Suliami illua’tungiusup sinniisoqartarnera
1. Suliami illua’tungiusup sinniisoqarnera sunaana?
Innuttaasoq oqartussaasumut attaveqaraangami allamik sukkulluunniit sinniisoqarsinnaavoq allamilluunniit ikiorneqarsinnaalluni.
Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit sinniisup innuttaasumik taassuma suliap suliarineqarnerani soqutigisaminik pitsaanerusumik isumaginninnissaanut ikiuunnissaanut periarfissiivoq. Innuttaasup oqartussaasoq eqqarsaatigalugu pisinnaatitaaffii piginnaatinneqarfiilu tamaasa suliami illua’tungiusup sinniisaata aallaavittut tigusarpai.
Suliami illua’tungiusup sinniisoqarsinnaatitaanera suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8-kkut aalajangersarneqarpoq. Malittarisassaq taanna innuttaasup oqartussaasumik attaveqarfiginnittup tunngaviusumik pisinnaatitaaffiinut takussutissaavoq.
2. Suliami illua’tungiusup sinniisoqarnerani suut atuuppat?
Innuttaasoq oqartussaasumik ataatsimeeqateqarnermut atatillugu arlalinnik pisinnaatitaaffeqartoq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisikkut aalajangersarneqarpoq. Pisinnaatitaaffiit taakku innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniisorisaminut tunniussinnaavai. Innuttaasoq sinniisoqarpat oqartussaasup suliamik suliarinninnerup ingerlaqqinnerani suliami illua’tungiusup sinniisaanut saaffiginnittartussaanera tamatuma nalinginnaasumik kingunerisarpaa, taamatuttaarlu oqartussaasup allakkani aalajangiininilu suliami illua’tungiusup sinniisaanut nalinginnaasumik nassiuttartussaallugit. Allakkat aalajangiinerillu kimut nassiunneqartarnissaat kingusinnerusukkut imm. 2.5-imi sukumiinerusumik atuarsinnaavat.
Illersuisoq aamma sinniisuuvoq, suliamili illua’tungiusup sinniiserpiaanit allaassutigalugu innuttaasup oqartussaasumik ataatsimeeqateqarnerani suliami illua’tungiusup pisinnaatitaaffiinik tigusisinnaannginnini. Illersuisoq suliami illua’tungiusup ass. oqartussaasumik ataatsimeeqateqarnerani najuuteqataasarpoq. Oqartussaasullu illersuisoq taamaallaat suliami illua’tungiusumut isumaqatigiissutigineqarsimasutut annertutigisumik akuutissinnaavaa.
Innuttaasup sinniisoqarsinnaatitaanera oqartussaasup aporfissalersorniartussaanngilaa killilersorniartussaanaguluunniit, taamatuttaarlu innuttaasoq allanit sinniisuuffigineqassasoq oqartussaasup aallaavittut aalajangersinnaanagu.
Oqartussaasup suliami illua’tungiusumut ilitsersuinissani pisussaaffigaa, matumani innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniisoqarsinnaatitaanera ilanngullugu eqqarsaatigalugu.
2.1. Suliami illua’tungiusup sinniisaa qaqugukkut atorneqartarpa?
Suliami illua’tungiusup sinniisoqarnera pillugu malittarisassat suliani oqartussaasup aalajangiiffigisaani atorneqartarput. Suliamili illua’tungiusup sinniisoqarsinnaatitaanera suliassaqarfiit nalinginnaanerusut oqartussaasup ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartumik suliarinniffii eqqarsaatigalugit aamma atuuppoq. Taakku ass. tassaapput atuartitsinermik, peqqissaanermik utoqqarnillu suliassaqarfimmut tunngasut.
Inatsisit ataasiakkaat illersuisoqarsinnaaneq pillugu immikkut malittarisassanik imaqarput, soorlu tjenestemandit pillugit inatsimmi naalasseriitsuliornernik malersuisarneq pillugu malittarisassat. Pisortani atorfeqartitaasoq sulinermut atatillugu oqaloqatigineqarnissaminut aggeqquneqartoq suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnissaminut aamma periarfissaqarpoq.
Suliami atorfinititsinermut tunngasumi Ombudsmandip oqaatigaa:
“Ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi aalajangiisuusumik tunngaviuvoq pisortat ingerlatsivianni suliami illua'tungiusoq allanit sukkulluunniit sinniisoqarsinnaasoq illersorteqarsinnaasorluunniit. Tunngavik taanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8-kkut, sulianut aalajangiiffigineqartunut aalajangiiffigisassanulluunniit toqqaannartumik atuuttukkut, assersuutigalugu sulineq pillugu oqaloqatigiinnerni – inatsisikkut aalajangersagaanngitsumik - aamma annertusisamik atuuttukkut saq-qummerpoq. Taamaalilluni Folketingip Ombudsmandiata pisuni arlalinni manna tunngaviutittarsimavaa, tassalu atorfeqartitaasoq pisortarisaminit sulineq pillugu oqaloqatigineqarnermini illersorteqarnissaminut nalinginnaasumik pisinnaatitaaffeqartoq. Matumani FOB 2001-574 innersuussutigaara.
Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 1-ip manna nassataraa, tassalu ingerlatsinermi oqartussaaffiup inuit oqartussaaffigisamini suliassat pillugit apeqquteqarlutik saaffiginnittut pisariaqarneratut annertutigisumik ilitsersorlugillu ikiortassagai. Ilitsersuinissamulli pisussaaffimmut ilaasut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 1-ikkut sukumiisumik taagorneqarsimanngillat, tassami ilitsersuinissamut annertusisamik pisussaaffik ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nas-satarisinnaammagu. Ataatsimiinnerup pissusia B-millu soraarsitsissamaarneq isiginiarlugit uanga paasinninnera unaavoq Mittarfeqarfiit ataatsimiinnissamut aggeqqusinermut atatillugu ilitsersuinissaminnut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu pisussaaffeqarsimasut, taamaalillutillu Mittarfeqarfiit B-p ataatsimiigiaruni illersuisumik ilaqarsinnaatitaanera B-mut paasissutissiissutigisimasariaqaraluaraat. Matuma-ni FOB 2007-132 innersuussutigaara.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.9)
Ombudsmandip oqaatigaa suliami soraarsitsinermut tunngasumi illua’tungiusoq tassaasoq tusarniaavigineqartussaq oqaaseqaatinillu saqqummiussinissamut periarfissinneqartussaq. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Tamanna tunngavigalugu isumaqarpunga tunngavilersuut kommunip soraarsitsiner-minut tunngaviginiagaa pillugu oqaaseqaateqarnissaminut A soraarsinneqarnini sioq-qullugu periarfissaqartinneqarsimanngitsoq.
PIP-p peqatigiiffittut A-p ilaasortaaffigisaatut soraarsitsiniarnermut tunngavilersuutip ilaanik nassinneqarnerata, tak. allakkat 13. juni 2001-imeersut qulaani issuarneqartut 5. juli 2001-imilu nassiuteqqinneqartut tamanna allanngortinngilaat, tassami siullermik tjenestemandit pillugit inatsimmi aalajangersakkat qulaani taaneqartut malillugit kattuffiup ilaasortaavigisap tjenestemandillu nammineq oqaaseqaateqarnissamut pe-riarfissaqartinneqarnissaannut pisussaaffik atuummat.
Tamatuma nassataraa K Kommunip PIP-muinnaq imaluunniit A-muinnaq soraarsitsiniarneq pillugu oqaaseqaateqartitsinissani kisiat pisussaaffiginngikkaa. Tulliulluni suliami illua’tungiusumut sinniisuunerup nassatarinngilaa aalajangersakkanik suliami illua’tungiusunut aalajangersimasunik pisinnaatitaaffiliisunik oqartussaasup saneqqutsinissaminut pisinnaatitaanera. A nammineq sulisutut suliami imminut tunngasumi illua’tungiuvoq, taamaattumillu peqatigiiffiup pineqartup ilaasortaaffigisaata suliami pineqartumut tunngasumi tusarniaavigineqarnera pineqartup suliami illua’tungiusutut tusarniaavigineqannginneranut aaqqiissutigineqarsinnaanngilaq.
PIP-p saaffiginnissutaani K Kommunip soraarsitsiniarneq pillugu A-mut tunngavilersuinissaata qinnutigineqarsimanera isiginiarlugu K Kommunip kommunip soraarsitsi-niarnerminut tunngavigisaa pillugu tunngavilersuummik A-mut nassiussaqarnani taamaallaat PIP-mut nassiussaqarnera isorisariaqartutut isigaara.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-20.4)
Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasup sinniisoqarsinnaatitaanera oqartussaasup killilersorniaraa oqartussaasup innuttaasoq isumaqalersissanngikkaa. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Tamatuma saniatigut A-p illua’tungiusutut sinniisoqarsinnaatitaaneranik kommunip killiliiniarneratut A-mut isumaqalersitsisinnaasumik kommunip oqarsimanera pitsaanngitsorujussuartut isigisariaqarpara, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-20.5)
2.2. Innuttaasoq kia sinniisuuffigisinnaavaa?
Innuttaasup kina sinniisoriumanerlugu aallaavittut nammineq aalajangersinnaa-gaa suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavigineqarpoq.
Taamaalilluni innuttaasup immikkut ilinniarsimasut, soorlu eqqartuussissuserisut kukkunersiuisullu, oqartussaasumik ataatsimeeqateqarnermini sinniisooqqullugit qinnuigisinnaavai. Innuttaasoq immikkut ilinniagaqarsimanngitsumik aamma sinniisoqarsinnaavoq, soorlu katissimallugu aapparisaminik, ikinngutiminik ilisarisimasaminillu. Innuttaasoq taakkua saniatigut ataatsimoortunit inatsiseqartitsinikkut nammineertunik taaneqartartunik sinniisoqarsinnaapput, soorlu peqatigiiffimmik soqutigisaqaqatigiiffittulluunniit suliniaqatigiiffimmik.
