Nalunaarsuisarneq

1. Nalunaarsuineq sunaana?

Nalunaarsuineq tassaavoq oqartussaasup suliami pineqartumi suliamik suliarinninnermi suut ulluni suni iliuuserineqarsimanerannik, sulisup kia iliuuseqartuusimaneranik aamma/imaluunniit iliuuserineqartumik akuerinnittuusimaneranik allattuinikkut sukumiisumik nalunaarsuinera.

Suliat sulianik suliarinnittut ataasiakkaat eqqaamannissinnaanerat apeqqutaatinnagu malinnaavigineqarsinnaanerat nalunaarsuinerup qulakkeertarpaa. Pisuni nalornisoorfiusuni oqartussaasup aalajangiisimanerisa imarisaat allakkallu il.il. nassiunneqarsimanerat tiguneqarsimaneralluunniit pitsaasumik nalunaarsuisarnikkut uppernarsarneqarsinnaapput. Tamanna ilaatigut suliani naammagittaalliuutinut tunngasuni sulianiluunnit eqqartuussivitsigut suliarineqartuni pingaaruteqarsinnaavoq.

Taamaattumik nalunaarsuineq innuttaasut oqartussaasullu tatigeqatigiinnerannik sakkortusaaqataasarpoq, tassami suliami pineqartumi susoqarsimanerata nalornissutigineqannginnissaa nalunaarsuinerup qulakkeertarmagu.

Atorfinerlaat oqartussaasup suliassaqarfimmi pineqartumi malittarisassanik manna tikillugu qanoq aqutsisimaneranik paasisaqarnissaat – paasisaqarnissaminnulluunniit periarfissaqarnissaat – nalunaarsuinerup aamma qulakkeereqataaffigisarpaa. Taamaaliornikkut suliat assigiimmik suliarineqartut oqartussaasup qularutiginagu naatsorsuutigisinnaavaa.

Nalunaarsuinerup siunertaata ilaa aamma tassaavoq allagaatinik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassanik ikorfartuineq. Paasitinneqarsinnaatitaanermi allagaatit nalunaarsorneqarsimanersut apeqqutaanngilaq. Allagaatilli allagaatinik paasissutissiisoqarnissaanik aalajangiinermi puigorneqarnissaat arajutsineqarnissaalluunniit eqqortumik sukumiisumillu nalunaarsuinerup pinaveersaartissinnaavaa.

Nalunaarsuineq suliamik suliarinninnerup piffissaliussatut aalajangersarneqarsimasut iluanni ingerlaneranik nakkutilliinermi aamma atorneqarsinnaavoq, taamatuttaarlu nalunaarsuineq allat, soorlu nakkutilliinermi oqartussaasup, oqartussaasup suliamik suliarinninneranik nakkutilliisinnaaneranut periarfisseeqataasinnaalluni.


2. Suut nalunaarsorneqassappat?

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit oqartussaasoq nalunaarsuissasoq piumasaqaammik imaqarpoq. Taamaalillutik nalunaarsuisarneq pillugu malittarisassat ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit nassataraat.

Oqartussaasup allagaatit suliap suliarineqarneranut atatillugu tiguneqartut, nassiunneqartut pilersinneqartulluunniit nalunaarsorneqarnissaat tamanna tunngavigalugu qulakkeertariaqarpaa, allagaatit suliamik suliarinninnermut sulialluunniit aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqalersinnaasutut nalilerneqarpata.

Nalunaarsuinermi allagaatit oqartussaasup avataaniittunit tigusimasai avataaneersunullu nassiussimasai tamarmik ilanngunneqartariaqarput. Oqartussaasup nammineq ilumini allagaatini tamaasa taakku inaarutaasumik ilusilerneqaraangata nalunaarsortariaqarpai.

