Piffissaq oqartussaasut sulianik suliarinninnerminnut atortagaat innuttaasut suliffeqarfiillu pisortat ingerlatsiviannik qanoq iluarisimaarinnitsiginerannut pingaarutilerujussuuvoq. Taamaattumik oqartussaasut piffissamik suliarinninnermut atorneqartumik qitiutitsillutik isiginninniarnissaat piffissallu sulianik suliarinninnernut atorneqartut naammaginartuunersut sivikinnerulersinneqarsinnaanersulluunniit ingerlaavartumik naliliisarnissaq pingaartuuvoq.

1. Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pillugu malittarisassat

Suliat piffissap naammaginartumik sivisussusillip iluani suliarineqartarnerat pisariaqanngitsumillu sivitsuloorunneqartannginnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Suliassalli suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi piffissaq oqartussaasut sulianik suliarinninnerminnut atortagaat pillugu ataatsimut malittarisassanik aalajangersaasoqarsimanngilaq.

Taamaattorli suliassaqarfinni arlalinni piffissat sulianik suliarinninnermut atorneqartussat aalajangersimasut pillugit malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi inatsisinilu allani aalajangersarneqarsimapput.

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 1-ikkut aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 16, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq oqartussaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuersaarneqassanersoq imaluunniit itigartinneqassanersoq pilertornerpaamik aalajangissagaa.

Meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsimmi § 19, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq kommunalbestyrelsi nalunaarutiginninnermik tigusaqaruni isumaginninnikkut misissuisitsinermut tunngavissaqarnersoq akunnerit 24-t iluanni aalajangiissasoq.

Innarluutilinnik tapersersuisarneq pillugu inatsimmi § 36, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq kommunalbestyrelsi nalunaarutiginninnermik tigusaqaruni isumaginninnikkut misissuisitsinermut tunngavissaqarnersoq ullut suliffiusut tallimat iluanni aalajangiissasoq.

Meeqqanik tapersersuisarneq pillugu nalunaarummi § 3, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq isumaginninnikkut misissuineq kommunalbestyrelsip misissuinermik aallartitsinerata kingornatigut aallaavittut kingusinnerpaamik qaammatit marluk qaangiunneranni naammassineqarsimassasoq.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaata qaammatit arfineq marluk qaangiunneranni suli suliarineqarsimannginnera akuerineqarsinnaanngitsoq. Naak allagaatinik paasitinneqarumanermi allagaaterpassuit ilaagaluartut Ombudsmandi naliliivoq piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup akuerineqarsinnaasussap qanoq sivisutiginissaa killeqartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2015-5.5)

Ombudsmandip oqaatigaa piffissat feriarfiusut allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisamik aalajangiiviginninnerup kinguartinneqarneranut tunngavilersuutaasinnaanngitsut. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2012-5.8)

Ombudsmandip oqaatigaa allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisanik suliarinninneq sulianut allanut sanilliulluni sapinngisamik salliutinniarneqartariaqartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1999-04.3)

2. Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq

Oqartussaasoq suliamik piffissami sivisuallaami qaqugukkut suliarinnissimanersoq pisumi naliliisoqartarpoq. Naliliinermi tassani piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq tamarmiusoq aallaavigineqartariaqarpoq.

Suliami pineqartumi piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq naammaginartumik sivisussuseqarnersoq naliliinermi pissutsit arlallit, makku ilanngullugit eqqarsaatigalugit, isiginiarneqarsinnaapput:

Suliap pissusia
Piffissaq oqartussaasup sulianik taamaattunik suliarinninnerminut nalinginnaasumik atortagaa
Suliap suliamullu inatsisikkut tunngaviusup ajornakusuussusiat
Suliamik suliarinninnermi ingerlaavartumik iliuutsit, matumani suliaq aalajangiiffigineqassappat suliamik suliarinninnermi iliuutsit piffissamik sivisuumik atuiffiusussat atorneqassanersut ilanngullugu eqqarsaatigalugu
Misissuinerit oqartussaasup ingerlatassaasa annertussusiat
Suliaq oqartussaasup tunngaviusumik isumaliutersuuteqarnissaanut pissutissaqalersitsinersoq
Piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup qanoq sivisutiginissaanik naatsorsuutiginninnermik oqartussaasup nalunaarutaa

Piffissaq oqartussaasup suliamik suliarinninnerminut atugaa eqqarsaatigalugu ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu piumasaqaatit suliani aalajangiiffiusuni/aalajangiiffiusussani sulianilu allani atuupput. Taamaattumik pissutsit qulaani taaneqartut pisuni innuttaasup soorlu pisartakkanik aalajangersimasunik qinnuteqaateqarfigisaani pisunilu innuttaasup soorlu nalinginnaasumik ilitsersoqqulluni oqartussaasumut qinnuiginniffiini atuupput.

Oqartussaasup suliani aalajangiiffigisassamini suliat qanoq pilertortigisumik suliarineqartarnissaannik anguniakkat iluaqutissatut aalajangersarsinnaavai.

Oqartussaasulli suliaatiminik qanoq pilertortigisumik suliarinnittarnissaa pillugu malittarisassanik saneqqunneqarsinnaanngilluinnartunik aalajangersaanissaq ajornakusoortussaavoq. Allaat suliani aalajangersimasumik ilusilinni ataasiakkaani oqartussaasup suliarisaani pissutsinik suliamik sivisuumik suliarinnittariaqalersitsisunik atuuttoqarsinnaavoq. Paasissutissanik pissarsiariuminaatsunik pissarsiniartariaqarneq, ataatsimut tunngaviusumilluunnit isumaliutersuuteqartariaqarneq imaluunniit suliap avataaneersumit naliliiffigitittariaqarnera tamatumunnga pissutaasinnaapput.

