Ombudsmandip suliami inassutigaa qinnuteqartoq oqartussaasup suliami illua’tungiusutut isigisariaqaraa, naak kommuni tassaagaluartoq tapersersuiniummik innuttaasoq sinnerlugu oqartussaasumut allamut qinnuteqartuusoq. Ombuds-mandip paasinninnera unaavoq innuttaasoq tassaasoq aalajangiinermi pingaarnertut pineqartoq. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Aallaaviusoq tassaavoq pisortani oqartussaasut suliani oqartussaasutut suliarisaminni ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu suliami illua'tungiusutut inissisimasannginnerat.

Innarluutillip qinnuteqaammik kommuni najugarivitani aqqutigalugu tunniussisussaanerata immini kommuni suliami illua'tungiusutut inissisimalersinngilaa, taamalu qinnuteqaatip itigartinneqarnerani naammagittaalliuuteqarsinnaalersinnagu.

Suliani innarluutilinnut tunngasuni aallaaviup taassuma attanneqarnera innarluutillip naammagittaalliuuteqarsinnaasuutitaaneranit ikorfartorneqarpoq.

Taamaattumik innarluutillit ikiorserneqarnissaannik kommunip inassuteqaatai tunngavigalugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup (Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup) aalajangiinerisa kommunimut sammitinneqartarnerat ajornartorsiutaasutut isigaara, tassami kommunit aalajangiinermik tassungalu tunngavilersuummik - aamma naammagittaalliornissamik ilitsersuinermik - innarluutilimmut ingerlatitseqqinnissamik taamaaliornikkut isumaginnittussanngortinneqarmata.

[...]

Taamaattumik inassuteqaatigaara Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup aalajangiinini innarluutilinnut siullertut ingerlatittarallassagai, innarluuteqartullu suliamik suliarinninnermi peqataatinneqarnissaata, assersuutigalugu suliami illua'tungiusup isumaanik tusarniaasarnikkut, innarluutilimmut toqqaannartumik saaffiginninnikkut pisarnissaa Naalakkersuisoqarfiup aamma isumagissagaa, innarluutillillu suliamik suliarinninnermi peqataatinneqarnerisa, soorlu suliami illua'tungiusup isumaanik tusarniaasarnikkut, innarluutilimmut toqqaannartumik saaffiginninnikkut pisarnissaat Naalak-kersuisoqarfiup aamma isumagissagaa.”  (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.6)

Ombudsmandip oqaatigaa akissarsianit unerartitsisoqarnissaanik aalajangiineq suliami illua’tungiusumut nassiunneqartussaasoq. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Ilassutitut oqaatigaara innuttaasoq akiitsuminik akissarsianit unerartitsinikkut akiliisinniarneqartoq akissarsianit ilanngaasseqqusissut pillugu suliami illua'tungiusoq, tassa akissarsianit unerartitsinerup aallartinneqarnissaanik aalajangiineq innuttaasup

akiliinissamut pisussaaffimminik eqqortitsisimannginneranik malugisaqarnermik tunngaveqarmat.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.9.4)

Aalajangiinerit oqartussaasup oqartussaasumut allamut nassiuteqqaarnagit qinnuteqartumut nassiuttassagai Ombudsmandip inassutigaa. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Taamaattumik taamani Aqutsisoqarfiusup inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartamik qinnuteqaammut aalajangiinerminik kommuninut ingerlatillugu nassiussisimanera ajornartorsiutitut isigaara.

Aqutsisoqarfiup aalajangiinini A‐mut ingerlatillugit nassiussimasariaqaraluarpai, taannami suliami illua’tungiusutut inissisimammat, imaanngitsoq illoqarfimmi K‐mi kommunip allaffia.

Taamaattumik inassuteqaatigaara Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangiinini qinnuteqartumut pineqartumut siullertut tigusisussamut ingerlatillugit nassiuttassagai. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2012-5.5)

Ombudsmandip aammattaaq oqaatigaa akissarsianik ilanngaassinerit arsaarinninnerillu pillugit aalajangiinerit aalajangiinermi pineqartumut nassiunneqartartussaasut, aammali suliami illua’tungiusunut aalajangiinermi kalluarneqartunut allanut nassiunneqartartussaasut. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Tamanna pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarsimanngikkaluarpalluunniit isumaqarpunga akissarsiat ilaannik unerartitsinikkut pigisanilluunniiit arsaarinninnikkut akiliisitsiniarnissamik aalajangerneq akiligassaqartumuinnaq pinnagu, aammali  suliami aalajangiivigineqartumi illua’tungiusutut kalluarneqartunut allanut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut malillugit aamma nalunaarutigineqartariaqartoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-64.1)

Ombudsmandip inassutigaa aalajangiinerit oqartussaasup suliami illua’tungiusumut nassiuttassagai. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Aalajangiineq aalajangiinermi pineqartumut suliamilu allanik illua'tungiusoqarpat taakkununnga nalunaarutigineqassaaq, aalajangiinerlu suliami illua'tungiusumut toqqaannartumik nalinginnaasumik nalunaarutigineqartussaavoq.