Suliami kommunip mappi allagaatinik sulisumut tunngasunik imalik tammaavaa. Kommunip suliaq tamanna pissutigalugu annertunerusumik paasissutissartalersorsinnaanngilaa uppernarsaasersorsinnaanaguluunnit, sulisummi suliap suliarineqarnerani akuusimasut kommunimi sulisuujunnaarsimammata. Tamanna Ombudsmandip isorisarialerujussuartut isigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2016-5.2)

Suliami allami Ombudsmandip misissuinera oqartussaasup sulianik qinnuteqaatinut akuersissutinullu tunngasunik pineqartunik nassaarinnissinnaannginneranit ajornakusuulersinneqarpoq. Suliat oqartussaasup toqqorsiviiniinnginnerat oqartussaasullu sulianik ujarlernerminik imaaliallaannarluni unitsitsimanera Ombudsmandip isorisariaqarluinnartutut isigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.1)

Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup allakkat tiguneqartut nassiunneqartullu sukumiisumik nalunaarsortariaqarai. Ombudsmandip tamatumunnga atatillugu oqaatigaa tamanna pingaartumik atuuttoq, nalunaarsuinnginneq innuttaasup allagaatinik paasitinneqarnissaminik periarfissaqarneranik mianerinninnermut assortuuttuuppat. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2012-5.4)

Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup ilaqutariit meeqqamik paarsaqartut kommunitut najugarisaannik oqarasuaatikkut oqaloqatigiinneq pillugu imaqarniliunngitsoorsimanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerunngitsoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-5.2)

Suliami Ombudsmandip naliliinera unaavoq siunnersuisup oqartussaasumi atorfeqartitaasut ataasiakkaat qanoq oqaaseqaateqarsimaneri pilllugit nalunaarusiaani paasissutissat siunnersortip nalunaarusiaanik oqartussaasup naliliinerinut uppernarsaasiussanut tunngaviusunik qulakkeerinissaanut annertuumik pingaaruteqarsimasut. Taamaattumik Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasoq paasissutissanik taakkuninnga suliap ingerlaqqinnerani atugassatut nalunaarsuinissaminut pisussaaffeqartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa (2003-20.2)


2.1. Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allagaatinik oqartarnermi pineqartut

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 5, imm. 1, nr. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq allagaatit suliamut tunngassuteqartut tamarmik paasitinneqarsinnaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartut. Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu “allagaatinik oqartarneq” pineqarpoq.

“Allagaatinik oqartarnerup” qanoq paasineqarnissaa sulinermi atitoorujussuarmik nassuiarneqartarpoq. Taamaalillutik allagaaterpiaat pappialallu allat, soorlu titartakkat, nunap assingi assillu, pineqartunut ilaatinneqarput. Paasissutissat/allagaatit allat taakkununnga sanilliunneqarsinnaasut “allagaatinik” oqartarnermi pineqartunut aamma ilaatinneqartussaapput, suliap suliarineqarnerani tunngaviusumut ilaagunik suliamilu allagaatinut ilanngullugit toqqortarineqarunik. Taamaattumik soorlu båndimut immiussat, filmit videomullu immiussat il.il. “allagaatinik oqartarnermi” pineqartunut aamma  ilaatinneqarsinnaapput. Allatut oqaatigalugu allagaatip pappialanngorlugu qarasaasiakkulluunniit, soorlu e-maili-tut, allagaatitut e-mailikkut kakkiunneqarsimasutut imaluunniit sms-ikkut allak-katut, pigineqarnera apeqqutaanngilaq.

Taamaattumik suliaq pillugu allaganngorlugit allagaaterpiaat paasissutissallu oqartussaasumi pineqartumi allaffissornikkut suliarinninnermi atorneqarsimasut oqartussaasup nalunaarsortariaqarpai.

Oqartussaasut allattuisussaatitaanerat oqartussaasunut ilitsersuummi immik-koortumi 11-mi sukumiinerusumik atuarsinnaavat.