Oqartussaasup piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartussaq eqqarsaatigalugu anguniagassatut aalajangiussai illersorneqarsinnaallutillu piviusorsiortuussapput. Taakku illua’tungaani piffissanik sulianik suliarinninnermut atorneqartartunik innuttaasunit akuerineqarsinnaasunik takutitsisuussapput. Illua’tungaanili taakku oqartussaasup nammineq suut piviusorsiortuunerannik isigisaanut aamma naleqqussagaassapput.

Oqartussaasup piffissaq suliassaqarfimmi aalajangersimasumi suliamik suliarinninnermut atorneqartartoq innuttaasunut suliffeqarfinnullu ilisimatitsissutiginiaruniuk piffissat suliamik suliarinninnermut atorneqartartut eqqarsaatigalugit anguniakkamut takussutissiaq tamanut saqqummiussinnaappagu tamanna iluaqutaassaaq. Tamanna soorlu oqartussaasup nittartagaatigut pisinnaavoq.

Oqartussaasup piffissat sulianik suliarinninnermut atorneqartartut pillugit anguniakkat aalajangersarpagit aaqqissuussinermik anguniakkatut aalajangersarneqartut anguneqarnersut oqartussaasumit ingerlaavartumik nakkutilliiviusinnaasumik pilersitsisoqartariaqarpoq.

Suliat anguniagassatut aalajangersarneqartut iluanni inaarlugit suliarineqarsinnaanngippata imaluunniit piffissanik sulianik suliarinninnermut atorneqartunik suli sivikinnerusunik aalajangersaasoqarsinnaappat anguniakkat allanngortinneqarnissaat pisariaqarsinnaavoq.

2.1. Sulianik pilertortumik, pisariitsumik aningaasartuutaavallaanngitsumillu suliarinnittarneq

Oqartussaasup suliaatiminik qanoq pilertortigisumik suliarinnissinnaaneranik apeqqummi ilaatigut suliamik suliarinneriaatsit suut oqartussaasup malinnerai aalajangiisuuvoq. Oqartussaasoq sulianik pisariaqarneratut pilertortigisumik suliarinnissinnaassappat aalajangiiviginnissinnaassappallu sulianik suliarinneriaatsit pitsaasut piunissaat piumasaqaataagajuttarpoq.

Suliat sapinngisamik pilertornerpaamik suliarisinnaajumallugit oqartussaasup saaffiginnissutit tiguneqarnerisa kingornatigut sapinngisamik pilertornerpaamik misissuataartariaqarpai. Oqartussaasoq saaffiginnissummik suliarinninnissaminut oqartussaasutut eqqortuunerluni imaluunniit saaffiginnissut oqartussaasumut allamut ingerlateqqillugu nassiunneqassanersoq tamatumunga atatillugu naliliisariaqarpoq. Saaffiginnissut naammagittaalliuutaanersoq, qinnuteqaataanersoq allamulluunniit tunngasuunersoq oqartussaasoq aamma naliliisariaqarpoq. Saaffiginnissut naammagittaalliuutaappat naammagittaalliuut naammagittaalliornissamut piffissaliussaqarsimappat piffissaliussap iluani tunniunneqarsimanersoq, saaffiginnissulluunniit pissutsinut oqartussaasup inatsisikkut aalajangersagaasumik piffissaqartitaalluni aalajangiiffigisassaanut tunngasuunersoq oqartussaasoq naliliisariaqarpoq. Soorlu innuttaasup suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisaanut atatillugu.

Oqartussaasup saaffiginnissutinik kukkusumik nassiunneqarsimasunik oqartussaasumut eqqortumut ingerlatitseqqilluni nassiussisussaatitaanera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortumi 9-mi imm. 5 innersuussutigineqarpoq.

Oqartussaasoq oqartussaasutut eqqortutut imminut isigiguni suliaq suliamik suliarinninnermi sunik iliuuseqarnissamut pissutissaqalersitsinersoq isummerfigisariaqarpaa.

Suliap aallarnisaataasumik misissuataarneqarneratigut suliaq nukingiussassaanersoq taamaattumillu tulleriiaarinermi salliutinneqartariaqarnersoq aamma pilertortumik paasineqarsinnaavoq.

Oqartussaasup sulianik aalajangersimasunik salliutitsinera piffissap sulianik allanik suliarinninnermut atorneqartup naammaginartumik sivisussusillip qaangerujussuarneqarneranik kinguneqartinneqassanngilaq. Taamatut tulleriiaarineq suliamut attuumassuteqanngitsut tunngavigalugit assigiinngisitsinermik aamma kinguneqartinneqassanngilaq.

Oqartussaasup suliat sapinngisamik pisariitsumik suliarissavai. Tassa ilaatigut imaappoq suliamik suliarinninneq suliarinninnerup qanoq iluseqarnissaanik pisariaqanngitsumik piumasaqaatinit imaluunniit allakkatigoortitsiniarluni pisariaqanngitsumik piumasaqaateqarnermit kinguarsarneqartariaqanngilaq, soorlu oqarasuaatikkut paasiniaaneq allakkatigoortitsinertut iluaqutaasumik atorneqarsinnaappat.

Innuttaasut inatsisikkut pisinnaatitaaffilerneqarsimappata, soorlu innuttaasup qinnuteqaammik tunniussinissani kissaatigippagu, suliaq suliarineqarsinnaassappat immersugassanik immikkut ittunik immersueqqusisoqarsinnaanngilaq, taamatut piumasaqaateqarsinnaaneq inatsisikkut periarfissinneqarsimanngippat.

