Oqartussaasuni sulianik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq

1. Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq qanoq isumaqarpa?

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq naatsumik oqaatigalugu tassaavoq suliamik suliarinnittup arlaannaannilluunniit attuumassuteqarnani suliamik suliarinnissinnaanngittussaaneranik ataatsimut isiginninneq aallaavigalugu ilimagisaqarneq. Imaassinnaavoq suliap aalajangersimasumik ilusilimmik aalajangiivigineqarnissaanik suliamik suliarinnittup nammineq aningaasaqarnikkulluunniit soqutigisaqarnera tamatumunnga pissutaasoq.


 2. Malittarisassat sumik siunertaqarpat?

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq pillugu malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 2-miipput (§§ 3-6).

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq pillugu malittarisassat siunertaat tassaavoq oqartussaasut eqqortumik aalajangiiginnaratik aammali tamatigut suliamut attuumassuteqartut tunngavigalugit/kinaassusersioratik eqqortumillu iliuuseqartarnissaannik innuttaasut tatiginnissinnaanerannik pilersitseqataaneq.

Ombudsmandip suliami oqaatigaa innuttaasoq pisortani oqartussaasumit allagarsisoq suliamik suliarinnittuusimasup suliamik suliarinninnermini ilumut peqataasinnaassuseqarsimaneranik misissuinissaminut periarfissaqartussaasoq. Taamaattumik pisortani oqartussaasut allagaasa atermik naqitanngortitamik assammillu atsiornermik imaqartarnissaat pingaartuuvoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2022-3)

Ombudsmandi suliami allami aamma taamatut isumaqarpoq. Tassani Ombudsmandip oqaatigaa aamma nassuiaatit, allakkiat/allattukkat assigisaallu allagaammik suliarinnittup atianik imaqartariaqartut. Taamaattariaqarpoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarnerup nakkutigineqarnissaanut kukkunernullu akisussaaffimmik inissiisinnaanissamut periarfissaqartariaqarmat, aamma tamanna kukkusoqannginnissaanik peqquserlunniartoqannginnissaanillu qulakkeerisuummat. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.6.1)


3. Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginnerit assigiinngitsut

Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginnerit assigiinngitsut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 3, imm. 1-imiipput. Taakku ukununnga pingaarnertut agguataarneqarsinnaapput:


A. Suliami illua’tungiusutut sinniisaasutulluunniit suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq (§ 3, imm. 1, nr.1)

Tassani suliamik suliarinnittoq nammineq imminut eqqarsaatigaluni aningaasalluunniit eqqarsaatigalugit suliap qanoq inerneqarnissaanik soqutigisaqarluinnartuuvoq. Suliamik suliarinnittoq taamatut soqutigisaqartumut aamma sinnissuusinnaavoq (sinniisuusimasinnaavoq).


B. Ilaqutariissuseq pissutigalugu suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq (§ 3, imm.1, nr. 2)

Tassani suliamik suliarinnittup qanigisatut ilaqutaa nammineq imminut eqqarsaatigaluni aningaasalluunniit eqqarsaatigalugit suliap qanoq inerneqarnissaanik soqutigisaqarluinnartuuvoq. Taakku tassaasinnaapput suliamik suliarinnittup katissimallugu aappaa, angajoqqaavi qatanngutaaluunniit. Aamma imaassinnaavoq suliamik suliarinnittup qanimut ilaqutaa inummut suliap qanoq inerneqarnissaanik soqutigisaqarluinnartumut sinniisuusoq.


C.Ingerlatseqatigiiffik/peqatigiiffik assigisaaluunniit pissutigalugu suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq (§ 3, imm. 1, nr. 3)

Tassani suliamik suliarinnittoq immikkut soqutigisaqarluinnartuusinnaavoq, ingerlatseqatigiiffimmut, peqatigiiffimmut assigisaanulluunniit suliap qanoq inerneqarnissaanik soqutigisaqarluinnartuusumut qanimut attuumassuteqartuuguni. Aamma imaassinnaavoq suliamik suliarinnittoq ingerlatseqatigiiffiup, peqatigiiffiup assigisaataluunniit siulersuisuini ilaasortaasoq.


D. Suliap pisortatut oqartussaaffiup allap misissuisutut imaluunniit nakkutilliisutut sulineranut tunngasuuppat suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq (§ 3, imm. 1, nr. 4)

Tassani suliamik suliarinnittoq suliamik oqartussaasumi allami siusinnerusukkut suliarinninnermi peqataasimavoq.


E. Pisut allat (§ 3, imm. 1, nr. 5)

Pissutsinik allanik suliamik suliarinnittup arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneranik nalornilersitsisunik atuuttoqarpat. Imaassinnaavoq suliamik suliarinnittup suliami pineqartoq qanimut ikinngutigigaa imaluunniit akeqqersimaarfigigaa. Aamma imaassinnaavoq suliamik suliarinnittup suliaq siusinnerusukkut tamanit tusaaneqartumik oqaluttuarisimagaa.


4. Suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngippat suliamik suliarinnittoq oqartussaasorlu qanoq iliussappat? (suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 6)

Suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarunarnani isumaqaruni pisortarisani ornissavaa tamatuminngalu oqaluttuullugu. Suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginnersoq peqataasinnaassuseqarnersorluunniit oqartussaasoq tamatuma kingornatigut aalajangiissaaq. Suliamik suliarinnittoq aalajangiiniarnermi tassani peqataassanngilaq.

Suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngitsoq oqartussaasoq aalajangiippat suliamik suliarinnittoq taanna suliap suliarineqarnerani peqataassanngilaq. Tassani suliat oqartussaasup “paarlaateqatigiitsissinnaavai”, suliarlu suliamik suliarinnittumut allamut suliaritillugu (substitution).

Kommunip suliaq suliarinngitsoorpaa, suliamik suliarinnittup suliami pineqartoq qanimut ikinngutigimmagu. Ombudsmandi isumaqarpoq kommunip suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq pillugu isumaliutersuutai kommunip suliamik taama sivisutigisumik suliarinninnialuusaarsimaneranut pissutaasut. Ombudsmandip malugeqqullugu oqaatigaa suliaq kommunip suliarisimasinnaagaluaraa, soorlu “sulianik paarlaateqatigiinnikkut”. Taamaattumik Ombudsmandi isumaqarpoq kommunip qisuariaateqannginnera isorisariaqartuusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-6)

Ombudsmandi suliami ilaatigut isumaqarpoq pisortaasup mianersoqqusinerit, soraarsitsineq peersitsinerluunniit pillugit ataatsimiinnerni imaqarniliamik nammineq allattuunera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. Sulisup suliami pineqartumi suliami illua’tungiunera taamalu suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginnera tamatumunnga pissutaavoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2016-5.2)


5. Suliamik suliarinnittup suliaq suliamik suliarinninnermi peqataasin-naassuseqanngikkaluarluni suliarisinnaavaa?

Suliamik peqataasinnaassuseqannginneq pillugu pingaarnertut malittarisassat atuutinngiffii suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 4-miipput. Tassa imaappoq suliamik suliarinnittup suliaq suliamik suliarinninnermi peqataasin-naassuseqanngikkaluarluni suliariinnartariaqarsinnaagaa. Taamaattoqarsinnaavoq suliamik suliarinnittumik allamik suliamik tigusisinnaasumik peqanngippat. Aamma imaassinnaavoq suliaq ima nukinginnartigisoq suliamik suliarinnittumut suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngitsumut allatut ajornartumik suliarisassanngortittariaqarluni.

Ombudsmandip cafémik attartortitsineq pillugu suliami oqaatigaa borgmesteri suliap suliarineqarnerani (siusinnerusukkut) peqataasimaguni suliap suliarineqarnerani peqataasinnaassuseqassanngitsoq. Borgmesteri taamaaliorsimanngilaq, taamaattumillu suliap ingerlasimanera Ombudsmandip isornartorsiunngilaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.3)


6. Naatsumik oqaatigalugu

  • Suliamik suliarinnittoq suliap aalajangersimasumik inerneqarnissaanik soqutigisaqartuuguni suliaq suliarissanngilaa. Allatut oqaatigalugu suliamik suliarinnittoq kinaassusersiorani suliamik suliarinnissinnaajuaannartussaavoq.
  • Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq pillugu malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi kapitali 2-miipput (§§ 3-6).
  • Suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarunarani isumaqaruni pisortarisani tamatuminnga oqarfigissavaa.
  • Oqartussaasoq – imaanngitsoq suliamik suliarinnittoq – tassaavoq suliamik suliarinnittoq suliamik suliarinninnermi peqatasinnaassuseqarnersoq aalajangiisussaq.
  • Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaanngissuseqarnerit assigiinngitsut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 3-miipput.
  • Suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngikkaanni suliamik suliarinnittumut allamut suliarinnitsitsineq ajornannginnerpaavoq, tassa imaappoq sulianik paarlaateqatigiinnikkut.
  • Suliamik suliarinnittumik allamik suliamik suliarinnissinnaasumik nassaarsinnaanngikkaanni suliamik suliarinnittup peqataasinnaassuseqanngitsup suliarinnitsiinnarnissaa ajornanngilaq.


 7. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Takussutissiaq manna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik tunngaveqarpoq.

Taamani Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisileriffiata suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit pillugu ilitsersuusiaa december 1994-imeersoq taamatuttaaq innersuussutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinikkut tunngavik Danmarkimilu inatsiseqartitsinikkut tunngavik assigiittut Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuakkiaasimasut Folketingillu Ombudsmandiata periaasia aallaavigineqartarput.

Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq pillugu ataatsimut atuakkiaasimasut aamma innersuussutigineqarput, matumani pingaartumik Hans Gammeltoft-Hansenip atuakkiaa “Inhabilitet i forvaltningen” siullermik (2011-mi) naqitertinneqartoq, Azad Taheri Abkenarip atuakkiaa “Inhabilitet i forvaltningen” aappassaanik 2022-mi naqitertinneqartoq aamma Niels Fengerip (aaqqiss.) atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi siullermik (2018-imi) naqitertinneqartumi kapitai 7 ilanngullugit eqqarsaatigalugit.