Ukiukinnerusup ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik tunineqara. Angajoqqaatut oqartussassuseqarneq. Oqartussaasutut pisinnaatitaaneq
Ilinniarnertuunngorniarfik G, matumani rektor R ilanngullugu eqqarsaatigalugu, suliamik B-p panianut 15-inik ukiulimmut tunngasumik suliarinninnera eqqartuussissuserisup A-p B sinnerlugu Ombudsmandimut naammagittaalliuutigaa. A-p tamatumunnga atatillugu ilaatigut makku atortussaatippai, tassalu G, matumani R ilanngullugu eqqarsaatigalugu, angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersisimanngippat ukiukinnerusoq ilinniartut ineqarfiini ineeqqamik tunisinnaanngikkaa kiisalu R-ip kommunimi isumaginninnermik ingerlatsivik kingusinaarluni nalunaarfigisimagaa. A-p naammagittaalliuutaa tamatuma saniatigut matumunnga tunngasuuvoq, tassalu B-p panimmi G-mit anisinneqarnissaanik R-ip allaffianut ornigulluni qinnutiginninnera R-ip akuerinngitsoorsimagaa.
Ombudsmandi isumaqarpoq B-p panianut ukiukinnerusumut ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartoq B akuersiteqqaarnagu G-p tunniussisimanera ajuusaarnartorujussuusoq.
Ombudsmandili isumaqarpoq G-p rektoriata R-ip piffissaq kommunimut nalunaarutiginninnissap pisariaqalerfiatut isigisaa eqqarsaatigalugu G-p isornartorsiornissaanut pissutissaqarani.
Ombudsmandi aammattaaq isumaqarpoq B-p panimmi G-mit anisinneqarnissaanik qinnutigisaanik akuerinninniarani G-mi rektorip R-ip aalajangernerata suliami matumani pisumik naliliineq tunngavigalugu isornartorsiornissaanut pissutissaqarani (j.nr. 2014-142-0009, oqaaseqaat 8. december 2014-imeersoq).
Ilinniarnertuunngorniarfik G, matumani rektor R ilanngullugu eqqarsaatigalugu, eqqartuussissuserisup A-p sullitani B sinnerlugu uannut allakkatigut 13. marts 2014-imeersutigut ilanngussartalitsigut naammagittaalliuutigaa.
Naammagittaalliuummit erserpoq suliamik B-p paniata G-mi ilinniarnermi ilitsersuisumut 30. september 2013-imi saaffiginninneranik aallaaveqartumik G-p, matumani rektor R ilanngullugu eqqarsaatigalugu, suliarinninnera eqqartuussissuserisup A-p naammagittaalliuutigigaa. Naammagittaalliuummit erserpoq B-p paniata angerlarsimaffimminit anisitaasimalluni ilinniarnermi ilitsersortimut oqaluttuarisimagaa. Rektor R tamanna pissutigalugu aalajangerpoq B-p pania ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik 1. oktober 2013 aallarnerfigalugu tuniniarlugu. Panini G-mit anisinneqassasoq B-p 2. oktober 2013-imi rektor R-ip allaffianut ornigulluni piumasaqaatigaa, tamannali rektor R-ip itigartitsissutigaa.
B ulloq taanna, tassalu 2. oktober 2013-imi, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliuutini oqarasuaatikkut apuuppaa, tamannalu Naalakkersuisoqarfiup suliassaqarfimmut tassunga nakkutilliinermi oqartussaasutut allakkatigut 16. oktober 2014-imeersutigut isummerfigaa. Naalakkersuisoqarfik allakkatigut 15. april 2014-imeersutigut qinnuigaara suliaq pillugu oqaaseqaateqaqqullugu, Naalakkersuisoqarfillu tamatumunnga peqatigitillugu qinnuigaara G-p oqaaseqaataa pissarsiariniaqqullugu, oqaaseqaatillu taakku marluk uannut nassiuteqqullugit. Naalakkersuisoqarfik kiisalu G qinnuigaakka angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq pillugu malittarisassat suliami pineqartumi qanoq iliorluni ilanngunneqarsimanersut oqaaseqaamminni nassuiaqqullugu. Suliami allagaatit tamatumunnga peqatigitillugu pissarsiariniarpakka.
Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaataa kiisalu G-p oqaaseqaataa ullulerneqarsimanngitsoq allakkatigut 3. juli 2014-imeersutigut tiguakka. Oqartussaasut marluk taakkua oqaaseqaataasa tamakkerlutik issuarneqannginnissaat B panialu mianeriniarlugit aalajangiuppara. Tassunga taarsiullugu oqartussaasut marluk taakkua oqaaseqaataat suliamik suliarinninninnut atatillugu tamatumunnga pissutissaqalersitsigaangata issuaavigisassavakka.
Tamatuma kingornatigut imaattumik oqaaseqaateqarpunga:
“1. Misissuininnik killissalersuineq
Suliami matumani pingaarnertut ajornartorsiut tassaavoq G-p, matumani rektor R ilanngullugu eqqarsaatigalugu, iliuutsit G-p pisup B-p paniata G-mi ilinniarnermi ilitsersortimut 30. september 2013-imi saaffiginnissimaneranik aallaaveqartup ingerlanerani iliuuserisimasai eqqarsaatigalugit angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera ataqqisimaneraa.
Misissuinera immikkoortunut pingasunut agguataarpara.
Ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik tunniussineq inatsisinik eqqortitsisuunersoq immikkoortumi 2-mi misissorpara, tamatumunngalu atatillugu Ilinniarnertuunngorniarfinni rektorit pisinnaatitaanerisa qanoq annertutiginerat ilaatigut naliliiffigaara. Naliliineq taanna immikkoortunut mikinernut pingasunut agguataarpara. Rektorip pisinnaatitaanera immikkoortumi mikinermi siullermi misissorpara. Angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera immikkoortumi mikinermi tullermi misissorpara.
Pisinnaatitaanerit taakku marluk imminnut sanilliullugit qanoq paasisariaqarnersut naggasiutitut – immikkoortumi mikinermi kingullermi – naliliivunga. Oqaatigaara ilinniartut 18-inik ukioqalereersimanngitsut eqqarsaatigalugit rektorip pisinnaatitaanera kisiat misissuininni naliliiffigaara.
Taamaalillutik oqaaseqaatikka B-p paniata ukiukitsuunera isiginiarlugu paasineqassapput.
B-p paniata angerlarsimaffimminni najugaqarsinnaajunnaarluni G-mut nalunaarneranut atatillugu G kommunimut eqqortumik nalunaarutiginnissimanersoq immikkoortumi 3-mi misissorpara.
B-p panimmi G-mit anisinneqarnissaanik kisaatigisaa rektor R-ip pisumi pineqartumi malinngitsoorsinnaanera immikkoortumi 4-mi naliliiffigaara.
2.1. G-p aaqqissuussaanikkut inissisimanera kiisalu rektorip pisinnaatitaanera
Suliami siusinnerusukkut suliarisanni (tak. ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartunut ineqarfiutaani imigassanik aalakornartortalinnik peqarnissamik inerteqqut pillugu oqaaseqaatiga, 2013-imi ukiumoortumik nalunaarutinni immikkoortumi 5.3-mi ilanngunneqartoq) Ilinniarnertuunngorniarfiit, matumani G ilanngullugu eqqarsaatigalugu, ilinniartut ineqarfiinik ingerlatsinerisa inatsisilerinikkut-aaqqissuussaanikkut inissisimanerat misissussallugu pissutissaqarsimavunga. Tamatumunnga atatillugu inerniliivunga Ilinniarnertuunngorniarfiit ilinniartunut ineqarfii Ilinniarnertuunngorniarfinnut ataasiakkaanut ilaasut, taamaattumillu ilinniartut ineqarfii inatsisilerinikkut/ingerlatsinermi oqartussaasutut nammineertuunngitsut.
Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni (ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi) nr. 13-imi, 22. november 2011-meersumi § 62, imm. 1-imi oqaaseqatigiitsigut siullertigut aalajangersarneqarpoq rektori tassaasoq ilinniarnertuunngorniarfiup ulluinnarni aqutsisua. Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi § 62, imm. 5-ikkut aammattaaq aalajangersarneqarpoq “rektorip ilinniarfiup ilinniartui pillugit aalajangigassat aalajangersimasut tamaasa aalajangiiffigisassavai, inatsit manna imaluunniit inatsit manna tunngavigalugu malittarisassat aalajangiunneqartut allatut piumasaqaateqanngippata”.