2.2. Allagaatit oqartussaasumit tiguneqarsimasut, nassiunneqarsimasut pilersinneqarsimasulluunniit

Oqartussaasoq ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit aallaavigalugit allagaatinik tigusaminik, nassiussaminik pilersitaminilluunniit  nalunaarsuisariaqarpoq. Allagaatit taamaattut tassaasinnaapput innuttaasup suliffeqarfiulluunniit qinnuteqaataa naammagittaalliuutaaluunniit, oqartussaasup akissutaa, suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaassut oqartussaasumilluunniit allamik tusarniaaviginninnera. Taakku aamma tassaasinnaapput nukingisaarutitut allakkat suliamilu illua’tungiusup tamatuma kingornatigut saaffiginnissutai. Allagaatit suliap pissusiviusutigut tunngavia pillugu paasissutissanik allalluunniit suliatigut naliliinerinik imaqartut suliamullu pingaaruteqartut aamma nalunaarsorneqartariaqarput.

E-mailit oqartussaasup nassiussimasai tigusimasaaluunniit nalunaarsorneqartariaqarput. Oqartussaasulli allaffigeqatigiittarneranni e-mailit ilarpaalui suliap suliarineqarneranut sulialluunniit aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartuussanngillat taamaattumillu nalunaarsorneqartariaqaratik. Taakku tassaasinnaapput piffissaq ataatsimiiffiusussaq uppernarsarlugu e-mailit, ataatsimiiffiup sumiinnissaanik allanngortitsineq pillugu e-mailit, inuup sianerfigineqarumaneranik paasissutissiissut (sianeqqusissut) imaluunniit suliap killiffianik paasiniaalluni oqartussaasuni allani sulisunit nalinginnaasumik apeqquteqaatit.

Oqartussaasup nammineq ilumini allagaataasa inaarutaasumik ilusilerneqarnerminni nalunaarsorneqartariaqarput. Taakku tassaasinnaapput oqartussaasup allagaatai paasissutissanik oqartussaasup paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1 tunngavigalugu allattuisussaatitaanerup nassatarisaanik allattussallugit pisussaaffigisimasaanik imaqartut.

Allagaat inaarutaasumik ilusilerneqarsimanersoq apeqqummi oqartussaasup allagaammik taassuminnga suliarinnittup tamatuminnga qanoq paasinninnera aalajangiisuuvoq. Naatsorsuutigineqartarpoq allagaat suliassaqarfimmi pineqartumi akisussaasumit akuerineqarsimaguni imaluunniit suliap suliarineqarneranut atatillugu ilumut pingaaruteqartutut isigineqarsimaguni inaarutaasumik iluseqalersimassasoq.


2.3. Allagaatit allaffissornikkut sulinermi atugassat

Allagaatit oqartussaasup allaffissornikkut ingerlaavartumik sulineranut pingaaruteqanngitsut nalunaarsorneqartariaqanngillat. Tamanna soorlu atuakkanut, avisinut, allaaserisanik naqitanngortitsinernut, ussassaarutinut, naqitatut agguaassassanut, nunap assinginut, quppersakkanut, qujassutitut allakkanut, pikkorissarnissanik neqeroorutinut qaaqqusissutinullu assigiinngitsunut oqartussaasup nalinginnaasumik sulineranut attuumassuteqanngitsunut atuuppoq. Nalunaarutit, kaajallaasitat oqartussaasullu allat suliassaqarfimmi periaaseq pillugu ilisimatitsissutitut allagaat aamma nalunaarsorneqartariaqarajunngillat.

Allagaat suliamut pingaaruteqarnersoq apeqqummi allagaatip suliap imarisaanut tunngasunut, matumani suliap aalajangiivigineqarnera ilanngullugu eqqarsaatigalugu, pingaaruteqarnera tunngavigalugu naliliisoqartarpoq. Allagaat suliamik suliarinninnermut pingaaruteqarnersoq allagaatip suliaq pineqartoq eqqarsaatigalugu uppernarsaasersuinikkut il.il. iluatinnaateqarnera tunngavigalugu naliliisoqartarpoq. Taamaaliortoqarsinnaavoq allagaat pineqartoq suliamik suliarinninnermi iliuuserpiaasunut il.il. tunngasuuppat.

