaasussat K Kommunip akilersinniarpai, tamannalu A-p Ombudsmandimut naammagittaalliuutigaa.
Suliaq sukumiinerusumik misissoreerlugu Ombudsmandip paasivaa pissutsit amerlanerusut ilaatillugit oqimaalutaasoqartariaqartoq. Oqimaalutaaneq taanna pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit pisussaammat, oqimaalutaanerullu qanoq inernilerneqarnera erseqqarluttutut isigigamiuk Ombudsmandip paasinninnera unaavoq erseqqarluttoq taanna eqqartuussivitsigut pitsaanerpaamik qulaajarneqarsinnaasoq (j.nr. 2013-632-0028, oqaaseqaat 11. november 2014-imeersoq).
Kommunip aappariit meeraasa pingasut paaqqinniffimmiinnerannut akiliutinik naqiterinermi kukkunikkut akiliisitsiniarsimannginnera pissutigalugu ulluunerani paaqqinniffimmiititsinermut akiliutinik qaammatini 16-ini akiliutit amerlaqataannik akiliinissaminik K Kommunip allakkatigut 19. december 2013-imeersutigut aalajangiusimanninnera A-p uannut allakkatigut 19. december 2013-imeersutigut ilanngussartalitsigut naammagittaalliuutigaa. Akiitsorineqartut aappariit meeraasa pingasut paaqqinniffim-miinnerannut akiliutinik eqqortunik kommunip naqinnerliuineq pissutigalugu akiliisitsiniartarsimannginneratigut pilersimapput. Taamaalilluni kommunip meeqqat angajulliit paaqqinniffimmiinnerannut akiliutit kisiisa akilersittarsimavai.
Kommuni allakkatigut 12. marts 2014-imeersutigut qinnuigaara suliami allagaatit uannut nassiuteqqullugit. Suliami allagaatit kommunip uannut allakkatigut 22. april 2014-imeersutigut nassiuppai. Allagaatit amerlanerusut allakkatigut 28. april 2014-imeersutigut aamma 2. maj 2014-imeersutigut aammattaaq tiguakka.
Suliami allagaatit misissoreerlugit K Kommunimut allakkat 20. maj 2014-imeersut nassiuppakka, kommunilu qinnuigalugu suliaq pillugu oqaaseqaateqaqqullugu. K Kommuni qinnuigaara kommunip ulluunerani paaqqinniffiutaani akit tamanut ilisimatitsissutigisarnerai taamaappallu qanoq iliorluni ilisimatitsissutigisarnerai suliaq pillugu oqaaseqaammini nassuiaaqqullugu.
Kommuni tamatumunnga uiggiullugu qinnuigaara aningaasat A-p meeraasa paaqqinnittarfimmiinnerinut akiliutitut A-p kontoanit ilanngaatigineqarsimasut suussusii kommunip – ulluunerani paaqqinniffimmiittuuteqarnermut akiliutinik qaammammoortumik PBS aqqutigalugu akiliisitsiniarnermut atatillugu – A-mut ingerlaavartumik nassuiaasertarsimanerai nassuiaqqullugu.
Kommuni tamatumunnga ilanngullugu qinnuigaara meeqqap nukarliup ulluunerani paaqqinniffimmiinneranut akigitinneqartut kommunip A-mut paasissutissiissutigisimanerai, soorlu akiligassiissutit pillugit nassuiaammik nassiussinikkut, taamaappallu qanoq iliorluni paasissutissiissutigisimanerai nassuiaqqullugu.
Suliami allagaatinik misissuininni aammattaaq malugaara K Kommunip aalajangiinera 19. december 2013-imeersoq A akiliutaaqqittussanik akiliissasoq piumasaqaamminik aalajangiusimanninniarluni aalajangernerminut atatillugu inatsiseqartitsinikkut tunngavimmik sumik tunngaveqarnermik innersuussummik imaqanngitsoq. Taamaattumik kommuni qinnuigaara uannut oqaaseqaammini kommunip inatsiseqartitsinikkut tunngavimmik sumik atuisimanera pillugu nassuiaateqaqqullugu, matumani pisassarisanik piumasaqarneq pillugu inatsiseqatitsinermi akiliutaaqqittussat pillugit malittarisassat eqqortissimanerai, taamaappallu qanoq iliorluni eqqortissimanerai ilanngullugit eqqarsaatigalugu.