Taamaattumik aalajangiineq soorlu oqartussaasumut allamut nalunaarutigineqartariaqanngilaq, oqartussaasup taassuma aalajangiinermik suliami illua'tungiusumut ingerlatitseqqilluni nalunaarutiginninnissaa siunertaralugu. Tamanna aamma atuuppoq oqartussaasoq alla taanna aalajangiinermik ilisimatinneqarnissaminik soqutigisaqartuugaluarpalluunniit.

Suliamili illua'tungiusup allamit sinniisuuffigineqarnissani toqqarpagu qulaani taaneqartoq saneqqunneqassaaq, tassami aalajangiineq pisuni taamaattuni suliami illua'tungiusup sinniisaanut nalunaarutigineqartussaammat.

Suliaq A-mut tunngasoq eqqarsaatigalugu A akiitsumi isumakkeerneqarnissaannik qinnuteqartutut tassaavoq tamanna pillugu aalajangiinermi pineqartoq, taamaattumillu aalajangiineq tassunga toqqaannartumik aallaavittut nalunaarutigineqarsimasussaagaluarluni.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-4.2)

Ombudsmandip oqaatigaa suliami illua’tungiusumik oqartarnermi inuit suliap qanoq inernilerneqarnissaanik annertuumik, inatsiseqartitsinikkut inuttullu nammineq soqutigisaqartuusut pineqartunut ilaatinneqartut. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Naatsumik oqaatigalugu inatsisilerineq pillugu atuakkiani manna nalinginnaasumik ilimagineqarpoq, tassalu suliami illua’tungiusumik oqarnermi inuit suliap aalajangiivigineqarnerani annertuumik, inatsiseqartitsinermut attuumassuteqartumik namminnerlu ataasiakkaarlutik soqutigisaqartut pineqartunut ilaatinneqartut. Taanna tassaasinnaavoq aalajangiinermi pineqartoq.

Meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukioqartut suliani imminnut tunngasuni inersimasut pinerattulli suliami illua’tungiusarput. Tamatuma saniatigut angajoqqaat suliani meeqqaminnut tunngasuni suliami illua’tungiusutut inissisimasinnaapput. Taamaalillutik meeraq aamma angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartoq suliani meeqqat angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarnerinut tunngasuni suliami illua’tungiusarput.

Meeqqalli suliami illua’tungiunerata meeqqap suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanerminik nammineq atuutsitsisinnaanera ingerlaannaq nassatarinngilaa. Inatsisilerineq pillugu atuakkiani tamanna meeqqap suliami illua’tungiusinnaanera pillugu apeqqummik ilaanni taaneqartarpoq. Aatsaat meeraq suliami illua’tungiusinnaaguni suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanermik atuutsitsisinnaavoq.

[...]

Taamaattumik angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup meeraq aallaavittut sinniisuuffigisinnaavaa meeqqallu suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanera atuutsissinnaallugu. Tamanna aalajangiinerit nalunaarutigineqartarnerat pillugu malittarisassanut sunniuteqarpoq, tassami meeqqat pillugit aalajangiinerit meeqqanut namminernut nalunaarutigineqartussaanngimmata, angajoqqaatulli oqartussaassusermik tigummiaqartumut nalunaarutigineqartassallutik, meeqqat suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanngikkallartillugit.

Taamaakkaluartorli meeqqat pisariaqarneratut annertutigisumik inerisimassuseqartut suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasutut isigineqarsinnaapput. Taamaannera Danmarkimi inatsisilerineq pillugu atuakkiani nutaajunerusuni ilimagineqarpoq. Niels Fengerip tamanna pillugu oqaatigaa “[...] meeqqat 15-inik ukioqalereersimasut suliami illua’tungiusutut aallaavittut pisinnaatitaassasut, nammineersinnaassuseqartuunnginnertik apeqqutaatinnagu” aamma “[...] meeqqat taakku inorlugit ukiullit pisumi naliliineq tunngavigalugu suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasutut isigineqarsinnaasut”. Jon Andersen allappoq “[...] inuusuttut 15-inik ukioqalersimasut suliami illua’tungiusutut nalinginnaasutigut iliorsinnaasut. Meeqqat 12-inik ukiullit sulilu ukiukinnerusut suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasutut aamma akuerineqarsinnaapput.” (issuakkat Ombudsmandeqarfimmi nutsigaapput)

[...]