Allagaat suliamik suliarinninnermut sulialluunniit aalajangiivigineqarneranut qanoq pingaaruteqartiginersoq piffissami allagaatip oqartussaasumit tiguneqarfiani nassiunneqarfianiluunnit imaluunniit oqartussaasup iluani allagaataaguni inaarutaasumik ilusissani tigugaangagu nalilerneqartarpoq.


3. Qaqugukkut qanorlu iliorluni nalunaarsuisoqartassava?

Allakkat tiguneqartut nassiunneqartullu pilertornerpaamik, tassa imaappoq tiguneqarniariarlutik nassiunneqarniariarlutilluunniit, nalunaarsorneqartariaqarput.  Nalunaarsuineq pisariaqarpat kingusinnerusukkut pisinnaavoq, suliamik suliarinnittoq soorlu feriarnini, napparsimanini, pikkorissartunut ilaanini, sulinermut atatillugu angalanini assigisaalluunniit pissutigalugit peqanngippat. Nammineq ilumi allagaatit inaarutaasumik ilusissatik atigaangatigit nalunaarsorneqartariaqarput.

Innuttaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaa akuerisinnaajumallugu oqartussaasup nalunaarsueriaatsini innuttaasut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit tunngavigalugu paasitinneqarumallutik saaffiginnissutaasa akuersaarneqarnissaanik qulakkeerisungortillugu aaqqissuuttariaqarpaa. Oqartussaasup suliamik malinnaagivinnissinnaanera nalunaarsueriaatsip minnerpaaffiatigut qulakkeertussaavaa, taamaalilluni innuttaasoq suliami allagaatinik tamanik ilumut paasitinneqarsimanerminik qularutiginnittussaajunnaarlugu.

Allagaatinik paasissutissiisarnerup nalunaarsuisarnerullu ataqatigiinneqarnerat pillugu oqaatigineqassaaq allagaatip innuttaasumut paasissutissiissutigineqannginnissaa qulakkeerniarlugu oqartussaasup allagaat piaaraluni nalunaarsunngis-sinnaanngikkaa. Allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaq oqartussaasup suliami allagaatinik malinnaaviginnissinnaannginnini tunngavilersuutigalugu aallaavittut aamma itigartitsissutigisinnaanngilaa.

Allagaatit, aalajangiinerit, suliami allattuiffimmi allattukkat il.il. sulianut sorlernut atanerat malinnaavigisinnaajumallugu oqartussaasoq innuttaasumut ataatsimut sulianik ataasiinnaanngitsunik pilersitsinissani toqqarsinnaavaa. Oqartussaasup taamaaliornermigut innuttaasup soorlu siusinaartumik pensionisiaqalerumalluni qinnuteqaataani paasissutissat innuttaasullu taassuma allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaani paasissutissat immikkoortisimatissinnaavai.

Allagaatit nalunaarsorneqartut allagaatit pillugit paasissutissanik, tassa imaappoq allagaatit qanga tiguneqarsimaneri nassiunneqarsimaneriluunniit pillugit paasissutissanik aamma allagaatit imarisai pillugit paasissutissanik imaqartariaqarput.

Oqartussaasoq assigiissaartunik oqaasertalersugaasumik akissuteqartaruni qinnuigineqarluni akissutip taassuma imarisaanik paasissutissiisinnaanera naammanngilaq. Allagaatip imarisarpiaa oqartussaasup eqqoqqissaartumik issuarsinnaasariaqarpaa allagaatillu ilumoortuunera uppernarsarsinnaasariaqarlugu. Tassa imaappoq allagaatip taassuma ilumut suliamit pineqartumeersuunera oqartussaasup uppernarsarsinnaasussaagaa.

Oqartussaasup allagaat paasissutissanik oqartussaasullu iluani allagaatit imarisaat pillugit paasissutissanik aamma allattuisariaqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit aamma uppernarsaasersuinikkut isiginiagassat nassataraat.