Tusarniaanera 20. maj 2014-imeersoq K Kommunip allakkatigut 12. juni 2014-imeersutigut imaattutigut ilanngussartalitsigut akivaa:
”(…)
K Kommuni Meeqqanut, Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsivia ukiut nikinneranni paaqqinnittarfimmiittuuteqarnermut akiliutit pillugit paasissutissiisarnermik kiisalu ukiup qiterpaarnerani ulluunerani paaqqinnittarfimmi inissamik tunniussisarnermik periaaseqarpoq.
Kommunalbestyrelsip ukiup tullianut missingersuutit akuerigaangamigit ulluunerani paaqqinnittarfimmiittuuteqarnermut akiliutit aalajangersimasut nutaat tamatumunnga peqatigitillugu akuerisarpai. Tamatuma kingornatigut kommuni illoqarfimmi tusagassiuutitigut nalunaarummik saqqummiussisarpoq, akit aalajangersimasut pillugit innuttaasunut paasissutissiiniarluni.
Ulluunerani paaqqinnittarfimmi meeqqap inissaanik tunniussinermi angajoqqaat inissamik tunniussineq pillugu allakkatigut nalunaarfigineqartarput. Aningaasatigut isertitat pillugit paasissutissanik immersuiffissaq angajoqqaanit immersorneqartussaq ulluuneranilu paaqqinnittarfiit pillugit allaffimmut utertinneqartussaq allakkanut ilanngullugu nassiunneqartarpoq.
Angajoqqaat oqaasiinnartigut siornatigut paasissutissinneqartarput meeraq ulluunerani paaqqinnittarfimmi aallartittoq pillugu akiliutit aalajangersimasut angissusii pillugit paasissutissanik immersuiffissaq utertikkaangassuk; periaaseq taanna kingorna allanngortinneqarpoq, taamaalilluni akiliutit aalajangersimasut pillugit angajoqqaat allakkatigut ullumikkut nalunaarfigineqartarlutik.
Meeqqanut, Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsiviup matumuuna nalunaarutigissavaa A-kkut meeqqamik nukarliup paaqqinnittarfimmiilernera pillugu akiliutit angissusissaat pillugit oqaasiinnakkut paasissutissinneqarmata, soorlu periaaseq taamani taamaattoq.
Kommunip aammattaaq paasissutissiissutigisinnaavaa qaammatikkaartumik akiliisitsiniarnernut atatillugu aamma akiliisitsiniarneq PBS-ikkoortartillugu angajoqqaat/akiliisussat ataasiakkaarlugit meeqqat ataasiakkaarlugit qaammammoortumik akiligassiissummut naligiissaarivigineqartarmata. Tamatuma malitsigisaanik akiligassaminnik kinguaattoorsimasut konto pillugu takussutissiamik (assersuut ilanngullugu nassiunneqarpoq) nassinneqartarput meeqqat ataasiakkaat pillugit aningaasanik nassuiaatitalinnik.
Tamanna suliami uani aamma pivoq, taamaattumik Meeqqanut, Ilaqutariinnut Atuarfeqarnermullu Ingerlatsiviup paasinninnera unaavoq A-kkut meeqqat ataasiakkaat pillugit qanoq amerlatigisunik akiliisarnertik sukkulluunniit takusinnaasimagaat.
Tamatumunnga peqatigitillugu aappariit aningaasatigut isertitarisimasatik pillugit paasissutissanik immersukkaminnik tunniussinerminni meeraq pineqartoq pillugu qanoq amerlatigisunik akiliisussaanerminnik oqaasiinnartigut paasissutissinneqarput.
Taassuma saniatigut aappariit konto pillugu takussutissiamit qaammatikkaartumik tigusartakkaminnit meeqqat ataasiakkaat pillugit akiligassiissutinut nassuiaatinik takusaqarnissaminnik periarfissaqarsimapput.