Tamanna oqartussaasup inatsimmik naapertuuttumik tunngaveqartussaanermik oqartarnerup, tassalu innuttaasup immikkut immersugassamik atuinissaanik oqartussaasup inatsisikkut tunngavissaqarani piumasaqaateqarsinnaannginnerata, nassataraa. Oqartussaasulli immersugassaq atoqqullugu innuttaasumut neqeroorutigisinnaavaa, immersugassap immikkut ittup taamaattup atorneqarnera innuttaasumut oqartussaasumulluunniit iluaqutaappat.

Oqartussaasup innuttaasoq paasissutissanik suliap suliarineqarnerani atorneqartussanik pissarsiniarnerani aamma sapinngisamik annertunerpaamik ikiortariaqarpaa, matumani innuttaasup paasissutissanik sapinngisamik ajornannginnerpaamik qanoq iliorluni pissarsiniarsinnaaneranik ilitsersorneqarnera ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Oqartussaasulli innuttaasunut ataasiakkaanut, soorlu suliap paasissutissartalersorneqarnera imaluunniit qanoq iluseqartitsinissamik piumasaqaatit innuttaasup ass. ilinniartitaanikkut assigisaasigulluunniit immikkut pisinnaasaqarani naammassisinnaanngisai immikkulluunniit ilisimasalimmik ikiortissarsiniarnissaanik pi-sariaqalersitsisut eqqarsaatigalugit, pisussaaffilersuinnginnissaa sapinngisamik annertunerpaamik qulakkeerneqartariaqarpoq.

Oqartussaasup suliat sapinngisamik aningaasartuutaannginnerpaamik suliarisassavai. Tassa imaappoq suliassaq naammassineqassappat atugassiissutit suut atorneqassanersut oqartussaasoq naliliisassasoq. Suliamik suliarinninneq pilertortoq eqaatsorlu innuttaasumut aningaasaqarnikkut qanoq sunniuteqassanersoq oqartussaasup tamatumunnga peqatigitillugu naliliiffigisassavaa. Suliami pilertortumik aalajangiisoqarnera innuttaasumut aningaasaqarnikkut annertuumik sunniuteqarpat oqartussaasup tamanna ilanngullugu isiginiartariaqarpaa.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandip oqaatigaa kommunip suliani tapersersortitut ikiortiliisarnermut tunngasuni isumaginninnikkut misissuinerit naammassineqarnerisa kingornatigut sapaatit akunnerisa arlallit qaammatialunnguilluunniit ingerlaneranni aalajangiisariaqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup aamma meeqqanik tapersersuisarneq pillugu nalunaarummi § 3, imm. 1-imi piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sivisunerpaamik qaammatinik marlunnik sivisussuseqarnissaa-nik sakkortusisamik piumasaqaatip nassatarigaat. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-6)

Ombudsmandip piffissaq kommunit pingasut suliamik suliarinninnermut atugaat isornartorsiorpaa, angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummiaqartup meeqqami angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaanut akuersinerminik tunuartitsineranit suliami aalajangiisoqarnissaata tungaanut ukiut sisamat sinnerlugit ingerlasimammata. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2018-4)

Suliami angajoqqaat aappariit angerlartitsinissamik qinnuteqarnerannit kommunip suliami aalajangiinerata tungaanut ukiut tallimat sinnerlugit ingerlasimapput. Ombudsmandi naliliivoq suliat angajoqqaat meeqqallu najugaqatigiissinnaanerannut tunngasut immikkut pilertussuseqartumik suliarineqartariaqartut. Ombudsmandip oqaatigeqqippaa angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup meeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunik angerlartitsiumalluni qinnutigisaa kommunip sapaatit akunnerisa arlallit qaammatialunnguilluunniit iluanni isummerfigisariaqaraa. Ombudsmandip tikkuarlugu oqaatigaa piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisooq angajoqqaap inissiinermik Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutiginninnissaminut mattunneqarsimaneranut ilaatigut pissutaasoq, Ombudsmandillu paasinninnera unaavoq tamanna angajoqqaap inatsiseqartitsinikkut innarlitsaalineqarneranik aalajangiisuusumik sanngiillisitsisimasoq. (Ombudmandip oqaaseqaataa 2019-2)

Kommunip ukiukitsoq pinerluuteqarsimasunik inissiisarfimmi ullut 20-t sinnerlugit tigummigallartissimavaa, kommunimi innuttaasup tigummigallarneqarneranut taarsiullugu inissiiviusinnaasumik naleqquttumik nassaarsinnaasimanngimmat. Innuttaasoq pinerluuteqarsimasunik inissiisarfimmiinnermini imminut toquppoq. Kommunip suliamik suliarinninnera Ombudsmandip isorisariaqarluinnartutut isigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2015-5.4)

Innuttaasoq pillugu suliap tammarsimanera oqartussaasup Ombudsmandimut qaammatini 13-ini ilisimatitsissutiginiarsaraa. Ombudmandi naliliivoq tamanna inatsiseqartitsinikkut innarlitsaaliinermi isiginiagassanik Ombudsmandip nakkutilliinerani tunngaviusunik annertuumik sumiginnaanerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-5.4)

Innuttaasoq naammagittaalliorfissatut oqartussaasumut naammagittaalliorpoq, pisortanimmi ikiorsiissutaasimasut 30.000 kr.-ngajaat utertillugit akilerneqarnissaat kommunip piumasaqaatigisimammagu. Suliaq naammagittaalliorfissatut oqartussaasumik ukiup ataatsip qaammatillu sisamat ingerlaneranni suliarineqarpoq. Ombudsmandi naliliivoq suliamik suliarinninnermi immikkut ittunik iliuuseqarnissaq pisariaqarsimanngitsoq, suliarlu innuttaasumut aningaasaqarnikkut annertuumik pingaaruteqarunartoq pineqartoq. Piffissaq naammagittaalliorfissatut oqartussaasup suliamik suliarinninnerminut atugaa Ombudsmandip isorisarialerujussuartut isigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2006-09.1)