Innuttaasup, soorlu eqqartuussissuserisumut, aningaartuutit akilernissaat nammineq akisussaaffigaa, oqartussaasoq aningaasartuutinik akiliinissamut inatsisikkut immikkut tunngavissaqanngippat.
Innuttaasup soqutigisai suliami illua’tungiusup sinniisutut toqqarneqartup isumagisinnaanngippagit imaluunniit suliami illua’tungiusup sinniisoqarnera innuttaasup soqutigisaanik toqqartumik ajoqusiisinnaappat innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniissoqarnissaa oqartussaasup itigartitsissutigisinnaavaa. Suliami illua’tungiusup sinniisoqarnissaanik itigartitsisarneq imm. 2.6-imi sukumiinerusumik atuarsinnaavat.
2.3. Suliami illua’tungiusumut sinniisuunerup annertussusia uppernarsarneqarneralu
Innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniisoqarumanerluni aallaavittut nammineq aalajangigassaraa. Innuttaasoq suliami tamarmi sulialluunniit ilaannaani suliami illua’tungiusutut sinniisoqarsinnaavoq. Imaassinnaavoq innuttaasup taamaallaat oqartussaasut tikillugit ataatsimeeqateqartarnermini suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnissani kissaatigigaa.
Innuttaasup suliami illua’tungiusutut qanoq annertutigisumik sinniisoqarumanera erseqqarluppat suliami illua’tungiusup sinniisaa innuttaasup soqutigisaanik tamanik isumaginnissasoq oqartussaasup naatsorsuutigisariaqarpaa.
Suliami illua’tungiusup sinniisaa allakkatigut piginnaatitsissummik imaluunniit innuttaasup soqutigisami suliami illua’tungiusutut sinniisuminit isumagineqarnissaat kissaatigineqartoq allatut uppernarsaasiitinneqassanersoq oqartussaasup nammineq aalajangissavaa.
Suliami illua’tungiusumut sinniisup uppernarsaasiussaa nalornissutigineqarpat taanna oqartussaasup misissussavaa, ilaatigut nipangiussisussaatitaanini unioqqutikkumanagu. Suliami illua’tungiusup uppernarsaasiussaanik qulaajaaneq soorlu innuttaasup uppernarsaasiussaanik oqartussaasup pissarsiniarneratigut pisinnaavoq.
Suliami illua’tungiusup sinniisaa soorlu eqqartuussissuserisuuppat, kukkunersiuisuuppat allatulluunniit sullitat soqutigisaannik nalinginnaasumik suliarinnittartutut suliaqaqatigiinnut ilaasortaappat suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnerup allakkatigut uppernarsartinneqarnissaa pisariaqassanngilaq.
Inulli peqatigiffimmit innuttaasup suliaminut atatillugu ilaasortaaffigisaaneersoq ilaasortamut/innuttaasumut sinniisuunissaminut akuersissummik peqarnersoq oqartussaasup misissortariaqarpaa. Allat, soorlu peqatigiiffiit, nakorsat, kigutit nakorsaat imaluunniit suliffimmi sinniisut il.il. innuttaasumut sinniisuusinnaatitaanersut oqartussaasup aamma misissortussaavaa.
Ombudsmandip oqaatigaa suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnermut tunngaviusoq oqartussaasup misissortariaqaraa. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Kommunip akisussaaffigaa inuk kommunip atassuteqarfigisaa illua’tungiusumut sinniisaasinnaanersoq qulakkiissallugu. Tamatumunnga pisut malillugit allakkatigut piginnaatitsissummik pisariaqartitsisoqassaaq.
Kommunip suliami illua’tungiusup sinniisoqartitsineranut tunngasup B-p B-[...]-mik piginneqataaneranit uppernarsaaserneqartoq innersuussutigisimavaa.
Oqaatigaara piginneqataaneq nalinginnaasumik piginneqataasumut sinniisaasinnaatitaanermik nassataqartitsisanngitsoq.
Piginnaatitsissut ersersinneqartarpoq piginnaatitsisuusup piginnaatitaasullu akornanni isumaqatigiissummit imaluunniit piginnaatitaasoq piginnaatitsisuusumut immikkut ittumik inissisimaneranit, tak. tamanna pillugu isumaqatigiissuteqartarneq pillugu inatsimmi piginnaatitsissuteqartarneq pillugu malittarisassat.
B aamma A inooqatigiittut kommunip ilisimappagu kommunip erseqqinnerusumik up-pernarsaasersuisoqanngikkaluartoq piginnaatitsinermut tunngasortaanut akuersaarnera pillugu oqaaseqaatissaqanngilanga.
Isumaqarpunga kommunip suliami illua’tungiusumut sinniisoqartitsinermut tunngaviusoq eqqumaffigisimasariaqaraluaraa." (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-5.13)
Ombudsmandip aamma oqaatigaa oqartussaasup suliami illua’tungiunngitsumit qinnuteqaat tiguguniuk qinnuteqartoq suliami illua’tungiusumut ilumut sinniisuunersoq oqartussaasup pisariaqarneratut annertutigisumik misissortussaagaa. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Nangillugu oqaatigaara D-p ikiorserneqarsinnaannginnera pillugu, D-mit namminermit tassungaluunniit oqartussaasumit piginnaatitsissummik saqqummiussaqartinnak, kommunip Naammagittaalliuuteqartarfiulluunniit aalajangiinera pillugu naammagittaalliuutit suliarisinnaanngikkiga.