Suliami allagaatinik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuersaarneqarneranut atatillugu suliami allagaatinik allattuiffik tunniunneqassaaq. Taamaattumik allagaatinik paasitinneqarumaneq oqartussaasup akuersaarsinnaassappagu oqartussaasup allaatinik nalunaarsuinermini allattuiffimmi qulequtsiussaasa atuarneqarsinnaasuullutillu paasineqarsinnaasuunissaat tunngaviuvoq.

Oqartussaasoq nalunaarsuiguni eqqortumik sukumiisumillu nalunaarsuisussaatitaavoq. Taamaalilluni allagaatit suliani kukkusuni nalunaarsorneqartannginnissaat oqartussaasup qulakkeertussaavaa.

Oqartussaasup allagaatit, matumani suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisat ilanngullugit eqqarsaatigalugit, suliani assigiinngitsuni pisuni arlalinni nalunaarsortarsimanngilai. Ombudsmandi aammattaaq naliliivoq oqartussaasup suliami allagaatit naammattumik pilertussuseqartumik nalunaarsortarsimanngikkai, suliat naammattumik pilertussuseqartumik pilersittarsimanngikkai naammattumillu pilertussuseqartumik inaarlugit suliarisarsimanngikkai. Ombudsmandip oqaatigaa nalunaarsuineq allagaatit ataasiakkaat tiguneqarniariartut, nassiunneqarniariartut imaluunniit suliarineqarniariartut sapinngisamik nalunaarsorneqartariaqartut, taamaaliornerummi allagaatit tammarsinnaanerat annikillisittarmagu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.6)

Oqartussaasup qaleralinniarnermi pisassiissutinik tunniussinerit pillugit suliat tamaasa suliap normuani ataasiinnarmi nalunaarsorsimavai. Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup suliat tamaasa immikkut normulersorlugit nalunaarsuisariaqarnera torersuutitsinermik isiginiagassat piumasaqaataalersikkaat. Oqartussaasup qaleralinniarnermi pisassiissutinik tunniussinerit pillugit suliarpassuarnik suliarinnittarnera Ombudsmandip tamatumunnga atatillugu pingaartillugu isiginiarpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2013-5.6)

Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup suliat allagaatinik pisariaqanngitsunik imaqartinnaveersaarlugit sulianik torersuutitsinera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. Ombudsmandip tamanna tunngavigalugu inassutigaa oqartussaasup suliat siunissami torernerutissagai, allakkallu avammut nassiunneqartut ataasiinnaat suliamiitinneqartarnissaat eqqumaffigissagaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.4)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa:

“Nassuiaatip ullulerneqarsimannginnera atsiorneqarsimannginneralu eqqarsaatigalugit uanga paasinninnera unaavoq allagaatit allaffiup iluinnaani atorneqartussat (allakkiat, nassuiaatit assigisaallu) qanga kimillu suliarineqarsimanerat aamma akuneqarsinnaasariaqartoq.

Tamatumunnga makku pissutaapput, tassa kukkussuteqartoqarsimappat oqartussaasup kukkunermut suliatigut akisussaanermik kingusinnerusukkut inissiinissaminut periarfissaqartussaanera, innuttaasup allagaatinik paasitinneqarnermini allagaatip pinngoqqaarfianik takusaqarsinnaasussaanera, matumani allakkiamik suliarinnittup suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarsimannginneranik misissuisinnaanera ilanngullugu eqqaarsaatigalugu, kiisalu allagaatip atsiorneqarsimanerata kukkunernut peqquserluuteqarniarnernullu isumannaallisaataasinnaanera.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.6.1)

Suliami allagaatit ullulersorneqarsimanerannut tunngasumi Ombudsmandip oqaatigaa:

“Taamaattoqarnerata matuma oqaatiginissaanut pissutissaqalersippaanga, tassalu suliani allagaatinik qarasaasiamiittunik atuinermi tulleriiaarineq torersuutitsinerlu sulianut pappialakkoortitanut aallaaviusut atorneqassasut.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.1.3)

Ombudsmandip suliami ilaatigut makku oqaatigai:

“Ingerlatsinermi oqartussaasut sulianik suliarinninnermi periaatsinik sulianik suliarinninnermi kukkunernik pinaveersimatitsisunik peqarnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut ilaavoq.