Kommunip oqaatigaa Inatsisartut Ombudsmandiata allakkamini oqariartaaseq una atorsimagaa “pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat nalinginnaasut” kommunilu aperalugu oqariartaaseq taanna aalajangiinermi qanoq atorneqarsimanersoq. Pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi aalajangiinermi tunngavik tamakkiisumik nassuiaatigineqarsimanngimmat kommunip miserratiginngilaa. K Kommunip paasinninnera unaavoq akiliuteqartitseqqinnissap unitsinneqannginnerani pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit piumasaqaatit arlallit eqqortinneqartussaasut. Siullermik akiliisussaq ajortussamik isumaqartuussanngilaq, aappassaanillu akiliisussap kukkunera akiliiffigisassap atugaanit pisuussaaq, soorlu akiliiffigisassap akiliutissat naammassineqarnerat uppernarsassavaa, pingajussaanillu kukkunerup pilertortumik paasineqarsimannginnera apeqqutaavoq. Piumasaqaatit taakku imminnut ataneqarput.
Qulaani oqaatigineqartutut K Kommuni akinik angajoqqaanut paasissutissiisimavoq neqeroorutip akuerineqannginnerani. Akiliisitsiniartoqanngitsuuissorpat akiliisussaq ajortussamik isumaqanngiinnarsinnaanngilaq. Kukkunerup 15. november 2011-mi paasineqarnerata siornatigut piffissaq sivisooq ingerlasimasoq (qaammatini 16-ini) K Kommunip miserratiginngilaa. Tamatuma kingornatigut akiligassiissummik 30. november 2011-imi nassiussisoqarpoq. K Kommuni isumaqarpoq periarfissaq siulleq atorlugu qisuariartoqartoq.
(…)”
Allakkat taakku A-mut allakkatigut 23. juni 2014-imeersutigut tusarniaatigalugit nassiuppakka, A-llu oqaaseqaatini uannut akkallatigut 14. juli 2014-imeersutigut nassiuppai. Allakkat taakku tulliuttuni allaaserinninninni pineqartunut attuumassuteqarangaata innersuussutigisassavakka.
Tamatuma kingornatigut imaattunik oqaaseqaateqarpunga:
”1. Misissuinerma killissalersorneqarnera
A-p naammagittaalliuutaa tigugakku taanna suliarissanerlugu isumaliutersuutigaara, tassami akiligassiissut naammagittaalliuutigineqartoq pisassarisanik piumasaqarneq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu suliarineqartussaammat.
Malittarisassat taakku inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsinermut tunngasuupput. Naammagittaalliuutit malittarisassat taakku tunngavigalugit suliarineqartussat Atorfeqarfimmi suliarineqarnissaat itigartitsissutigigajuttarpara, tassami suliat taakku uanga pingaarnertut suliassaqarfimma avataaniimmata. Tunuliaqutaasumulli inatsiseqartitsinikkut tunngavik immini – tassalu ulluunerani paaqqinnittarfimmiittuuteqarnermut akiliutinik akiliisitsiniarnermut inatsisikkut tunngaviusoq, tak. immikkoortoq
2 – pisortat pillugit inatsiseqartitsinermut tunngasuummat naammagittaalliuut suliariniarlugu aalajangerpunga.
Misissuinermut matumunnga aallaaviusoq tassaavoq A-p meeqqami nukarliup ulluunerani paaqqinnittarfimmiinneranut akliliutaaqqittussanik kommunip naqiterinikkut kukkunerata kingunerisaanik qaammatini 16-ini akilersinniarneqarsimanngitsunik K Kommunip akiliisitsiniarnera pillugu naammagittaalliuutaa.
Misissuininnut inatsiseqartitsinikkut tunngaviusoq immikkoortumi 2-mi allaaseraara, pisassarisanillu piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat akiliuteqaqqitsitsisarnermut atuuttut allaaseralugit.
2. Inatsiseqartitsinikkut tunngavigisaq
Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni (ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit inatsimmi) nr. 16-imi, 3. december 2012-imeersumi § 28-kkut aalajangersarneqarpoq ulluunerani paaqqinnittarfinnut aningaasartuutit kommuninit akilerneqartassasut. Inatsimmi tassani § 29-kkut aamma aalajangersarneqarpoq kommuni meeqqat kommunip ulluunerani neqeroorutaanik atuinerannut akiliutinik akiliisitsiniarsinnaasoq.
Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutinut akiliuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 4. februar 2011-meersoq inatsimmik qulaani taaneqartumik tunngaveqarpoq, tak. inatsimmi tassani § 32, imm. 4. Atuisunut akiliutit kommunip akilersinniarsinnaasaasa amerlassusissaat nalunaarutikkut aalajangersaavigineqarput. Nalunaarummi § 1, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq kommunalbestyrelsi tassaasoq akiliutit amerlassusissaannik aalajangersaasussaq, nalunaarummilu tassani § 1, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq amerlassusiliussat taakku kommunip meeqqanut suli atualinngitsunut inerikkiartuutaasumik neqeroorutaanut aningaasartuutai akiliutinillu akiliisussaatitaasup aningaasaqarnikkut atugai tunngavigalugit aalajangersarneqartassasut.
Taamaalilluni K Kommuni kommunip ulluunerani neqeroorutaanik atuinermut akiliutinik akiliisitsiniarnissaminut kiisalu paaqqinniffinni inissanut akiliutit amerlassusissaasa aalajangersarnissaannut inatsisikkut tunngavissaqarpoq.
Kommunilli akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnissamut periarfissaa ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit inatsisikkut nalunaarutikkulluunniit inatsimmik taassuminnga tunngaveqartukkut aalajangersaavigineqarsimanngilaq.
Taamaattumik akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnissamut periarfissaq pillugu aalajangersaaviginninneq pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassani nassaarineqartariaqarpoq, matumani akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniartarneq pillugu malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
Kommunip akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniartoqassasoq aalajangernera suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinertut isigisariaqarnersoq isumaliutersuutigaara. Ajornartorsiut taanna Folketingip Ombudsmandiata 2013-imi ukiumoortumik nalunaarutaani naqinneqartumi 3)-mik normoqarluni kommunip akissarsianik amerlanaarlugit tunniunneqarsimasunik utertitsilluni akiliisitsiniarneranut tunngasumi sukumiisumik allaaserineqarpoq – ajornartorsiut conditio indebiti (aningaasanik amerlanaarlugit tunniunneqarsimasunik utertitsilluni akiliisitsiniartarneq) pillugu malittarisassat tunngavigalugit suliarineqartoq. Aningaasanik amerlanaarlugit tunniunneqarsimasunik utertitsilluni akiliisitsiniartarneq pillugu malittarisassat - akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniartarneq pillugu malittarisassat pissuseqataannik – pisassarisanik piumasaqarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassaapput inatsisikkut aalajangersagaanngitsut. Malittarisassat taakku taamaalillutik pissuseqatigiimmata uanga paasinninnera unaavoq Folketingip Ombudsmandiata isumaliutersuutai kommunip akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnerata suliami matumani aalajangiinertut isigineqarsinnaaneranik naliliiviginninnermi qanoq paasinninnissamik nassuiaatitut ilaasinnaasut.
Oqaaseqaammit erserpoq Folketingip Ombudsmandiata paasinninnera unaasoq pisortani oqartussaasut aalajangiinerisa inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqatitsineq tunngavigalugu iliuutsitut qaqugukkut isigineqarsinnaanerat suliassallu suliarineqartarnerat pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aalajangiinertut qaqugukkut isigineqarsinnaanerat titarnertut erseqqitsigisumik avissaaruteqanngitsut. Folketingip Ombudsmandiata taamatut oqarnera isumaqatigaara. Folketingilli Ombudsmandiata oqaaseqaammi taaneqartumi takisuumik nassuiaareerluni inerniliuppaa ”ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu aalajangiinerup pineqannginnera amerlanertigut ikorfartorneqartoq”.
Taamaattumik uanga paasinninnera unaavoq A-p meeraata nukarliup ulluunerani paaqqinniffimmiinneranut akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniartoqassasoq kommunip aalajangiinera suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinerunavianngitsoq.
3. Akiliutaaqqittussanik akiliineq
3.1. Akiliutaaqqittussanik akiliineq pillugu aallaqqaasiutitut oqaaseqaatit Akiitsunut tunngasuni aallaaviusoq tassaavoq akiitsoqartut akiitsutik akilissagaat. Pisussaaffik taanna akiitsunut pineqartup ilisimasaanut ilisimasariaqagaanulluunniit tunngasuuvoq.
Pisunili arlalinni akiitsoqarfiusup akiliutaaqqittussanik akiliisoqarnissaanik piumasaqaateqarsinnaanerata mattunneqarnera akuerineqartarpoq, pissutsit aalajangersimasut atuuppata.
Akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnissamut periarfissaq mattunneqassappat piumasaqaataasoq tassaavoq akiitsoqartoq akiitsuminik tamanik ilumut akiliisimalluni isumaqassasoq.
Ilumut akiliisimalluni isumaqartoqarnissaanik piumasaqaatip saniatigut pisuni ukunani akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniartoqarnissaa aamma itigartitsissutigineqartarpoq, tak. A. Grathep atuakkiaani ”Pengefordringer”-mi 1992-imi siullermik naqitertinneqartumi qupperneq 92:
”1) Pisassarisaqartoq akiitsut piunerat annertussusiallu pillugit apeqqummi kukkusimappat [uanga ataatigut titagara], imaluunniit akiitsut piunerat annertussusiallu pillugit apeqqummik naliliiviginninnissaminut pitsaanerpaamik periarfissaqarsimappat.
2) Pisassarisaqartoq piffissaliussap naammaginartumik sivisussuseqartup iluani eqqaasitsissuteqarsimanngippat [uanga ataatigut titagara].
3) Akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnerup itigartinnissaanut immikkut pissutissaqartarpoq akiliisoq akiitsut tamaasa akilersimallugit tatigalugu aaqqissuussisimappat [uanga ataatigut titagara]. (Atorfeqarfimmi nutsigaavoq)
Piumasaqaatit qulaani ataatigut titarsimassakka pillugit immikkoortuni tulliuttuni itisilerutaasunik nassuiaateqarpunga.
3.2. Ilumut akiliisimalluni isumaqarneq
Immikkoortumi 3.1-imi oqaatigineqartutut akiitsulik akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnermut atatillugu akiitsuminik ilumut akiliisimalluni isumaqassasoq piumasaqaat atuuppoq. Akiitsut eqqarsaatigalugit inuk akiitsuminik ilumut akiliisimasutut isumaqartutut isigineqarsinnaavoq akiitsut ilisimasaqarfigisimanngippagit ilisimasaqarfigisariaqarsimanngippagilluunniit.
K Kommunip allakkami 12. juni 2014-imeersuni oqaatigaa kommunip paasinninnera unaasoq A akiitsunik ilumut akiliisimalluni isumaqarsimasinnaanavianngitsoq, akiliisitsiniartoqarsimanngivippat.
A pingasunik meeraqarpoq, taakkulu tamarmik kommunip paaqqinnittarfiutaani inissanik atuisuupput. Kommuni qaammatit tamaasa ulluunerani paaqqinnittarfimmi inissanut marlunnut akiliutinik akiliisitsiniartarsimavoq, taamaalillunilu kommunip oqaatigisaatut akiliisitsiniartoqanngivissimanera pineqanngilaq. Pineqartorli tassaavoq paaqqinnittarfimmi inissamut ataatsimut akiliutinik akiliisitsiniartoqartarsimannginnera.
Taamaalilluni suliami pineqartumi ilumut akiliiumalluni isumaqarnermik naliliineq eqqarsatigalugu aalajangiisuusoq tassaavoq A-p ulluunerani paaqqinnittarfimmi inissat pingasut tamarmik PBS-ikkut akiliisarnermik kommunimut isumaqatigiissutigineqartutut aaqqissuussinikkut ilumut akilertarsimallugit pissutissaqarluni upperinninnera.
Tamatumunnga atatillugu akit pillugit paasissutissiineq ilumut akiliisimalluni isumaqarnermik naliliinerup qanoq inernilerneqarnissaanut pingaaruteqartorujussuuvoq, tassami akiitsoqartup akiitsuni akilersinnaassappagit akiitsut amerlassuserpiaat ilisimassallugu akiitsoqartumut aalajangiisuusumik pingaaruteqarmat.
Kommuni allakkanut 20. maj 2014-imeersunut qulaani taaneqartunut uiggiullugu qinnuigaara paaqqinnittarfimmi inissamut ataatsimut akiliutit amerlassusiat kommunip A-mut paasissutissiissutigisimaneraa ilisimatitsissutigeqqullugu.