Taamaalilluni nalinginnaasuuvoq Ombudsmandi naammagittaalliuummut suliamik sukumiisumik misissuiffiginnissappat inuup Ombudsmandimut naammagittaalliortup aamma suliami illua’tungiunissaa imaluunniit illua’tungiusoq sinnerlugu iliuuseqarnissaminut piginnaatitsissummik peqarnissaa piumasaqaataammat.
Tamatumunnga pissutaavoq Ombudsmandi misissuinerminut ataneqartumik oqartus-saasumit, naammagittaalliuummi pineqartumit, paasissutissanik isertuussassanik pissarsiniartarmat, aamma Ombudsmandip paasissutissat taakku inuup suliami illua’tungiusutut isumaanik tusarniaassutitut naammagittaalliortumut saqqummiuttarmagit, taamatuttaarlu Ombudsmandip suliamut inaarutaasumik oqaaseqaammini, naammagittaalliortumut nassiunneqartussami, oqartussaasup pineqartup suliami allagaataasa ilai issuaavigisartussaammagit.
Ombudsmandi paasissutissat taamaattut, isertuunneqarnissaat pissutsit suussusiat pissutigalugit pisariaqartut, eqqarsaatigalugit Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 8 tunngavigalugu nipangiussisussaatitaavoq.
Taamaattumik Ombudsmandip suliami iliuusissat pisariaqartut iliuuseqarfigisinnaanngilai, naammagittaalliortoq suliami illua’tungiunngippat imaluunniit naammagittaalliortoq sinnerlugu piginnaatitsissummik tunniussaqanngippat.
Tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigisinnaavara Ombudsmandimut naammagittaalliuuteqarnissamut piumasaqaataanngimmat naammagittaalliortup nammineersinnaassuseqartuunissaa, kisiannili meeraq ukiukitsoq Ombudsmandimut naammagittaalliuuteqarsinnaavoq pisumi pineqartumi nammineq suliami illua’tungiuguni.
[...]
Taamaattumik oqartussaasup qinnuteqaammik innuttaasumit suliami illua'tungiunngitsumit tigusaqartup qinnuteqartoq suliami illua'tungiusumut sinniisuunersoq pisariaqarneratut annertutigisumik misissortariaqarpaa. Sinniisuunermut tunngasut uppernarsaaseqqunissaannut periarfissaq misissuinermi tassani pissutsit qanoq ittuunerat apeqqutaatillugu ilaavoq.
Tamanna tunngavigalugu isumaqarpunga A inooqamminut (imaluunniit D-mut) suliami illua'tungiusumut sinniisuunersoq misissuiffiginninnginnermigut K Kommuni isorisarialimmik kukkussuteqarsimasoq.
Uanga paasinninnera unaavoq kukkuneq taanna suliap ingerlaqqinneranut sunniuteqarsinnaasimasoq, tassami ilaqutariinnik katsorsaanermi peqataatitsineq pillugu apeqqut kommunip paasissutissiissutigineqartut malillugit [nunaqarfimmut] tikeraarnermini A-p inooqataanut aatsaat oqaloqatiginnissutigisimammagu.
A suliami illua'tungiusumut sinniisuusoq kommunip akuerisimasuuguniuk taassuma qinnuteqaataa allakkatigut aalajangiivigissallugu suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavilersuisarneq aamma naammagittaalliornissamut periarfissamik ilitsersuisussaatitaaneq pillugit malittarisassat tunngavigalugit pisussaaffeqarsimassagaluarpoq, taamaalillunilu erseqqissumik takuneqarsinnaassalluni kommuni Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaasumik aalajangiisimasoq.
Aamma oqaatigaara kommunip A-mut allagai 8. februar 2008-meersut taassuma qinnuteqaataata tiguneqarneranik uppernarsaataasut A eqqarsaatigalugu naammattumik suliarinninnerunngitsut, A suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi suliami illua'tungiusumut sinniisuusarneq pillugu malittarisassanik eqqortitsisimappat.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.5)
2.4. Suliami illua’tungiusup nammineq peqataanissaanik piumasaqaat
Suliami illua’tungiusup sinniisoqartarnera pillugu malittarisassat pisumi innuttaasoq suliap suliarineqarnerani nammineq peqataassasoq inatsisikkut aalajangersaavigineqarsimasumi atorneqarneq ajorput. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq innuttaasup nammineq peqataanera suliap pissusia pissutigalugu pingaaruteqarpat.
Taamaattoqarsinnaavoq oqartussaasup allagaatinik/uppernarsaatinik suliap suliarineqarnerani atugassanik, soorlu nakorsap uppernarsaasiussaanik il.il. pissarsiniarnerni suliarinninneranilu.