Innuttaasup suliami piffissaq naammagittaalliorfissatut oqartussaasup suliamik suliarinninnerminut atugaa naammagittaalliuutigaa. Ombudsmandi isumaqarpoq suliap suliamik suliarinninnermi siullermik iliuuseqarfigineqarnissaata tungaanut piffissami qaammatinik pingasunik sivisussuseqartumi uninngatinneqarsimanera tamatumalu kingornatigut piffissami qaammatinik aqqanilinnik sivisussuseqartumi uninngatinneqarsimanera isorisariaqartuusoq. Ombudsmandi aamma isumaqarpoq naammagittaalliorfissatut oqartussaasup suliamik tigusaqarnerminik uppernarsaalluni allakkanik innuttaasumut qaammatit pingasut qaangiunneranni aatsaat nassiussisimanera naammagittaalliorfissatullu oqartussaasup allakkat naammagittaalliorfissatut oqartussaasumut utermata allakkanik nassiusseqqissimannginnera isorisariaqartuusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-08.1)

Suliami siusinaartumik pensionisianut tunngasumi Ombudsmandi ataatsimut imatut oqaaseqaateqarpoq:

“[Kommunip] oqaatigaa kommuni isumaqartoq siusinaartumik qinnuteqaatit qinnuteqartup siusinaartumik soraarnerussutisiaqalersinnaatitaanera erseqqippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq qaammatinik pingasunit sisamanut sivisussuseqartoq naammaginartumik sivisussuseqartuusoq. Tamanna pillugu oqaatigaara uanga paasinninnera unaasoq suliat qinnuteqartup siusinaartumik soraarnerussutisiaqalersinnaatitaanera erseqqippat piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisunerpaamik qaammatinik pingasunik sivisussuseqartariaqartoq.

Suliat qinnuteqartup siusinaartumik soraarnerussutisiaqalertariaqarneranik nalornisoorfiit eqqarsaatigalugit piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sivisunerusarnissaa ilalersinnaavara. Matumani sulinermik misiliiffissamik naleqquttumik nassaarniarnerup ajornakusoortuusinnaanera ilanngullugu isiginiarpara.

Taamaattorli oqaatigaara suliap suliarineqarneranut qaammatit arlallit naammaginartutut isigalugit atorneqarsinnaanerannik kommunip isumaqarnerata suliat periarfissaqarfiatigut pilertortumik suliarinissaannut kommuni pisussaaffiianngikkaa." (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-88.1)

Ombudsmandip oqaatigaa suliat akiliisitsiniarnermut pinngitsaaliillunilu akiliisitsiniarnermut tunngasut naleqquttumik pilertussuseqartumik suliarineqartarnerat innuttaasullu akiligassiissut pineqartoq akilersinniarneqassanersoq qulartinneqartannginnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. Ombudmandip oqaatigaa oqartussaasup akiligassiissummik pinngitsaaliilluni akiliisitsiniartarfimmut nassiussisimanerminik innuttaasumut ilisimatitsisarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2003-88.1)

2.2. Eqqaasitseriaatsit suliallu suliarineqarnerisa ingerlaavarnerannik qulakkeerisarneq

Oqartussaasut eqqaasitseriaatsinik naammattumik pitsaassuseqartunik suliat aalajangiivigineqannginnerminni piffissami sivisunerusumi uninngatinneqartannginnissaannik sulialluunniit puigorneqartannginnissaannik qulakkeerisunik pilersitsisariaqarput.

Allagaatinik oqartussaasup tigusaanik eqqortumik nalunaarsuineq sukumiisumillu allattukkat innuttaasut suliffeqarfiillu saaffiginnissutaasa puigorneqartannginnissaat aamma qulakkeereqataaffigaat.

Allattuisussaatitaaneq sukumiinerusumik paasisaqarfigerusunneqarpat oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 11 innersuussutigineqarpoq. Nalunaarsuisarneq sukumiinerusumik paasisaqarfigerusunneqarpat oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 12 innersuussutigineqarpoq.

Suliamik suliarinninnerup unittuuinnginnissaa oqartussaasup aamma qulakkeertariaqarpaa. Taamaattumik suliami illua’tungiusut oqartussaasullu allat il.il. isumaannik tusarniaasoqartillugu oqartussaasup akissuteqarnissamut piffissaliussat iluaqutaasumik aalajangersarsinnaavai, pisullu qanoq issusiat apeqqutaatillugu akissuteqartoqaqqusilluni nukingisaarisinnaalluni.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandi naliliivoq piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq katillugit ukiut pingasut sinnerlugit sivisussuseqartoq akuerineqarsinnaanngitsoq isorisariaqarluinnartuusorlu, innuttaasummi pensionisiassanik naatsorsuinermut akerliliissutaa kommunip suli isummerfigisimanngimmagu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2011-5.7.1)

Nakorsap uppernarsaasiussaanik kommunip tigusaqarneranit kommunip suliami aalajangiinerata tungaanut ukiut sisamangajaat ingerlasimanerat Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Suliap attorneqarani ukiumi ataatsimi uninngatinneqarsimanera Ombudsmandip akuerineqarsinnaanngitsutut isigaa. (Ombudsmandip 2009-mi ukiumoortumik nalunaarutaani 3.1, ataatsimoortumik oqaaseqaatit)