Meeqqat suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaaffitik aalajangersimasut atuutsinniarsinnaagaat inatsisikkut toqqaannartumik aalajangersarneqarsimasinnaavoq. Taamaalilluni meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsimmi § 60, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq meeqqat suliani imminnut tunngasuni inatsit tunngavigalugu aalajangiiffigineqartuni naammagittaalliorsinnaatitaasut. Taamaalilluni tassani angerlartitsinissamik aalajangiineq imaluunniit itigartitsilluni aalajangiineq pineqartunut aamma ilaatinneqartussaapput.

[...]

Uanga paasinninnera unaavoq meeqqat meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsit tunngavigalugu aalajangiinerit pillugit inersimasutut ilillutik naammagittaalliorsinnaanerisa meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsit pillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni oqaatigineqarnerat isumaqartoq meeqqat tamarmik inatsit tunngavigalugu aalajangiinerni suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasut.

Taamaattumik angerlartitsisoqarnissaanik aalajangiineq angerlartitsisoqarnissaataluunniit itigartitsissutigineqarnissaanik aalajangiineq meeqqamut aalajangiinermi pineqartumut aallaavittut nalunaarutigineqartussaassaaq.

Uangali paasinninnera unaavoq tamatuma sunut tamarluinnarnut atuutinnginnera pillugu aamma tunngavilersuuteqartoq. Taamaalillutik meeqqat ukiut aalajangersimasut inorlugit ukiullit suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanerminnik atuisinnaanissaminnut mikivallaarsinnaapput.

Meeqqanillumi tapersersuisarneq pillugu inatsimmi § 60, imm. 2 pillugu immikkut oqaaseqaatinit qulaani issuarneqartunit aamma erserpoq meeqqat qassinilluunniit ukioqaraluarunik tamarmik naammagittaalliorsinnaanerat aalajangersakkami aallaaviusoq.

Aalajangersagaq aallaavittut saneqqunneqarsinnaanersoq oqaaseqaatini erseqqivissumik takuneqarsinnaannginnera tamatumunnga atatillugu eqqumaffigaara. Taarsiullugu oqaaseqaatini qulaani taaneqartuni ‘aalajangersakkami aallaaviuvoq’ matuma allaaserineqarneranik malitseqartinneqarpoq, tassa kommunip suliat ataasiakkaarlugit matuma naliliiffigineqarnissaa qulakkeertassagaa, tassalu meeraq naammagittaalliuutitut suliap kingunerisaanik paasinnissinnaanissaminut naammattumik inerisimassuseqarnersoq, kommunillu meeqqamik naammagittaalliornissamut periarfissamik ilitsersuinini tamanna tunngavigalugu naleqqussassagaa.

Tamanna imatut paasivara meeqqat suliami meeqqanik tapersersuisarneq pillugu inatsit tunngavigalugu suliarineqartuni suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasut – kommunilli suliami suliarinninneq meeqqap inissinneqarsimasup qassinik ukioqarnera tunngavigalugu naleqqussassagaa.

[...]

Meeqqap suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaasutut isigineqarnerata manna aamma allanngortinngilaa, tassalu angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup meeqqap suliami illua’tungiusutut piginnaatitaanerinik suli atuutsitsisinnaatitaanera.

Taamaattumik oqartussaasup suliami illua’tungiusutut piginnaatitaanernik atuutsitsisut marluk taakku ataqqissavai, suliami illua’tungiusup aappaata mattunnissaanut inatsisikkut tunngavissaliisoqarsimanngippat. Oqartussaasup suliamik suliarinninnini tamatumunnga naleqqussartariaqarpaa, soorlu aalajangiinernik meeqqamut aamma angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartumut nalunaaruteqartarnermigut.

[...]

Meeqqap suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanera immini angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup meeqqap soqutigisaanik isumaginnikkunnaarneranik nassataqanngilaq. Siuliini immikkoortoq 5.1.3.2. innersuussutigaara. Tassani aamma ilaavoq angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup nammineq suliani meeqqanik inissiinernut angerlartitsinernullu tunngasuni illua’tungiunera.

