Gertrud Rask Mindemi Sisimiuniittumi misissuineq
Inatsisartut Ombudsmandeqarfiannit misissuiartortut Gertrud Rask Mindemi Sisimiuniittumi misissuineq 2020-mi junimi ingerlappaat. Gertrud Rask Minde tassaavoq inunnik innarluutilinnik 18-it inorlugit ukiulinnik ulloq unnuarlu paaqqinniffik.
Gertrud Rask Minde paaqqinniffittut pisortaqatigiit najugaqartunut avatangiisinik toqqissisimanartunik, paasiuminartunik angerlarsimaffippalaartumillu pilersitsiniarnermik aallutaqarfigisaattut Ombudsmandip pingaarnerusutigut pitsaasunik paasisaqarfigaa.
Najugaqartut paaqqinniffimmi najugaqarnertik nuannarerpasippaat, sulisunullu pitsaasumik attaveqarpasillutik. Sulisut ilaqutaasullu misissuiartortunit oqaloqatigineqartut paaqqinniffik pitsaasumik eqqartorpaat, sulisullu misissuiartortunit oqaloqatigineqartut Gertrud Rask Mindemi sulinertik nuannaralugu oqaatigaat.
Pissutsit oqaaseqaateqarnissamut pissutissaqalersitsisut Ombudsmandip nalunaarusiami aamma eqqartorpai.
Paaqqinniffiup pisuni sisamani najugaqartunut pissaanermik atuinernik nalunaarutiginnissimannginera Ombudsmandip nalunaarusiami isornartorsiorpaa. Ombudsmandip tamatumunnga peqatigitillugu maluginiarlugu oqaatigaa Pinaveersaartitsinermik Isumaginninnermillu Aqutsisoqarfiup (matuma kingornatigut Isumaginninnermik Aqutsisoqarfimmik taaneqartartussap) Gertrud Rask Mindemik tamanna pillugu suleqatigiinnermik aallartitsisimalluni nalunaarutiginninnermilu immersugassat eqqortumik immersorneqartarnissaat piffissaagallaartillugulu nalunaarutigineqartarnissaat Gertrud Rask Mindep isumaginiaraa oqaatigigaa.
Pisortaqatigiit misissuinermi oqaatigaat kommuninik Isumaginninnermillu Aqutsisoqarfimmik suleqateqarneq ajornakusoorsinnaallunilu ajornartorsiuteqarfiusoq. Taamaattumik Ombudsmandi paaqqinniffiup suleqatigiinnermut atatillugu misigisimasaasa Isumaginninnermik Aqutsisoqarfimmut kommuninullu malugeqqullugu oqaatiginiarlugu aalajangerpoq.
Paaqqinniffiup meeqqat sininneranni naalungiarsunnik nakkutilliissutinik videokkut assiliissutitalinnik atuinera Ombudsmandip misissuinermini malugaa. Paaqqinniffiup oqaatigaa meeqqanik noqartoqanera noqaqattaartoqarneraluunniit pilertortumik paasisarumallugu taakku atorneqartut. Ombudsmandili isumaqarpoq naalungiarsunnik nakkutilliissutinik atuineq inatsisinik unioqqutitsinerusoq. Paaqqinniffiup naalungiarsunnik nakkutilliissutinik atuinini tamatuma kingornatigut unitsissimavaa, meeqqanillu sininnerminni noqartunik noqaqattaartunilluunniit paasisaqarsinnaajumalluni periaatsimik allamik atuilersimalluni.
Misissuineq pillugu nalunaarusiaq uani atuarsinnaavat.
Paasissutissat amerlanerusut oqarasuaatip normuanut 32 78 10-mut sianerluni pissarsiarineqarsinnaapput.
TUNULIAQUTAA
Ombudsmandip misissuisarneri
Ombudsmandi innuttaasut pisortat ingerlatsivianni oqartussaasut pillugit naammagittaalliuutaannik suliarinnittarnerup saniatigut paaqqinniffinni assigiinngitsuni innuttaasunut piffissami sivikinnerusumi sivisunerusumiluunniit ineqarfittut atortuni misissuinernik ukiut tamaasa ingerlatsisarpoq.
Misissuinerit siunertaat tassaavoq paaqqinniffiit najugaqartuutiminnik ajunngitsumik pinninnersut malittarisassanillu malinninnersut paasiniassallugu. Misissuinerni init Ombudsmandip Ombudsmandeqarfimmilu sulisut alakkartertarpaat, kiisalu pisortaqatigiinnik, sulisunik, najugaqartunik ilaqutaasunillu aamma oqaloqateqartarlutik.
Paaqqinniffiit siumut kalerrinneqareerajuttarput. Ombudsmandili siumut kalerreeqqaarani aamma misissuiartorsinnaavoq.
Ombudsmandip naluaarusiaq misissuinerup kingornatigut allattarpaa. Ajornartorsiutit suut Ombudsmandip misissuinermi malugisimanerai paaqqinniffillu allatut iliuuseqaqqullugu Ombudsmandip qanoq kaammattorsimaneraa tassani atuarneqarsinnaavoq.