Atorfeqartitaasup atorfinitsinneqarnermini allakkat naqqeqqullugit qinnutigisaa, matumani akissarsiat qaffanneqarnissaat ilanngullugu eqqarsaatigalugu, kommunip ukiut pingasut qaangiunneranni naammassillugu suli suliarisimanngimmagu Ombudsmandip aamma isornartorsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2009-5.3)

Ombudsmandip oqaatigaa suliat aalajangiisoqannginnerani piffissami sivisunerusumi uninngatinneqartannginnissaat, puigorneqartannginnissaat taamalu aalajangiivigineqanngitsoortannginnissaat qulakkiissallugu kommunip pisussaaffigigaa. Taamaattumik Ombudmandip oqaatigaa:

“Isumaqarpunga tassani makku aamma ilaasut, tassalu kommuni periaatsinik annikinnerpaaffiatigut piumasaqaatinik makkuninnga eqqortitsisunik peqartariaqartoq:

- Suliat kingusinnerusukkut suliassanngortinneqartut ullormi aalajangersimasumi suliarineqartussanngortillugit eqqaasitsissut.

- Suliat suliamik suliarinnittumut aalajangersimasumut suliassanngortillugit eq-qaasitsissut.

- Sulisoq qaffasinnerusumik inissisimasoq suliat ulloq suliarineqarfissartik qaangertinnagu suliarineqartarnerannik ingerlaavartumik nakkutilliisuussasoq, suliallu sulisumit piffissap ingerlanerani soraarsimasumit peqanngikkallartumilluunniit siumut eqqaamasassanngortinneqarsimasut sulisumut allamut suliarisassanngortinneqartarnissaat taassuma isumagissagaa." (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-3.2)

Innuttaasup naammagittaalliorfissatut oqartussaasumut saaffiginninneranit suliami allakkat siulliit nassiunneqarnerisa tungaanut qaammatit 17-ingajaat ingerlasimanerat Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Ombudsmandi isumaqarpoq suliap, naak tamanna kukkunikkut pisimagaluartoq, qaammatini 17-ingajanni uninngatinneqarsimanera eqqarsarnartoqartoq. Ombudsmandip eqqaasitseriaatsinik suliat piffissami sivisunerusumi iliuuseqarfigineqaratik uninngatinneqartannginnissaannik qulakkeerisunik pilersitsisoqarnissaa naammagittaalliorfissatut oqartussaasumut inassutigaa. Ombudsmandip nangilluni oqaatigaa naammagittaalliorfissatut oqartussaasumi ilaasortat naammagittaalliorfissatut oqartussaasup ataatsimiinnginnerani ataatsimiigiaqqullugit aggeqquneqartussaanerisa naammagittaalliorfissatut oqartussaasoq sulianik suliarinnittarneq pillugu malittarisassanik nalinginnaasunik, matumani piffissaq sulianik suliarinninnermut atorneqartartoq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, malinninnissaanut pisussaaffiianngikkaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2004-97.1)

2.3. Oqartussaasut allaffissornikkut aningaasatigullu atugassiissutinik amikkisaarnerat

Pissutsit oqartussaasumut sulisunullu tunngasut suliassaqarfimmi piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup akuerineqarsinnaasumik sivisussusillip naliliiviginiarneqarnerani isigiarneqarajunngillat. Naliliiniarnerli pissutsinik kinaassusersiunngitsunik tunngaveqartariaqarpoq, tassanilu suliap suussusia sulianilu ataasiakkaani pineqartuni pissutsit pingaartillugit isiginiarneqartussaallutik.

Atorfiit inuttaqanngikkallarneri, soorlu napparsimasoqarnera, feriartoqarnera, pikkorissartoqarnera aamma allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu atugassiissutinik amikkisaarneq suliap suliarineqarnerata sivitsuloorunneqarneranut nalinginnaasumik pissutaasinnaasariaqanngillat.

Suliamik suliarinninneq pisariaqartoq sulisup akisussaasuusup peqanngikkallarnera pissutigalugu imaaliallaannaq ingerlanneqarsinnaanngippat suliamik suliarinninnerup allanit tiguneqarnissaa oqartussaasup nalinginnaasumik isumagisussaavaa.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Piffissaq kommunip suliamik suliarinninnerminut atugaa suliamillu suliarinninnermi peqataasinnaassuseqannginneq pissutigalugu qisuariaateqarsimannginnera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Ombudsmandi naliliivoq suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqarneq pillugu isumaliutersuuteqarnerit piffissamut suliamik suliarinninnermut atorneqartumut sivisuumut pingaarnertut pissutaasi-masut. Ombudsmandi isumaqarpoq qinnuteqaat kommunip suliarisimasariaqaraluaraa, soorlu suliassaqarfimmi tassani sulisut suliaminnik paarlaateqatigiinnerisigut imaluunniit sulisup suliamik suliarinninnermi peqataasinnaassuseqanngitsup suliamik suliarinnitsiinnarneratigut, sulianik suliarinnittut suliap suliarineqarnerani peqataasinnaassusseqanngitsut allanik taarserneqarnissaat ajornarpat annertuunilluunniit ajornartorsiutissartaqarpat. (Ombudsmandip 2021-mi ukiumoortumik nalunaarutaa, allaaserisaq 2.2)

Ombudsmandip oqaatigaa suliassaqarfimmi pineqartumi piffissaq sulianik suliarinninnermut atorneqartoq nalinginnaasutigut akuerineqarsinnaasutut isigineqartoq kommunip atugassiissutitigut amikkisaarnerata sivisunerulersittariaqanngikkaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2018-3)