Taamaattumik uanga paasinninnera unaavoq angerlartitsinerup itigartitsissutigineqarnissaanik aalajangiineq taamani Qaasuitsup Kommuniusup nammineq suliniuteqarnermigut aamma angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartunut allakkatigut nalunaarutigisimasussaagaluaraa.

[...]

Taamaattumik B5 suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanissamut naammattumik inerisimassuseqartoq kommuni naliliippat Avannaata Kommuniata taanna aalajangiinermik allakkatigut nalunaarfigisussaasimagaluarpaa. Avannaata Kommunia angerlartitsisoqarnissaanik aalajangiimmat B5 sisamanik ukioqarpoq. B5-ip ukiui immikkoortumilu 5.1.3-mi oqaaseqaatikka innersuussutigalugit isumaqarpunga kommunip B5 angerlartitsisoqarnissaanik aalajangiinermik nalunaarfigisimasariaqaraluaraa oqarlunga inerniliinissannut tunngavissaqarnanga.

[...]

Paasissutissat sulisuma Avannaata Kommunianik illoqarfimmi B-mi ataatsimeeqatigin-ninnerminni tigusaat aallaavigalugit imatut paasivara meeqqat aalajangiinermik oqaasiinnartigut nalunaarfigineqartarnerat nalinginnaasumik periaatsimut ingerlatsiviup suliani taamaattuni atortagaanut takussutissaasoq, meeqqallu inerisimassusiannik imaluunniit suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaanerannik pisut ataasiakkaarlugit naliliinerup inernerinagu.

Uanga paasinninnera unaavoq Avannaata Kommuniata B2, B3 aamma B4 angerlartit-sisoqarnissaanik aalajangiinermik allakkatigut nalunaarfigisimasariaqaraluarai.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2020-5)

Ombudsmandip inatsit taamani atuuttoq innersuussutigalugu suliami oqaatigaa ilaqutariit meeqqamik paarsaqartut meeraq paarsartik eqqarsaatigalugu suliami illua’tungiunngitsut. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Siuliani immikkoortumit 3.1-imit ersertutut inatsisiliortut, angajoqqaarsiat meerarsiaq eqqarsaatigalugu suliami illua’tungiusutut inissisimannginnerat innersuussutigalugu, meeqqat inuusuttullu pillugit peqqussummi § 28, imm. 1 akuerisimavaat, kommunip meeqqanik angerlartitsinissaq pillugu aalajangiinnginnerani angajoqqaarsiat tusarniaavigineqartarnissaat qulakkeerniarlugu. Kommuni najugarivitaq kommunip uninngavigisap oqaaseqaataanik pissarsiniarnissaminut pisussaaffeqarpoq, oqaaseqaallu taanna suliamik paasissutissartalersuinermi ilaasussaavoq, tassami kommuni uninngavigisaq tassaammat angajoqqaarsianik nakkutilliisuusoq, matumani angajoqqaarsiat suliassaminnik qanoq isumaginninnerannik nakkutilliineq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2017-5.2)

Ombudsmandip oqaatigaa ilaqutariit paarsaqartut suliami illua’tungiusinnaasut, ilaqutariillu suliami illua’tungiusutut isigineqarnersut oqartussaasut isummerfigisassagaat. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Isumaqarpunga qitornarsiami akiliunneqarluni juullisioriartorluni angalanissaa pillugu aalajangiineq A-p angajoqqaarsiatut ima soqutigisaqarfigitigisimagaa allaat illua’tungiusutut inissisimasutut isigisariaqarluni,  taamaattumillu naammagittaalliorsinnaatitaasariaqarluni. A-li naammagittaalliorsinnaatitaanissami atornissaanut inunnik isumaginnittoqarfiup naammagittaalliuutiminik tunuartitsineratigut mattunneqarpoq. Tamanna assuarnarluinnartutut isigigaara.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-04.6)

Sulisup imminut sulisoqarnikkut aalajangiinermut atatillugu suliami illua’tungiusutut qaqugukkut pisinnaatitaaffilerneqassasoq Ombudsmandip nassuiarpaa. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Tulliullugu oqaatigaara oqartussaasup qulliunerusup aqutsinermut piginnaatitaanerminut ilagitillugu oqartussaasoq alliunerusoq paasissutisseeqqullugu  nassuiaateqaqqullugulu nalinginnaasumik piumasaqaateqarfigisinnaagaa, oqartussaasullu qulliunerusup oqartussaasumi alliunerusumi sulisut tamatumunnga atatillugu ataatsimiinnernut aggeqqusinnaagai.