Ilinniartut ineqarfii oqaatigineqartutut Ilinniarnertuunngorniarfiit ilaattut inissisimapput. Tassa imaappoq rektori – Ilinniarnertuunngorniarfiup nammineq pisortaatut inissisimanermi saniatigut – Ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartunut ineqarfiisa pingaarnerusutigut pisortarigaat aamma ilimagisariaqartoq. Uanga naliliinera unaavoq ilimaginninneq taanna rektorip Ilinniarnertuunngorniarfimmut pingaarnerusutigut pisortatut atorfini aqqutigalugu kiisalu ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi § 62, imm. 5 toqqaannartumik tunngavigalugu pissutsit ilinniartunut tunngasut pillugit aalajangiinissamut pisinnaatitaaneranut ataneqarluni rektorip ilinniartut ineqarfiini ineeqqamik ilinniartumut tunniussisinnaanera nassatarigaa – aamma pisuni nukinginnartuni. Tamanna ilinniartut nammineersinnaassuseqartut eqqarsaatigalugit atuutereerpoq.
2.2. Angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera
Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsisip saniatigut malittarisassanik allanik sulianut meeqqanut inuusuttunullu tunngasunut atatillugu aalajangiinissamut pisinnaatitaanermik aalajangersaaviginnittunik piusoqarpoq. Taakkununnga ilaavoq nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsit, tak. inatsit pillugu nalunaarut nr. 443, 3. oktober 1985-imeersoq, inatsisikkut nr. 209-kkut, 5. april 1989-imeersukkut allannguuteqartinneqartoq, Kunngip peqqussutaatigut nr. 306-ikkut, 14. maj 1993-imeersukkut ataasiakkaanik allannguuteqartinneqarluni Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqartoq. Angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq pillugu malittarisassat nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsimmi aalajangersarneqarput.
Nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsimmi § 6-ikkut aalajangersarneqarpoq meeraq angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup isumagissagaa pissutsillu tassunga tunngasut pillugit meeqqap soqutigisaa pisariaqartitaalu aallaavigalugit aalajangiisinnaalluni. Isumaginnittussaatitaaneq angajoqqaatut oqartussaassuseqarnerup qitiusumik imaraa. Piginnaatitsissutit angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermut atasut isumaginnittussaatitaanermik ingerlatsinermi pisariaqartutut annertuumik isiginiarneqartariaqarput, tak. Ingrid Lund-Andersenip allallu atuakkiaanni “Familieret”-imi 2003-meersumi Ingrid Lund-Andersenip quppernerni 99-imi tullianilu allaaserisai.
Meeqqap naammattunik nerisassaqartinneqarnissaa, atisassaqartinneqarnissaa, inissaqartinneqarnissaa kiisalu napparsimanermut atatillugu paaqqutarineqarnissaa nakorsamillu ikiorserneqarnissaa angajoqqaatut oqartussaassuseqarnerup pisussaaffittut nassatarai. Pisussaaffik taanna angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pilersuisutut aningaasartuutinik tamatumunnga attuumassuteqartunik akiliinissaminut pisussaaffeqarnera apeqqutaatinnagu atuuppoq.
Meeqqap inooqataanermut tunnganerusumik isumaginissaa angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup tamatuma saniatigut pisussaaffigaa. Meeqqap inooqataasinnaalersinniarnissaata isumagineqarnissaa pingaartumik tamatumani atuuppoq, tassa imaappoq meeqqap pissusilersornermik ileqqunillu inuit allat akornanni inooqataasinnaalersitsisunik ilinniartinneqarnissaa.
Angajoqqaatut oqartussaassuseqarnerup taassuminnga tigummiaqartoq isumaginnittussaatitaanerup qanoq ingerlanneqarnissaanik aalajangiinissanut aammattaaq pisinnaatitaaffilerpaa, matumani meeqqap qanoq perorsarneqarnissaa, sumik ilinniagaqarnissaa, sumiinnissaa, sunik nerisaqarnissaa atisaqarnissaalu il.il. eqqarsaatigalugit.
2.3. Pisinnaatitaanermi qaleriinneqarfik
Immikkoortumi 2.1-imi 2.2-milu takuneqarsinnaasutut ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsit aamma nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsit pissutsit meeqqamut tunngasut aalajangiivigineqartarnerat eqqarsaatigalugu qaleriinneqarfeqarput. Tamaalilluni ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi § 62, imm. 5-imi atitoorujussuarmik aalajangersagaqarpoq, rektorimik ilinniarfimmi ilinniartut eqqarsaatigalugit pisuni pineqartuni tamani aalajangiinissamut pisinnaatitsisumik. Nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsimmi § 6-ikkut tamatumunnga peqatigitillugu aalajangersarneqarpoq pissutsit ukiukinnerusunut tunngasut pillugit aalajangiinissamut pisinnaatitaaneq angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartumi inissisimasoq.