2.5. Oqartussaasup nalunaarutit kimut nassiuttassavai?
Oqartussaasup innuttaasoq suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnersoq suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaanermut atatillugu eqqumaffigissavaa.
Innuttaasoq suliap suliarineqarnerani tamarmi suliami illua’tungiusutut sinniisoqarsimappat allakkat oqartussaasup suliami illua’tungiusup sinniisaanut nassiuttariaqarpai. Tamanna soorlu oqartussaasup aalajangiineri imaluunniit suliap suliarineqarneranik unitsitsiniarluni aalajangerneri eqqarsaatigalugit aamma atuuppoq.
Oqartussaasoq taamaallaat innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniisaanut allaffigeqatiginnissinnaatitaavoq. Taamaalilluni oqartussaasup aalajangiinini innut-taasumut qilersuisuusumik sunniuteqartumik suliami illua’tungiusutut sinniisumut nassiussinnaavai. Oqartussaasulli allakkat innuttaasumut namminermut nassiunneqarnissaat pisariaqartinneqassanersoq aamma isumaliutersuutigisariaqarpaa. Tamanna pingaartumik atuuppoq suliami illua’tungiusup sinniisaa immikkut ilinniagaqarsimasuunngippat.
Allakkanik suliami illua’tungiusup sinniisaanut innuttaasumullu namminermut ataatsikkut nassiussisarneq pisuni naammagittaalliornissamut piffissaliiffiusimasuni imaluunniit oqartussaasup aalajangiinerata eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarnissaanut piffissaliussamik atuuttoqartillugu iluaqutaasumik atorneqarsinnaavoq. Pisuni taamaattuni suliami illua’tungiusup sinniisaa oqartussaasup allagaanik ingerlatitseqqilluni innuttaasumut piffissaagallartillugu nassiussinngippat innuttaasoq pisinnaatitaaffimminik annertuutigut annaasaqarsinnaavoq.
Taakkua saniatigut innuttaasup suliamiluunniit illua’tungiusup sinniisaata tamanna oqartussaasumut qinnutigisimappagu allakkat innuttaasumut namminermut aamma nassiunneqartariaqarput. Innuttaasoq suliap ilaannaani sinniisoqarsimappat ikiorteqarsimappalluunniit allakkat oqartussaasup innuttaasumut namminermut aamma nassiuttussaavai.
Innuttaasup oqartussaasumut toqqartumik atassuteqarumanani qinnutigisinnaavaa, taamaappallu allakkat taamaallaat suliami illua’tungiusup sinniisaanut nassiunneqartartussaapput.
Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasoq suliami illua’tungiusutut sinniisoqarpat oqartussaasup kimik oqaloqateqarumanini nammineq aalajangersinnaanngikkaa. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Aallaqqaasiullugu oqaatigaara eqqartuussissuserisup ...-p pisortaqarfimmut allagaasa 4. maj 2001-imeersut assilinerannik nassinneqarnikkut ilisimatinneqarsimagama, taakkunanngalu takuneqarsinnaalluni eqqartuussissuserisoq ... suliami A-mut tunngasumi illua’tungiusumut sinniisuusoq.
Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8, imm.1-imi oqaaseqatigiitsigut siullertigut aalajangersarneqarpoq suliami illua’tungiulluni peqataasoq allanik suliap suliarineqarnerani sukkulluunniit sinniisoqarsinnaatitaasoq ikiorteqarsinnaatitaasorluunniit.
Malittarisassap taassuma nassatarisaanik ingerlatsiviup suliaq pillugu allakkani kimut nassiutissanerlugit nammineq aalajangersinnaanngilaa, suliami illua’tungiusup sinniisissaa toqqarneqarsimappat.
Pisortaqarfik isumaqatigaara oqarmat suliap ingerlanerani pisortaqarfiup ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq tunngavigalugu suliap suliareqqinnissaa pisussaaffigisimagaa, tamatumunngalu atatillugu ... suliap suliareqqinneqarnerani aalajangiinermik ilisimatittussaallugu.
Eqqartuussissuserisoq A-mut sinniisuusoq pisortaqarfiup ilisimasimammagu oqartariaqarpunga pisortaqarfik aalajangiinerup nalunaarutigineqarneranik A-mut toqqaannartumik nassiussinermigut, tamatumunngalu peqatigitillugu suliami illua’tungiusup sinniisaanut aalajangiineq pillugu ilisimatitsissuteqannginnermigut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangersakkamut taaneqartumut naapertuuttumik iliuuseqarsimanngitsoq.