Naammagittaalliorfissatut oqartussaasup naammagittaalliuutip tiguneqarneranik naammagittaalliuutip tiguneqarnerata kingornatigut aatsaat qaammatit marluk qaangiunneranni uppernarsaanera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Naammagittaalliorfissatut oqartussaasup aalajangiinermik kalaallisuumut nutserinermut qaammatinik qulingiluangajannik atuisimanera naammagittaalliorfissatullu oqartussaasup nutserisoqarfimmi atugassiissutinut tunngasut pillugit naammagit-taalliortumut ilisimatitsissuteqarsimannginnera Ombudsmandip aamma isornar-torsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-01.1)

Piffissaq naammagittaalliorfissatut oqartussaasup suliamik suliarinninnermut atugaa innuttaasup naammagittaalliuutigaa. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit tamatuma kingornatigut suliap ingerlanera pillugu pisariaqarnera naapertorlugu ilisimatitsissuteqarsimannginnerat ajuusaarnartorujussuartut isigaara.

Kiisalu Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit piffissap suliamik suliarinninnermut atugaata suli sivitsorsarneqarnera ajuusaarnartutut isigaara. Suliami siusinnerusukkut suliarisimasanni Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit sulianik suliarinninnerannut “ajornartorsiutit kinguaattoorutaasut” pilernissaat pinngitsoortinniarlugu Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit pisariaqarneratut amerlatigisoriarlutik ataatsimiittarnissaat isumaliutersuutigineqassasoq inassutigaara.

Aammattaaq siusinnerusukkut oqaatigaara isumaqartunga Siunnersuisoqatigiit naammattunik amerlatigisoriarlutik ataatsimiittanngissinnaanngitsut, Siunnersuisoqatigiit ataatsimiigiaqquneqarnerannut aningaasartuutaasut kisiisa innersuussutigalugit, tassami taamaattoqarsimappat Akileraartarnermut Siunnersuisoqatigiit aningaasaliissutinik siunertamut naammattunik qinnuteqartariaqassammata.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2001-28.1)

Innuttaasup siusinaartumik pensionisiaqalerumalluni qinnuteqaateqarnerata kingornatigut kommunip ukiuni sisamani aalajangiisimannginnera Ombudsmandip isorisariaqarluinnartutut isigaa. Ombudsmandi aammattaaq isumaqarpoq suliap ukiumi ataatsimi attorneqarani uninngatinneqarsinnaanera akuerineqarsinnaanngitsoq. Suliat suliarineqartut piffissami sivisunerusumi uninngatinneqartarnis-saat pinngitsoortinniarlugu eqqaasitseriaatsit naammattut kommunip pilersissagai Ombudsmandip inassutigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2000-24.6)

3. Suliami illua’tungiusunut nalunaaruteqartarneq

Suliaq sivitsuloorunneqarpat oqartussaasup innuttaasoq qaqugukkut attaveqarfigisassagaa suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit malittarisassanik imaqanngilaq. Pisunili arlalinni ingerlatsiviup suliarisaani suliami illua’tungiusut piffissap ingerlanerani ilisimatinneqartarnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarneruvoq.

Oqartussaasup pisuni arlalinni suliap ingerlaneranik suliami illua’tungiusunut ilisimatitsissutiginnittarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarneruvoq. Tunngavik taanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit pillugu ilitsersuummi 1994-imeersumi imm. 205-imit 207-imut erseqqissarneqarpoq:

"205. Ingerlatsinermut oqartussaasup suliassap suussusia pissutigalugu imaluunniit oqartussaaffimmi tassani nalinginnaasumik suliarineqartarnerat pissutigalugu suliassaq tiguneraniit piffissap sivikinnerusup iluani aalajangiivigisinnaanngikkuniuk oqartussaaffiup suliassamut tunngassuteqartoq nalunaarfigisariaqarpaa suliassap qanoq inissisimaneranik aamma ajornanngippat paasissutissillugu suliassap qaqugu aalajangiivigineqarnissaa oqartussaaffimmit naatsorsuutigineqarnersoq.

206. Oqartussaaffiup aammattaaq suliassamut tunngassuteqartoq ilisimatittariaqarpaa suliassaq sivikinnerusumik suliarineqartussaagaluaq immikkut pissuteqartumik pisarnermit sivisunerusumik suliarineqartariaqalerpat.

207. Suliamut tunngassuteqartumit allakkat nukingisaarutit suliassallu suliarineqarnerani piffissamik atorneqartumik naleqquttumik tunngavilersukkat ingerlaannartumik akineqartariaqarput. Akissuteqaammi ilisimatitsissutigineqartariaqarpoq suliassaq qanoq inissisimanersoq aamma ajornanngippat ilisimatitsissutigineqarluni suliassap aalajangiivigineqarnissaa oqartussaaffiup qaqugu naatsorsuutigineraa.”

Aalajangiinerup qaqugu pinissaanik naatsorsuutiginninnerup eqqoqqissaartumik nalunaarutigineqarnissaa piumasaqaataanngilaq. Ingerlatsinermili ileqqorissaarnerup manna nassataraa, tassalu suliap paasissutissat pigineqartut suliallu suussusia, pissusia il.il. aallaavigalugit qaqugu naammassillugu suliarineqarnissaanik piffissaliussatut naatsorsuutigisaq oqartussaasup oqaatigisariaqaraa. Tamanna soorlu aalajangiinerup pinissaata qaqugukkut kingusinnerpaamik naatsorsuutigineqarnera eqqarsaatigalugu piffissamik taasinikkut pisinnaavoq.