Tamatuma kingornatigut apeqqutaalerpoq ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi § 62, imm. 5 rektorip ilinniarfimmi ilinniartut pillugit aalajangigassat aalajangersimasut tamaasa aalajangiiffiginissaanut pisinnaatitaasoq aalajangersaasoq imatut paasineqassanersoq rektori pissutsit ukiukinnerusunut tunngasut pillugit aalajangiisinnaasoq; pissutsit angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartumit nalinginnaasumik isumagineqartussat. Aalajangersagaq taanna pillugu oqaaseqaatinit makku erserput:
“GU-mi periaatsinik maannamut atuuttunik inatsisinngortitsineruvoq. Aalajangersakkami piumasaqaataavoq ilinniarfimmi ilinniartut pillugit aalajangersimasunik aalajangiinissamut pisinnaatitsissut inatsimmi uani aalajangersakkami inatsisilluunniit uuma kingunerisaanik malittarisassani killilerneqarsinnaasoq.”
Rektorip aalajangiinissamut pisinnaatitaanera angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaaneranit killissalersorneqassasoq inatsit pillugu oqaaseqaatini takuneqarsinnaanngilaq. Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi taamaallaat takuneqarsinnaavoq rektorip pisinnaatitaanera ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi namminermi aalajangersakkanik killissalerneqarsimasinnaasoq. Uangali paasinninnera unaavoq siunertap qanoq paasineqarnissaanik nassuiaaneq uunga sammisariaqartoq, tassalu angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsimmi rektorip pisinnaatitaaneranit killissalersorneqassanngitsoq, tassami angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq killissalersorneqassappat tamatumani inatsisikkut paasiuminartumik erseqqilluinnartumillu tunngavissaqarnissaq piumasaqaataasariaqarmat, tunngaviulluinnartumimmi pisinnaatitaaffimmut akuliunneq tassani pineqarmat. Inatsiseqartitsinermik paasinninneq taanna ilaatigut FN-p Meeqqap Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani (Meeqqat pillugit Isumaqatigiissummi) 20. november 1989-imeersumi artikel 5-imit ikorfartorneqarpoq, isumaqatigiissullu taanna Danmarkip Savalimmiut Kalaallillu Nunaat eqqarsaatigalugit FN-ip Meeqqap Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani oqartussaaffiit pillugit tunuartiternera pillugu nalunaarutikkut nr. 90-ikkut, 20. november 1989-imeersukkut Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqarpoq. Aalajangersakkakkut tassuuna aalajangersarneqarpoq angajoqqaat akisussaaffiat, pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu naalagaaffiit peqataasut ataqqissagaat.
Suliaq manna eqqarsaatigalugu tassani aamma ilaavoq ukiukinnerusut angajoqqaatullu oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup akornanni aaqqiagiinnginnerit/aporaannerit qanoq iliorluni aaqqinneqarnissaasa isumaginninneq pillugu inatsisiliorneq aqqutigalugu isummerfigineqareersimanerat, tamatumalu manna aamma ilimanarsiseqqippaa angajoqqaatut qartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaaneranut akuliunnissamik inatsisikkut tunngavissap ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsisikkut pilersinneqarnissaa inatsiliortut siunertarisimanngikkaat.
Ilaqutariinnermut tunngasut angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq pillugu inatsisiliornerup ilaaffigisai Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut aamma tunniunneqarsimanngillat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsit tunngavigalugu angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermi pisinnaatitaanermut akuliutissappata suliassaqarfiup inatsisiliuunneqarnerata tunniunneqarsimanissaa piumasaqaataavoq – soorlu isumaginninnermut tunngasuni pisimasutut – taannalu ilaqutariinnik inatsiseqartitsinermut tunngasunut erseqqissumik qaleriinneqarfiuvoq. Ilinniartitaanermut tunngasut ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsisip ilaaffigisai taamatut erseqqissumik imaaliallaannaq qaleriinneqarfeqanngilaq.
Taamaattumik ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu inatsit imatut paasineqartariaqarpoq rektorip iliuuserisai angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera ataqqillugu pissasut. Tamatuma kingornatigut uanga paasinninnera unaavoq rektor R B-p panianut ukiukinnerusumut ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik B akuersiteqqaarnagu tunniussisinnaanngitsoq.