Naatsorsuutigaara pisortaqarfiup A-mut siunissami allaffigeqatiginnittarnissamini A-p suliami illua’tungiusutut sinniisissaminik toqqaasimanera ataqqissagaa.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2001-04.2)
Ombudsmandip aamma oqaatigaa innuttaasoq nakkutilliisoqarpat nakkutilliisoq aalajangiinermik nalunaarfigineqartariaqartoq, innuttaasup/napparsimasup taamaaliortoqarnissaa akerlilersimanngippagu. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Uanga paasinninnera unaavoq nakkutilliisoq toqqarneqarsimappat nakkutilliisoq aalajangiinermik aamma nalunaarfigineqartariaqartoq, napparsimasoq taamaaliortoqarnissaanut akerliunngippat. Taamatut ilisimatitsisussaatitaanermut tunngavilersuutitut oqaatigaara ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi suliami illua'tungiusup sinniisoqartinneqartarnera pillugu malittarisassat nalinginnaasut manna nassatarigaat, tassalu suliami illua'tungiusumut sinniisuusoq suliap aalajangiivigineqarnera pillugu nalunaarfigineqartariaqartoq, nakkutilliisumillu toqqaanerup siunertaata nakkutilliisup aalajangiineq pillugu nalunaarfigineqarnissaa immikkut pisariaqalersikkaa.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.11)
Ombudsmandip oqaatigaa aalajangiinerit suliami illua’tungiusup sinniisaanut ingerlatinneqartariaqartut. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Oqaatigaara suliami illua'tungiusoq suliap suliarineqarnerani sinniisiminit ikiorneqarsimappat aalajangiineq suliami illua'tungiusup sinniisaanut ingerlanneqartariaqartoq, assilinera suliami illua'tungiusumut namminermut nassiunneqassappat tassunga nassiullugu.
Aalajangiinerulli suliami illua'tungiusup sinniisaanut ingerlatinneqarsimannginnera Aningaasaqarnermik Sulisoqarnermillu Aqutsisoqarfiup tusarniaanermut akissummi 21. oktober 2009-meersumi ajuusaarutigisimammagu apeqqut taanna pillugu annertunerusumik iliuuseqaqqissanngilanga.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010.6-8)
Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasup katissimallugu aappaata akiitsui pillugit nalunaarutit innuttaasumut nassiunneqartussaanngitsut, innuttaasoq katissimallugu aappaminut suliami illua’tungiusup sinniisaatut iliuuseqarsimanngippat. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Taamaattumik innuttaasup pineqartup aappaata akiitsui pillugit kommunip innuttaasumut nalunaaruteqarnera inatsisikkut tunngavissaqanngilaq, innuttaasoq taanna akiliisitsiniarnermik suliap suliarineqarnerata nalaani aappami suliami illua'tungiusutut sinniisaatut inissisimasimanngippat, tak. suliassat suliarineqartarnerat pillugu inat-simmi § 8.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2006-49.01)
Allatut oqaatigalugu Ombudsmandip oqaaseqaataata tunngavigisaa tassaavoq aappariit inooqatigiilluunniit imminnut sinniisuuffigisut oqartussaasup imaaliinnarluni naatsorsuutigisinnaanngikkaa.
Ombudsmandip oqaatigaa aalajangiinerit suliami illua’tungiusumut toqqartumik nassiunneqartussaasut, suliami illua’tungiusoq allamit sinniisuuffigineqanngippat. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Aalajangiineq taanna K Kommunimut taamaallaat nassiunneqarsimavoq. A-p aalajangiineq qanga ilisimalersimaneraa nalorninarpoq. Pisortaqarfiulli uannut 30. april 2004-mi allakkani uppernarsarpaa A Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmit aalajangiinermik ilisimatinneqarsimanngitsoq.
Tamatuma kingorna paasinninnera imaappoq aalajangiineq A-p naammagittaalliuutigisaa tassaasoq Pisortaqarfiup 5. september 2002-mi aalajangiinera. Nalinginnaasumik atuuttuuvoq illua´tungiusoq allamik sinniisoqartinnagu aalajangiineq illua’tungiusumut toqqartumik nalunaarutigineqassasoq, pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 8, imm. 1 naapertorlugu.
A-p naammagittaalliuutaata K Kommuni aqqutigalugu Pisortaqarfimmut nassiunneqarsimanerata K Kommunip A-mut illua’tungiusumut sinniisutut isigineqarnissaanik kinguneqassasoq isumaqanngilanga.
Pisortaqarfiup 5. september 2002-mi aalajangiineranik A toqqaannartumik nalunaarummik tigusaqarsimanngilaq.
Tamatuma kingorna A-p Pisortaqarfiup 5. september 2002-mi aalajangiinera pillugu naammagittaalliuutaa uanga suliarinninninnut tunngatillugu Inatsisartut Ombudsmandiat pillugu inatsimmi § 6, imm. 2, taanna malillugu naammagittaalliuut naammagittaalliuutiginiakkap pisimaneranit ukioq ataaseq qaangiutsinnagu saqqummiunneqarsimasussaasoq, naapertorlugu pisoqalivallaarsimasutut isiginngilara.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2004-63.1)
2.6. Suliami illua’tungiusup sinniisoqartarnerani pineqartunut ilaatinneqanngitsut
Innuttaasup suliami illua’tungiusutut sinniisoqarsinnaatitaanera oqartussaasup taamaallaat pisuni immikkut ittuni itigartitsissutigisinnaavaa. Itigartitsisoqarsinnaavoq innuttaasup inunnit arlalinnit ikiorneqarnissani kissaatigigini ingerlatsivimmik ataatsimeeqarteqarnermini saqqummiuppagu. Suliami illua’tungiusup qassinik sinniisoqarnissaanik killiliineq aatsaat pisinnaavoq suliamik suliarinninneq aamma eqqissisimanissaq torersuutitsinissarlu eqqarsaatigalugit imaluunniit innuttaasuinnaanngitsoq aammali allat aamma eqqarsaatigalugit.
Suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnissamik itigartitsisinnaatitaaneq tamatuma saniatigut pisuni immikkorluinnaq ittuni pisinnaavoq, innuttasoq nammineq eqqarsaatigalugu. Tamanna pingaartumik atuuppoq suliami illua’tungiusup sinniisaa innuttaasup soqutigisaanik isumaginninnissaminut atorsinnaanngilluinnarpat, imaluunniit suliaq innuttaasumut tunngasoq suliami illua’tungiusup sinniisaata pissusilersornerata ajoquserpagu.
Suliami kommunip ulluunerani paaqqinniffinni pingasuni pisortat suliaminnut atatillugu oqaloqatigineqarnerminni illersuisumit najorneqarnissaannik itigartitsissutiginnissimanera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Ombudsmandip oqaatigaa:
“K Kommunip suliamik suliarinninnerup ingerlanerani oqaatigaa kommunip paasinninnera unaasoq ulluunerani paaqqinniffiit pisortaat pineqartut suliamut atatillugu oqaloqatigineqarnerminni (“qulaajaaniarluni oqaloqatigiinnerni”) illersorteqarsinnaatitaanngitsut. Taamaalilluni kommunip paasinninnera unaavoq suliami illua’tungiusoq aatsaat illersorteqarsinnaatitaassasoq oqaloqatigiinnerup suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinermik naggasersinnaaneqarnera pineqarpat.
Kommunip inatsiseqartitsinermik taamatut paasinninnera allanit ikiorneqarsinnaatitaanermik aalajangersakkap suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8-mi takuneqarsinnaaneranik pissuteqartoq ilimagaara, taannami oqaatigineqartutut suliaq aalajangiiffigineqartoq pineqarpat aatsaat atuuttussaammat.
Suliassalli suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8 inatsiseqartitsinermi tunngavimmik aallaaveqarpoq, taamaalillunilu allanit ikiorneqarsinnaatitaaneq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisip atuuffiani pineqartumit annertuneruvoq, tak. Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi 2002-meersumi Jon Andersenip quppernermi 537-mi allaaserisaa.
Pingaartumik aqutsisut oqartussaasumi atorfeqartitaasunik oqaloqatiginninnerinut atatillugu tamatuma manna nassataraa, tassalu atorfeqartitaasoq aqutsisunit suliamut tunngasumik oqaloqatigineqarnermini allamik najuutsitsinissaminut pisinnaatitaaffeqartariaqartoq. Tamanna oqaloqatigiinneq suliamut atatillugu qisuariaammik aalajangiiffiginninnertut ilusilimmik inernilerneqassangatinneqarnersoq apeqqutaatinnagu – oqaatigineqartutut – atuuppoq, tak. Niels Fengerip atuakkiaani “Forvaltningsloven med kommentarer”-mi 2013-imeersumi qupperneq 296.
Ulluunerani paaqqinniffiit pisortaasa pingasut taakku suliamut tunngasumik oqaloqatigineqarnerminni illersorteqarsinnaatitaannginnerannik K Kommunip paasinninnera ajuusaarnartutut isigaara. Uanga paasinninnera unaavoq kommunip paaqqinniffiit pi-sortaannik pineqartunik illersortimik nassarnissamut periarfissamik ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu nammineq suliniuteqarnermigut ilitsersorsimasariaqaraluarai, aamma tak. Folketingip Ombudsmandiata 2007-imi ukiumoortumik nalunaarutaani quppernerit 132 tullialu.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014.5-2)
Ombudsmandi suliami sinniisoqarsinnaatitaanerup illersorteqarsinnaatitaanerulluunniit killilersorneqarnissaa kissaatigineqarpat piumasaqaatit atuuttut pillugit nassuiaateqarpoq. Ombudsmandip oqaatigaa:
“Ajornartorsiutit atuarfiup ineqarfiata paasinninnera malillugu najugaqartup ajornartorsiutigisai allanulluunniit ajornartorsiutigilersitai pillugit ataatsimiittoqassatillugu atuartullu pineqartup anisinneqarnissaa assigisaalu siunertarineqanngippata atuartut ineqarfiat najugaqartup nammineersinnaassuseqalersimanngitsup nakkutilliisuanik aggeqqusinissamut pisussaaffeqanngilaq. Ataatsimiinnerit taamaattut atuartut ineqarfiata ingerlanneqarneranut ilaasutut pisariaqartuusinnaapput.
Suliassalli suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat saniatigut nammineq kissaateqarneq tunngavigalugu ingerlatsivik eqqarsaatigalugu sinniisoqarnissamut illersuisoqarnissamulluunniit nalinginnaasumik periarfissaqarneq atuuppoq.