Ajornartorsiummut matumunnga atatillugu tamatuma nassataraa saaffiginnissutit taamaattut sulianut assigiinngitsunut arlalinnut ilaasut iliorarneqartariaqarput, taamaalillutik paasissutissat sulianut ataasiakkaanut pineqartunut tunngasut kisimik suliamut ilineqartassallutik. Tamanna assersuutigalugu imatut pisinnaavoq allakkani (suliamut pineqartumut tunngassuteqanngitsunik) paasissutissat sulianut allanut tunngasut qaatigut titarlugit peerlugit, allakkallu taakku (allaqqaarneri assilineriluunniit) suliamut pineqartumut ilillugit.

Kommunip taamaaliornermigut paasissutissanik susassaqanngitsunut ingerlatitseqqit-toorsinnaaneq pinaveersimatissinnaavaa.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-88.3)


 4. Nalunaarsuinnginneq sunik kinguneqartarpa?

Nalunaarsuinnginneq immini aalajangiinerup atuussinnaassuseqannginneranik aallaavittut nassataqarsinnaanngilaq.

Nalunaarsuinnginnerli oqartussaasup soorlu aalajangiinermut tunngaviusumik uppernarsaaniarnermini imaluunniit innuttaasumit aningaasanik pisassaqarnermik uppernarsaaniarnermini ajornartorsiuteqarneranik nassataqarsinnaavoq. Imaassinnaavoq oqartussaasup aalajangiinini pisassarisaminilluunniit akileeqqusinini aalajangiusimaannarsinnaanngikkaa.

Nalunaarsuinnginneq oqartussaasup – minnerunngitsumik suliani piffissami sivisuumi suliarineqartuni – suliami suup eqqortuuneranik naliliisinnaassaguni suliaq pillugu ataatsimut ilisimasaqannginneranik aamma nassataqarsinnaavoq. Tamanna soorlu oqartussaasup suliaq pillugu qaapiaannartumik sukkullu tamaanaartumik ilisimasaqarneranik taamaattumillu suliap ataatsimut isigalugu qanoq ilungersunartigisumik inissisimanera pillugu naliliisinnaannginneranik nassataqarsinnaavoq.

Oqartussaasunut ilitsersuummi piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pillugu allaaserisaq immikkoortumi 2-mi sukumiinerusumik atuarsinnaavat.

Suliami Ombudsmandip oqaatigaa eqqortumik nalunaarsuineq oqartussaasup eqqaasitseriaatsimik pitsaasumik suliat puigorneqartannginnissaannik qulakkeerisumik piujuartitsiniarnerani piumasaqaataagajuttussaasoq. Ombudsmandi suliami pineqartumi naliliivoq nalunaarsuinermi kukkuneq tassaasoq piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sivitsorujussuarneranut pissutaasoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2020-1)

Ombudsmandi oqartussaasup suliaataanik misissuinermut atatillugu isumaqarpoq paasissutissat pingaaruteqartut pisuni arlalinni suliani sumiiffigisassaattut ilimagineqarsinnaasuniinneq ajortut. Sorlu suliami meeravissiartaarniarnermut tunngasutut immikkut pilersinneqarsimasumiipput paasissutissat suliami siusinaartumik pensionisiaqalerumalluni qinnuteqaaternermut tunngasumi atugassat.

Ombudsmandip ilaatigut oqaatigaa nalunaarsuinermi aalajangersimasunik periaaseqannginneq oqartussaasup suliami pineqartumi aalajangiisoqarsimaneranik sulialluunniit suliarineqarsimaneranik ilisimasaqannginneranik nassataqarsinnaasoq, tassami suliani pineqartuni uppernarsaasersuineq amigaateqarmat, sulialluunniit pineqartut pilersinneqarsimanngilluinnarlutik. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008, immikkoortoq 3.10)

Ombudsmandi suliami allami oqaatigaa:

“Ingerlatsiviup ilumini pissutsinik torersuutitsinera sulianillu suliarinneriaatsinik suliat qanoq ilisukkulluunniit nanineqarsinnaanerannik qulakkeerinnittunik peqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut ilaavoq.