Kommunip uannut allakkamini 12. juni 2014-imeersuni (suliap ingerlasimaneranik allaaserinninnermi issuarneqartuni) oqaatigaa ulluunerani paaqqinnittarfimmi inissanut akiliutit amerlassusii A-p nalunngikkai. Meeqqap paaqqinnittarfimmiilerneranut atatillugu akit A-mut oqaasiinnartigut paasissutissiissutigineqarsimanerat kommunip tamatumunnga tunngavilersuutigaa.
A-p akinik oqaasiinnartigut ilisimatinneqarsimaneranik paasissutissiinerup suliami allagaatinik misissuinissannut pissutissaqalersippaanga, kommuni ilisimatitsineq pillugu allakkiorsimanersoq paasiniarlugu. Taamaattoqanngilarli. Oqaatigaara kommuni taamaattoqarneraasutut tassaasoq taamatut paasissutissiisoqarsimaneranut uppernarsaammik saqqummiussisussaasoq.
A-p naammagittaalliuummini oqaatigaa akit ilisimanagit. Kommuni pisoq pillugu allakkiorsimanngimmat, pisullu ingerlasimanerpiaa isumaqatigiinngissutigineqarmat suliami susoqarsimanersoq uannut erseqqarluppoq. Kommunip akinik oqaasiinnartigut paasissutissiisoqarsimaneranik ilisimatitsissutaata pingaarutilittut isiginissaanut tamatuma nassatarisaanik periarfissaqanngilanga.
Kommunip ulluunerani paaqqinnittarfimmiititsinermut akiliutinik tamanut saqqummiussinikkut innuttaasunut ilisimatitsissuteqartarluni uannut aamma oqaatigaa. Tamanna ilumut akiliisimalluni isumaqarnermik naliliiviginninnermut sunniuteqarsinnaanersoq isumaliutersuutigaara.
Innuttaasulli aviiseeqqanik atuarnissaminnut pisussaaffeqanngimmata aviisseeqqanik atuannginneq piaaraluni akiliinnginnermik ingerlaannaq nassataqarneq ajorpoq. Innutaasulli akit tamanut saqqummiussaq aqqutigalugu ilisimalersimagunigit pineqartumi piaaraluni akiliinngitsoorneq atorsinnaavaa.
Taamaattoqassappalli tamanut saqqummiussaq innuttaasumit pineqartumit ilumut takuneqarsimasoq atuarneqarsimasorlu kommunip uppernarsarsinnaassagaa piumasaqaataavoq – uppernarsaammik saqqummiussineq naammassiniaruminaassinnaasoq.
Aamma oqaatigaara kommunip periaatsini allanngortissimallugu uannut paasissutissiissutigigaa, taamaalilluni innuttaasoq paaqqinnittarfimmi inissamik innersuussivigineqarnerminut peqatigitillugu akinik allakkatigut ilisimatinneqartalerluni.
Konto pillugu takussutissiaq A-p akiliisitsiniarnernut atatillugu tigusartagaata assinga kommunip suliami allagaatinik uannut allakkatigut 12. juni 2014-imeersutigut nassiussineranut atatillugu tiguara. Kommunip konto pillugu takussutissiaa tigusimallugu A-p suleqatima ilaannik oqarasuaatikkut oqaloqateqarnermini uppernarsarpaa. Konto pillugu takussutissiani taakkunani A-p meeraasa angajulliit marluk inuttut normui takuneqarsinnaapput. Inuit normuisa taakku nalaanni ulluunerani paaqqinnittarfimmiinnermut meeqqanut taakkununnga marlunnut akiliutit takuneqarsinnaapput. Taamaalilluni tunngaviutinneqartariaqarpoq ulluunerani paaqqinnittarfimmi meeqqanut marlunnut inissat marluk kisimik akilerneqartartut konto pillugu takussutissiani takuneqarsinnaasoq.
3.3. Kukkussutigineqartoq
Kina kukkussuteqarsimanersoq akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnissamut periarfissaq eqqarsaatigalugu immikkoortumi 3.1-imi taaneqartutut pingaaruteqarpoq. Matumani illua’tungeriit arlaat kina akiitsut amerlassusiannik naatsorsuinissamut nakkutilliinissamullu pitsaanerpaamik periarfissaqarsimanersoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
A-p kommunimut naammagittaalliuutaanut 30. januar 2012-imeersumut kommunip allakkatigut akissutaata assilinera K Kommunip allakkatigut 19. december 2013-imeersutigut nassiuppaa. Kommunip akissummini oqaatigaa kukkuneq kommunimi naqinnerliuinermik pissuteqartoq. Tamanna imatut paasisariaqarpara kommuni eqqortumik akiliisitsiniarsimanngitsoq kommunip nassuerutigigaa, tassami paaqqinnittarfimmi meeqqanut marlunnut inissat marluk kisimik akilersinniarneqarsimammata.