Oqaatigaara Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut, Kultureqarnermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfiup uannut allakkamini 3. juli 2014-imeersuni oqaatigigaa Naalakkersuisoqarfiup paasinninnera unaasoq ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik utaqqiisaagallartumik piffissami killilimmi atuuttussamik tunniussineq pineqartoq. Naalakkersuisoqarfiup ilinniartut ineqarfii pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 18-imi, 1. november 2007-imeersumi § 2, imm. 3 innersuussutigaa. Aalajangersagaq taanna imaattunik oqaasertaqarpoq:
“Ilinniartut ineqarfiisa allattoqarfiat immikkut illuinnartutigut, minnerunngitsumillu isumaginninnikkut pissutsinik tunngaveqartumik, inissaqartitsinikkullu periarfissaqartillugu ilinniartut imm. 2-mi, imm. 1-3-mi immikkoortorlu 4 naapertorlugu piffissami killilikkami ilinniartunut inissiamik atugassiisinnaavoq.”
Naalakkersuisoqarfiup allagai imatut paasivakka Naalakkersuisoqarfik isumaqartoq aalajangersakkami tassani ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik ukiukitsunut nukinginnartumik tunniussinissamut tunngavissaqartoq.
Naalakkersuisoqarfiup paasinninnera isumaqatiginngilara. Taamaattumik uanga paasinninnera unaavoq nalunaarut taanna meeqqap sumi najugaqarnissaanik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup aalajangiinissaminut pisinnaatitaaffianik tunulliutitsinissamut tunngavissamik imaqanngitsoq. Uanga paasinninnera unaavoq nalunaarut nammineersinnaassuseqarneq pillugu inatsit isiginiarlugu paasineqassasoq, taamaalilluni ukiukinnerusut ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik tunineqassappata angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup akuersisimanissaa piumasaqaataasariaqartoq. Uanga isumaga unaavoq tamanna ineeqqamik utaqqiisaagallartumik ataavartumilluunniit tunniussineq apeqqutaatinnagu atuuttoq.
G-p B-p panianut ukiukinnerusumut ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartoq B akuersiteqqaarnagu tunniussisimanera ajuusaarnartorujussuartut isigaara.
3. Isumaginninneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat
Rektor R-p K Kommunimut naammattumik pilertussuseqartumik nalunaarutiginnissimannginnera eqqartuussissuserisup A-p aamma naammagittaalliuutigaa. Pisortani atorfeqartitaasut nalunaarutiginnittussaatitaanerat qanoq annertutiginersoq immikkoortumi matumani misissorpara, matumani rektor R naammattumik pilertussuseqartumik nalunaarutiginnissimanersoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
Aallaavik tassaavoq angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartup pisinnaatitaanera akuliuffigineqarsinnaanngitsoq, inatsimmilu aalajangersakkat erseqqarluttut imatut paasineqassasut angajoqqaatut oqartussaassuseqarneq ataqqineqassasoq.
Inatsisiliortulli, qulaani oqaatigineqartutut, pisut ilaanni angajoqqaatut oqartussaassuseqartup pisinnaatitaaneranut akuliuttoqarsinnaaneranut inatsisikkut tunngavissaq isumaginninnermik inatsiseqartitsinermi malittarisassat aqqutigalugit, matumani meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat (meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussut) nr. 1, 15. april 2003-meersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartarsimasoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, aalajangersarsimavaat.
Meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussummi § 10 suliamut matumunnga immikkut pingaaruteqartutut taaneqarsinnaavoq, tassuunalu aalajangersarneqarpoq meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqassasoq kommunalbestyrelsip angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq akuersiteqqaarnagu aalajangersinnaagaat. Aammattaaq meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussummi § 5, imm. 1-ikkut 2-kkullu aalajangersarneqarpoq inuit atuarfimmi atorfeqartitaasut kommunimut nalunaaruteqarnissaminnut sakkortusisamik pisussaaffeqartut, meeraq pissutsinik peqqissutsimik ineriartornermilluunniit ulorianartorsiortitsisunik atugaqarluni inuusoq paasigunikku.
Immikkoortumi 2.3-mi oqaatigineqartutut uanga paasinninnera unaavoq rektori ilinniartut ineqarfianni ineeqqamik angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermik tigummiaqartoq akuersiteqqaarnagu tunniussinissaminut inatsisikkut tunngavissaqanngitsoq.