Oqartussaasup alliunerusup taassumalu sulisuisa matumani oqartussaasoq qulliunerusoq kissaatigisaminik sukumiinerusumik tunngavilersueqqullugu nalinginnaasumik piumasaqaateqarfigisinnaanngilaat, tassami oqartussaasoq alliunerusoq suliami taamaattumi suliami illua'tungiusutut malittarisassatut pingaarnertut isigineqarsinnaanngimmat.

Paasissutissiisoqarnissaanilli nassuiaasoqarnissaanilluunniit kissaatigisaq atorfeqartitaasumut pineqartumut nanertuutaasumik aalajangiisoqarniarnersoq naliliinissamik siunertaqarpat ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi suliami illua'tungiusutut inissisimaneq pillugu malittarisassat atuupput, matumani suliami illua'tungiusut eqqarsaatigalugit ingerlatsinermi ileqqorissaarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Oqartussaasup pisortani atorfeqartitaasoq pillugu naammagittaalliuutip misissorneqarnissaanik aalajangiinerup immini atorfeqartitaasup suliami illua'tungiusutut inissisimalernera nassatarinngilaa. Naammagittaalliuulli atorfeqartitaasup naalasseriitsuliorneranut pineqaatissiinissamik naliliinikkulluunniit pineqaatissiinissamik aalajangiinissamut tunngavissaqarnersoq paasiniaanissamut pissutissaqalersitsippat atorfeqartitaasoq pineqartoq suliami illua'tungiusutut inissisimalissaaq. Tamatuma pissuseqataa atuuttariaqarpoq oqartussaasup pisumik naammagittaalliuummit allaasumik tunngaveqarluni misissuineq atorfeqartitaasoq eqqarsaatigalugu nanertuutaasumik aalajangiinernik inernilerneqarsinnaasoq aallartippagu.

[...]

Uanga paasinninnera oqaaseqaatip immikkoortuani 1.2.2-mi nassuiakkattut unaavoq naalasseriitsuliorneq tunngavigalugu oqaloqatiginninneq pissutsinik [paaqqinniffiup] aningaasaqarnermik aqutsineranut tunngasut A-p suliami illua'tungiusutut inissisimanissaanut tunngavissaqalersitsinngitsut kiisalu apeqqutit sulisumut sammitinneqartut qulaajarneqarnissaannik siunertaqartoq.

Taamaalillunga isumaqarpunga A-p sulinermut atatillugu oqaloqatigineqarnerminulli atatillugu ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq tunngavigalugu suliami illua’tungiusutut pisinnaatitaaffilerneqarnissaanut tunngavissaqarsimasoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.8)

Pisortani atorfeqartitaasoq suliami illua’tungiusutut qaqugukkut pisinnaatitaaffilerneqassasoq Ombudsmandip aamma oqaatigaa. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Pisortani atorfeqartoq pillugu naammagittaalliuummik oqartussaasup tigusaqarnerata immini atorfeqartitaasup pineqartup suliami illua'tungiulernera nassatarinngilaa. Naammagittaalliuut atorfeqartup naalasseriitsuliorneq pissutigalugu iliuuseqarfiginissaanut tunngavissaqarneranik immikkut aalajangersaanissamut aatsaat pissutissaqalersitsippat atorfeqartitaasoq pineqartoq suliami illua'tungiusutut pisinnaatitaaffilerneqartussaasussaavoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2006-3.1)

Ombudsmandip oqaatigaa inuit sumiginnaasoqarsimasinnaaneranik nalunaarutiginnittut suliami illua’tungiulerneq ajortut. Ombudsmandip oqaatigaa:

“Suliami sumiginnaanermik pasitsaassaqarnerminik saaffiginnissummi kommunimit akineqarsimannginnera innuttaasup naammagittaalliuutigaa. Oqaatigaara sumiginnaanermik pasitsaassaqarneq pillugu suliami nalunaarutiginnittutut suliami tassani illua'tungiusutut inissisimasoqalerneq ajormat, suliallu ingerlaqqinneranik nalunaarfigineqarnissamik piumasaqaateqartoqarsinnaanani. Taamaattorli nalunaarutiginninnerup tiguneqarneranik kommunip innuttaasumut allakkatigut uppernarsaasimannginnera isornartorsiorpara.“ (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2006-3.3)