Oqartussaasup piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartartoq qaangerpagu imaluunniit oqartussaasup qaqugu aalajangiinissamik naatsorsuutigisamisut innuttaasumut siusinnerusukkut oqaatigisimasaa qaangerneqarpat suli sooq aalajangiisoqarsimannginneranik oqartussaasup suliami illua’tungiusumut nammineq suliniuteqarnermigut ilisimatitsisariaqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit nassataraat.

Oqartussaasup piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pillugu ilitsersuisussaanera ataatsimut paasissutissaannartigut, soorlu oqartussaasup nittartagaatiguinnaq, naammassineqarsinnaanngilaq. Ilitsersuinerit taamaattut oqartussaasup innuttaasullu soorlu allakkatigut, e-mailikkut oqarasuaatikkulluunniit toqqartumik attaveqatigiinnerisigut pisariaqarluni.

Oqartussaasup innuttaasunut iltsersuisussaatitaanerata allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 9 innersuussutigineqarpoq. Oqartussaasup naammagittaalliornissamut periarfissaq pillugu ilitsersuisussaatitaanerata allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 9, imm. 4 innersuussutigineqarpoq.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandip erseqqissarlugu oqaatigaa suliap sivitsuloorunneqarneranik oqartussaasoq innuttaasumut suliffeqarfimmulluunniit nalunaaruteqartariaqartoq, kinguaattoornerup sumik pissuteqarnera apeqqutaatinnagu. (Ombudsmandip 1995-imi ukiumoortumik nalunaarutaa, immikkoortoq 3)

Kommunip innuttaasoq suliap ingerlasimaneranik ukioq ataaseq affarlu ingerlareersoq aatsaat ilisimatippaa. Ombudsmandip oqaatigaa suliap naammassillugu sooq suliarineqarsimannginnera kommunip nammineq suliniuteqarnermigut innuttaasumut ilisimatitsissutigisariaqarsimagaluaraa. Ombudsmandip aamma oqaatigaa kommunip suliaq piffissap naammaginartumik sivisussusillip iluani aalajangiivigisinnaanagu paasigamiuk piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartussatut naatsorsuutigineqartoq innuttaasumut paasissutissiissutigisimasariaqaraluaraa. Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasoq piffissamik suliap suliarineqarneranut atorneqartussatut naatsorsuutigisamik innuttaasumut paasissutissiisimanngikkallartillugu oqartussaasup innuttaasumut qaammatit pingasukkaarlugit ilisimatitsisarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusartussaasoq. Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisukulussasoq oqartussaasup qu-larivallaanngippagu ukiumut ataasiarluni marloriarluniluunniit ilisimatitsisarneq naammassinnaavoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2019-4)

Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasoq pisortani oqartussaasumut saaffiginnittoq saaffiginnissumminut akineqartussaasoq, oqartussaasup suliamik suliarinninnerata qanoq inernilerneqarnissaanik naatsorsuutigisaq apeqqutaatinnagu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.6.1)

Ombudsmandip oqaatigaa kommunip ilaqutariit meeqqamik paarsaqartut meeqqap angerlartinneqarnissaanik aalajangiinerminik ilaqutariit paarsaqartut pisumut naleqqussarsinnaanngorlugit angerlartitsinissaq sioqqulluarlugu ilaqutariinnut paarsaqartunut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu nalunaaruteqartariaqartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-05.2)

Innuttaasup naammagittaalliuutaa tamatumalu kingornatigut nukingisaarutai o-qartussaasup ukiumi ataasingajammi qisuariarfigisarsimanngilai. Tamanna Ombudsmandip isorisarialerujussuartut isigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-3.6)

Suliap aalajangiivigineqarnissaminut piareerneranit oqartussaasup aalajangiinerata tungaanut ukiut marluk affallu missaasa ingerlasimanerat Ombudsmandip isornartorsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-97.1)

3.1. Suliami illua’tungiusup nalunaarfigineqartarnera pillugu malittarisassat

Meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsimmi § 3, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq isumaginninnikkut misissuineq qaammatit marluk iluanni naammassineqarsimanngippat kommunalstyrelsip angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq tamatuminnga allakkatigut ilisimatissagaa.

Oqartussaasoq allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisamik qinnutigisap tiguneqarneranit ullut qulit qaangiutsinnagit paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit imaluunniit suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiisinnaanngikkuni suli sooq aalajangiisoqarsimannginnera oqartussaasullu qaqugu aalajangiinissani naatsorsuutigigaa innuttaasumut paasissutissiisutigissavaa. Tamanna paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 16, imm. 2-kkut aamma suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 16, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq.

4. Piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup akueriuminaatsumik sivisuup suna kingunerissavaa?

Piffissat suliamik suliarinninnermut atorneqartut sivisuut innuttaasunut suliffeqarfinnullu eqqorneqartunut aningaasaqarnikkut inuttullu atukkanut kingunerlorujussuarsinnaapput. Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pillugu apeqqut innuttaasut suliffeqarfiillu pisortat ingerlatsiviannik qanoq iluarisimaarinnitsiginerannut aamma sunniuteqartarpoq.

Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisooq Ombudsmandip isornartorsiuineranik nassataqarsinnaavoq.

Pisortat ingerlatsivianni annertunerusumik kukkussuteqartoqarsimanissaa imaluunniit sumiginnaasoqarsimanissaa ilimagisariaqartoq Ombudsmandip suliamik misissuinerata takutippagu Ombudsmandi suliaq pillugu Inatsisartut Inatsisinut Ataatsimiititaliaannut tamatumunngalu peqatigitillugu Naalakkersuisunut imaluunniit kommunalbestyrelsimut nalunaaruteqartussaavoq. Tamanna Ombudsmandi pillugu inatsimmi § 23-kkut aalajangersarneqarpoq.