Tamatumunnga peqatigitillugu manna tunngaviutittariaqarpoq, tassalu kommuni akiliutinik tiguneqartumik nakkutilliinissaminut ajornanngitsumik periarfissaqartoq.
Kommunili akiliutinik tiguneqartumik nakkutilliinissaminut ajornanngitsumik periarfissaqaraluarpalluunniit manna aamma ilaasariaqarpoq, tassalu A-p – konto pillugu takussutissiat aqqutigalugit – paaqqinnittarfimmi inissanut pingasunut tamanut akiliisoqartarsimanersoq misissuinissaminut aamma periarfissaqarsimanera.
3.4. Piffissaliussap naammaginartumik sivisussusillip iluani naqqiissuteqarneq
Naqqiissuteqarneq piffissaliussap naammaginartumik sivisussusillip iluani pissaaq.
Kommunip allakkamini 12. juni 2014-imeersumi oqaatigaa kommuni isumaqartoq sapinngisamik pilertornerpaamik qisuariarsimalluni. Matumani oqaatigaara kukkunerup paasineqarnerata kingornatigut qanoq pilertortigisumik qisuariarsimaneq kisiat pingaartillugu isiginiarneqassanngitsoq, aammali kukkunerup paasineqarnissaata tungaanut piffissap qanoq sivisutigisup ingerlasimanera pingaartillugu isiginiarneqassasoq.
Paasisara unavoq kommuni A-p meeraata nukarliup paaqqinnittarfianiinneranut akiliutinik 2010-mi september ilanngullugu aallarnerfigalugu 2011-mi december ilanngullugu akiliisitsiniarsimanngitsoq.
3.5. Aaqqissuussinermik isiginninneq
Immikkoortumi 3.1-imi oqaatigineqartutut A. Grathep aammattaaq oqaatigaa akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarnerup itigartinneqarnissaanut immikkut pissutissaqartoq, akiitsoqartoq akiitsunik tamanik akiliisimanini upperalugu aaqqissuussisimappat. Tamatumunnga atatillugu akiitsoqarfiusoq inuinnaanersoq pisortaniluunniit oqartussaasuunersoq sunniuteqarpoq.
Folketingip Ombudsmandiata 1999-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernermi 509-mi Ombudsmandip oqaaseqaammini manna ilaatippaa, tassalu pisassarisaqartoq tassaasoq pisortani oqartussaasoq, pisortanilu oqartussaasut iliuuserisaasa eqqortuunerat tatigineqarsinnaasariaqartoq.
Qulaani taaneqartut manna nassataraat, tassalu pisuni akiitsoqarfiusoq pisortani oqartussaasuuppat innuttaasup ingerlatsiviup paasissutissiissutigisai tatigalugit/upperalugit aaqqissuussisinnaanerminik soqutigisaqarnera pingaartillugu isiginiarneqartariaqartoq. Taamaattumik inuit ataasiakaat illua’tungeriit marluk akornanni akiliisitsiniarneq pineqanngikkaangat akiitsoqarfiusorlu pisortani oqartussaagaangat mianersuaalliorneq annertunerusutut isigineqartariaqarpoq.
3.6. Eqikkaaneq
Pissarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi piumasaqaatit akiliutaaqqittussanik akiliisitsiniarsinnaanermik aalajangersaaviginnittut immikkoortuni matuma siuliini allaaseraakka.
Suliaq sukumiinerusumik misissoreerlugu paasivara pissutsit amerlanerusut ilaatillugit oqimaalutaasoqartariaqartoq, tak. immikkoortoq 3. Oqimaalutaaneq taanna pisassarisanik piumasaqartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat tunngavigalugit pisussaammat, oqimaalutaanerullu qanoq inernilerneqarnera erseqqarluttutut isigigakku uanga paasinninnera unaavoq erseqqarluttoq taanna eqqartuussivitsigut pitsaanerpaamik qulaajarneqarsinnaasoq.”