Periarfissaq taanna pisut qanoq ittuunerat apeqqutaatillugu killilerneqarsinnaavoq; taamaaliortoqassappat ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi tunngaviusumik malittarisassat naapertorlugit suliamut attuumassuteqartitsilluinnarnissamik piumasaqaatip aamma pisut imminnut naapertuuttuunissaannik piumasaqaatip malinneqarnissaat piumasaqaataavoq. Killiliinissamut periarfissat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8, imm. 2-kkut assersuusiorfigineqarsimapput, tassanilu aalajangersarneqarpoq imm. 1-imi sinniisoqarsinnaaneq illersorteqarsinnaanerlu pillugu pingaarnertut inatsisikkut aalajangersagaasumik malittarisassaq atuutissanngitsoq, suliami illua'tungiusup sinniisoqarsinnaatitaanerminik illersorteqarsinnaatitaanerminilluunniit soqutigisaqarnera pisortat imaluunniit inuit ataasiakkaat soqutigisaat pissutiginerullugit minnerutittariaqartutut isumaqarfiginarpat, imaluunniit inatsisitigut alla-mik aalajangersaasoqarsimappat.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-3.2)
3. Suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnerup unioqqutinneqarnerata kingunera?
Sinniisoqartarneq pillugu malittarisassat malinneqanngippata innuttaasup soqutigisaminik tamakkiisumik isumaginnissinnaannginnera tamatuma kingunerisinnaavaa.
Aalajangiineq atuussinnaassuseqanngissinnaavoq, innuttaasoq suliami illua’tungiusutut sinniisoqarnissaminik itigartinneqarpat, innuttaasullu soqutigisai suliami illua’tungiusumut sinniisup isumagisinnaasimasuuppagit tamanna suliamut innuttaasumut tunngasumut annertuumik sunniuteqarsimassagaluarpat.
Naammagittaalliornissamut piffissaliussaq piffissamit aalajangiinerup suliami illua’tungiusup sinniisaanut nalunaarutigineqarfiani ingerlalerajuttarpoq.
Innuttaasoq suliami illua’tungiusutut sinniisoqartoq oqartussaasup arajutsisinnaavaa. Pisumi taamaattumi naammagittaalliornissamut piffissaliussaq piffissamit innuttaasup aalajangiinermik tigusaqarfianit ingerlalissanngilaq, aatsaalli suliami illua’tungiusup sinniisaata aalajangiinermik pineqartumik tigusaqarneranit ingerlalissalluni.
4. Naatsumik oqaatigalugu
- Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 8, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq suliami illua’tungiusoq suliap suliarineqarnerani sukkulluunniit sinniisoqarsinnaatitaasoq ikiorteqarsinnaatitaalluniluunniit.
- Allanit sinniisuuffigineqarsinnaaneq innuttaasup oqartussaasumik naapeqateqarnermini soqutigisaminik pitsaanerusumik isumaginninnissaanut periarfisseeqataavoq.
- Oqartussaasup makkuninnga ilisimasaqarnissani ilaatigut qulakkeertariaqarpaa:
- Innuttaasoq sinniisoqarnersoq,
- oqartussaasup paasinninnera unaanersoq sinniisutut toqqarneqartoq innuttaasumut sinniisuusinnaasoq,
- oqartussaasoq sinniisoqarneq pillugu allakkatigut uppernarsaatissaqarnersoq.
- Innuttaasoq nammineq peqataassasoq oqartussaasup piumasaqaatigisinnaavaa, tamanna suliap suliarineqarneranut pisariaqarpat. Immikkoortoq 2.4 takuuk.
- Suliami illua’tungiusoq sinniisoqarpat inummut eqqortumut allattoqartarnissaa oqartussaasup qulakkiissavaa. Immikkoortoq 2.5 takuuk.
- Innuttaasup sinniisoqarnissaa oqartussaasup pisuni immikkut ittuni itigartitsissutigisinnaavaa. Immikkoortoq 2.6 takuuk.
5. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut
Takussutissiaq manna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik, suliassaqarfimmi tassani eqqartuussiiviit periaasiinik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik tunngaveqarpoq.
Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinikkut tunngavik Danmarkimilu inatsiseqartitsinikkut tunngavik assigiittut Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuakkiaasimasut Folketingillu Ombudsmandiata periaasia aallaavigineqartarput.
Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq pillugu ataatsimut atuakkiaasimasut aamma innersuussutigineqarput, matumani pingaartumik Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi aappassaanik (2002-mi) naqitertinneqartumi quppernerit 536 tulliilu, Niels Fengerip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi siullermik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 606 tulliilu, John Vogterip atuakkiaani “Forvaltningsloven med kommentarer”-mi pingajussaanik (1999-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 223 tulliilu, Karsten Revsbechip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret - Sagsbehandling”-imi arfineq pingajussaanik (2019-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 207 tulliilu aamma Steen Rønsholtip atuakkiaani “Forvaltningsret – retssikkerhed, proces, sagsbehandling”-imi (2018-imeersumi) quppernerit 287 tulliilu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.