Mappi suliami allagaatinik imalik tammarpat oqartussaasup tamanna malugiguniuk suliap ujarneqarnissaa suliniutigisariaqarpaa, imaluunniit tamanna ajornanngippat suliap pilerseqqinniarneqarnissaa suliniutigisariaqarlugu.

Mappi suliami allagaatinik imalik tammarpat qanoq iliuuseqartoqarnissaata isummerfigineqarnissaa ingerlatsivimmi oqartussaasup pineqartup akisussaaffigaa.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-07.1)


5. Naatsumik oqaatigalugu

  • Oqartussaasoq allagaatiminik nalunaarsuisussaatitaanngilaq, allagaatinilli nalunaarsuisarneq ingerlatsinermi ileqqorissaarneruvoq. Immikkoortoq 1 takuuk.
  • Allagaatit suliamiluunniit paasissutissat allat oqartussaasumit suliap suliarineqarneranut atatillugu tiguneqartut, nassiunneqartut pilersinneqartulluunniit tamarmik suliap suliarineqarneranut aalajangiivigineqarneranulluunniit pingaaruteqartinne-qarunik pingaaruteqartinneqassasorineqarunilluunniit nalunaarsorneqartarnissaat ingerlatsinermi ileqqorissaarneruvoq. Immikkoortoq 2 takuuk.
  • Oqartussaasup ilumini allagaatini taakku inaarutaasumik ilusissatik tigugaangatigit nalunaarsortariaqarpai. Immikkoortoq 2 takuuk.
  • Allagaatip pappialanngorlugu qarasaasiakkulluunniit, soorlu e-mailitut, allagaatitut e-mailikkut kakkiunneqarsimasutut imaluunniit sms-ikkut allakkatut, pigineqarnera apeqqutaanngilaq. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
  • Allagaatip suliamik suliarinninnermut sulialluunniit aalajangiivigineqarneranut qanoq pingaaruteqartiginera piffissami allagaatip oqartussaasumit tiguneqarfiani nassiunneqarfianiluunnit nalilerneqartarpoq. Immikkoortoq 2.3 takuuk.
  • Allakkat tiguneqartut nassiunneqartullu pilertornerpaamik nalunaarsorneqartariaqarput, tassa imaappoq nassiunneqarniariarlutik tiguneqarniariarlutilluunniit. Immikkoortoq 3 takuuk.
  • Allagaatit nalunaarsorneqartut qanga tiguneqarsimanertik nassiunneqarsimanertilluunniit pillugu paasissutissamik aamma allagaatip imarisai pillugit paasissutissamik imaqartariaqarput. Immikkoortoq 3 takuuk.
  • Oqartussaasup nalunaarsueriaasia aaqqissuunneqartariaqarpoq oqartussaasup suliaatai ajornanngitsumik suussusersineqarsinnaalersillugit immikkoortisimaneqarsinnaalersillugillu, taamatuttaarlu nalunaarsueriaaseq allagaatit sulianut ataasiakkaanut atasut allattorsimaffiinik imaqartariaqarluni. Immikkoortoq 3 takuuk.


6. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Qulaani eqqartorneqartut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik tunngaveqarput.

Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inatsiseqartitsinikkut tunngaviit assigiittut Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuakkiaasimasut aallaavigineqartarput.

Inatsisilerinermi atuakkiaasimasut innersuussutigaakka, matumani pingaartumik Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi aappassaa-nik (2002-mi) naqitertinneqartumi quppernerit 644-mit 646-mut, John Vogterip atuakkiaani “Offentlighedsloven med kommentarer”-mi pingajussaanik (1998-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 142-mit 144-mut aamma Niels Fengerip atuak-kiaani “Forvaltningsret”-mi siullermik (2018-imi) naqitertinneqartumi qupperne-rit 400 tulliilu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.