Oqartussaasoq piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sivisuallaarnera pissutigalugu taarsiissuteqartarneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut tunngavigalugit taarsiissuteqarnissamut pisussaaffeqarsinnaavoq, innuttaasoq aningaasanik piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisooq pissutigalugu annaasaqarsimappat.

Siusinaartumik pensionisiat pillugit inatsit pillugu ilitsersuummi ilaatigut oqaatigineqarpoq piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartartup nalinginnaasup naammaginartumillu sivisussuseqartup qaangerujussuarneqarnerata pissutsit apeqqutaatillugit kommunalbestyrelsi inatsimmik unioqqutitsilluni iliuuseqarsimanersoq taamalu taarsiissuseqarnissamut pisussaaffeqarnersoq apeqqutinngortissinnaagaa.

5. Naatsumik oqaatigalugu

Suliat piffissap naammaginartumik sivisussusillip iluani suliarineqartussaanerat pisariaqanngitsumillu sivitsuloorunneqartussaannginnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Immikkortoq 2 takuuk.
Oqartussaasup suliami pineqartumi piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq naammaginartumik sivisussuseqarnersoq naliliiniarnerani pissutsit arlallit ilanngullugit isiginiarneqarsinnaapput, matumani makku ilanngullugit eqqarsaatigalu-git:
- Suliap pissusia
- Piffissaq oqartussaasup sulianik taamaattunik suliarinninnerminut nalinginnaasumik atortagaa
- Suliap suliamullu inatsisikkut tunngaviusup ajornakusuussusiat
- Suliamik suliarinninnermi ingerlaavartumik iliuutsit, matumani suliaq aalajangiiffigineqassappat suliamik suliarinninnermi iliuutsit piffissamik sivisuumik atuiffiusussat atorneqassanersut ilanngullugu eqqarsaatigalugu
- Misissuinerit oqartussaasup ingerlatassaasa annertussusiat
- Suliaq oqartussaasup tunngaviusumik isumaliutersuuteqarnissaanut pissutissaqalersitsinersoq
- Piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup qanoq sivisutiginissaanik naatsorsuutiginninnermik oqartussaasup nalunaarutaa

Oqartussaasup suliaatini sapinngisamik pilertornerpaamik, pisariinnerpaamik aningaasartuutaannginnerpaamillu suliarisussaavai. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
Oqartussaasup suliaq sapinngisamik pilertornerpaamik suliarisinnaajumallugu suliaq saaffiginnissutip tiguneqarnerata kingornatigut sapinngisamik pilertornerpaamik misissortariaqarpaa, suliaq oqartussaasumut eqqortumut nassiunneqarsimanersoq ilaatigut paasiniarlugu. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
Innuttaasup qinnuteqaateqarnermi immersugassat aalajangersimasut assigiinngitsut atussagai oqartussaasup inatsisikkut tunngavissaqarani piumasaqaatigisinnaanngilaa. Immikkortoq 2.1 takuuk.
Oqartussaasup innuttaasoq paasissutissanik suliap suliarineqarnerani atorneqartussanik pissarsiniarnerani aamma sapinngisamik annertunerpaamik ikiortariaqarpaa, paasissutissanillu sapinngisamik ajornannginnerpaamik qanoq iliorluni pissarsiniarsinnaaneranik ilitsersortariaqarlugu. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
Oqartussaasoq eqqaasitseriaatsinik naammattumik pitsaassuseqartunik suliat aalajangiivigineqannginnerminni piffissami sivisunerusumi uninngatinneqartannginnissaannik sulialluunniit puigorluinnarneqartannginnissaannik qulakkeerisunik peqartariaqarpoq. Immikkoortoq 2.2 takuuk.
Suliaq sivitsuloorunneqarpat oqartussaasup qaqugu aalajangiisinnaanissani naatsorsuutiginerlugu suliami illua’tungiusunut nalunaarutigisariaqarpaa. Immikkoortoq 3 takuuk.
Oqartussaasoq piffissamik suliap suliarineqarneranut atorneqartussatut naatsorsuutigisamik innuttaasumut paasissutissiisimanngikkallartillugu suliani aalajangersimasuni oqartussaasoq innuttaasumut qaammatit pingasukkaarlugit ilisimatitsisariaqarpoq. Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq sivisussasoq oqartussaasup nalunngippagu ukiumut ataasiarluni marloriarluniluunniit ilisimatitsisarneq naammassinnaavoq. Immikkoortoq 3 takuuk.
Suliami illua’tungiusup nukingisaarutitut allagai piffissamik suliamik suliarinninnermut atorneqartumik pissutissaqartumik tunngavilersugaagunik nalinginnaasumik ingerlaannaq akineqartariaqarput. Immikkoortoq 3 takuuk.
Piffissaq suliamik suliarinninnermut atorneqartoq pissutissanngitsumik sivisuallaaq pissutsit ajornerpaaffianni Ombudsmandip isornartorsiuineranik imaluunniit innuttaasup taarsiivigineqarsinnaatitaalerneranik nassataqarsinnaavoq. Immikkoortoq 4 takuuk.

6. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Qulaani eqqartorneqartut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavinnik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik kiisalu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit pillugu Namminersornerullutik Oqartussat Inatsisileriffiata ilitsersuusiaanik 1994-imeersumik tunngaveqarput.

Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinikkut tunngavik Danmarkimilu inatsiseqartitsinikkut tunngavik assigiittut Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuak-kiaasimasut aallaavigineqartarput.

Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq pillugu ataatsimut atuakkiaasimasut aamma innersuussutigineqarput, matumani pingaartumik Niels Fengerip atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi siullermik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 390 aamma 688-imit 695-imut ilanngullugit eqqarsaatigalugit.