1. Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq sunaana?

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi pineqarput oqartussaasut innuttaasunik qanoq pinnittariaqarnerat eqqarsaatigalugu malittarisassat tunngaviillu inatsisikkut aalajangersagaanngitsut.

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermik oqarnermi ilaatigut pineqarpoq oqartussaasoq innuttaasunut inussiarnersumik mianerinnittumillu innuttaasut oqartussaasumik tatiginninnerannik sakkortusaasumik pissusilersortassasoq.

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup tunngaviusumik ilai suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisip akuerineqarneratigut inatsimmi allassimalerput, matumani innuttaasut pisinnaatitaaffii pingaartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, soorlu suliami illua’tungiusutut isummamik tusarniaavigineqarsinnaatitaaneq (tak. immikkoortoq 8) suliamilu illua’tungiusutut sinniisoqarsinnaatitaaneq (tak. immikkoortoq 6).

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit inatsisiliornerup nassatarisaanik piumasaqaatit saniatigut atuupput, taamaalillutillu inatsimmi malittarisassanik annertusisitsisuullutik.

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup suunera paasiuminaassinnaavoq, ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup suliassaqarfinni ikittuinnarni inatsisini il.il. allassimanera pissutigerpiarlugu.

2. Ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup suut nassatarai?

Tulliuttuni assersuutinit ersertutut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq sulianut aalajangiiffigisassanuinnaanngitsoq aalajangiiffigineqartunuinnaanngitsorlu atuuppoq. Ingerlatsinermili ileqqorissaarneq ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartumik nakkutilliinermut namminerisaminik pingaaruteqarpoq/sunniuteqarpoq. Ingerlatsinermik suliaqarnivik assersuutigalugu tassaavoq meeqqanik paarsineq, paaqqutarinniffinnik ingerlatsineq kantinanillu ingerlatsineq.

2.1. Tatiginnilersitsisumik ingerlatsineq

Oqartussaasoq ingerlatsinermi ileqqorissaarneq malillugu iliuuseqartariaqarpoq innuttaasut oqartussaasumut tatiginninnerannik sakkortusaasumik.

Innuttaasut oqartussaasullu tatigeqatigiinnerat pissutsinit arlalippassuarnit sunnerneqarsinnaavoq. Tamanna soorlu oqartussaasup qanoq pissusilersornera, sulianik suliarinninnerminik qanoq aaqqissuussinera oqartussaasullu kukkunernik sumiginnaanernillu paasisaqaraangami qanoq qisuariartarnera eqqarsaatigalugit atuuppoq.

Innuttaasoq oqartussaasumut attaveqarfiginnippat innuttaasorluunniit oqartussaassumit attaveqarfigineqarumalluni paasitinneqarsimalluni sianerpat oqartussaasup innuttaasumit saaffiginnissummut soorlu ammasumik inussiarnersumillu akissuteqartarnera ingerlatsiviup tatigineqarneranut sakkortusaataasarpoq.

Oqartussaasoq kukkussuteqaruni suliap ingerlasimaneranik innuttaasumut ilisimatitsisariaqarnera ajuusaarutiginnittariaqarneralu ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassatarisinnaavaa.

Pisortani oqartussaasut isiginiagassat suliamut attuumassuteqartut tunngavigalugit aalajangiisartussaapput. Tassa imaappoq oqartussaasup pissusiviusut kisiisa pingaartillugit isiginiartussaagai, paasissutissat pissutsilluunniit suliamut at-tuumassuteqanngitsut pinnagit.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandi naliliivoq kommunimi perorsaanikkut siunnersortip suliap siusinnerusukkut ingerlanerani innuttaasup meeqqami fritidshjemmimut allamut nuutsinneqarnissaanik qinnuteqaataanik ataatsimiititaliap naliliiviginnittuusimasup ilaasortaaffiginngisami allattaaffiginngisamilu aalajangiinerata innuttaasumut nalunaarutigineqarneranik aamma atsiuisuusimanera pitsaanngitsuusoq. Ajornartorsiutaasoq ilaatigut tassaavoq innuttaasup meeqqami fritidshjemmimut allamut nuutsinneqarnissaanik qinnuteqaataanik siunnersortip pineqartup siusinnerusukkut naliliisuusimanera. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2000.4-2)

Sulisup suliami illua’tungiusoq pillugu suliamut ilanngussaq pillugu allakkiami “nalunngittariaqaraluarpaa“-mik allassimanera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. Ombudsmandip oqaatigaa taamatut allanneq sulisup kinaassusersiortuunnginneranik nalornissutiginnilersitsisinnaasoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007.5-1)

Naak innuttaasup ilaatigut eqqortuunngitsumik tunngaveqarluni suliami illua’tungiusutut isummaminik tusarniaavigineqarsimanera nalunngikkaluarlugu kommunip suliap allaaserineqarneranik kukkusumik naqqiisimanginnera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-2)

Ombudsmandip aamma oqaatigaa oqartussaasup kukkussuteqarsimalluni paasiguniuk pilertortumik qisuariarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002.20-1)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa aalajangiinerit oqartussaasup nammineq allaffissiaasigut oqartussaasup atsiorneranik atsiorneqarsimasutigut nalunaarutigineqartartussaasut, aalajangiinermillu nalunaarutiginninneq oqartussaasup eqqar-tuussissuserisuminut isumagisassanngortissinnaanngikkaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002.20-1)

Oqartussaasup allagaasa il.il. assammik atsiorneqarsimanissaannik piumasaqaataanera pillugu Ombudsmandip taamatuttaaq oqaatigaa oqartussaasut allagaat nassiunneqartut assammik atsiorneqarsimasussaasut suliamillu suliarinnittup atia allassimasussaasoq. (Ombudsmandi oqaaseqaataa 2022-3)

2.2. Inussiarnersumik, ataqqinnittumik mianerinnittumillu pissuseqarneq

Oqartussaasup ileqqorissaartumik ingerlatsineq malillugu innuttaasunut inussiarnersumik, ataqqinnittumik mianerinnittumillu pissuseqartariaqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngavinnik aallaaveqarpoq.

Tamanna atuuppoq, innuttaasup oqartussaasumut allakkatigut oqaasiinnartigulluunniit attaveqarfiginninnera apeqqutaatinnagu. Tamanna aamma atuuppoq innuttaasup oqartussaasumik attaveqarfiginninnera soorlu suliamut aalajangiiffigineqartussamut atatillugu pinersoq imaluunniit oqartussaasup ingerlatsinermi suliaqarnivimmik suliaqarneranut atatillugu pinersoq apeqqutaatinnagu. Ingerlatsinermi suliaqarnivik tassaasinnaavoq meeqqanik paarsineq, paaqqutarinniffinnik ingerlatsineq, eqqiaaneq kantinanillu ingerlatsineq.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Ombudsmandi suliami isumaqarpoq innuttaasup naammagittaalliuutigisamini oqartussaasumi sulisup atorfeqartitaasumik akissarsiaminit siumoorumalluni qin-nuteqarnerani oqarasuaatikkut “aningaasaatitit sipaarsimassagaluarakkit”-mik imaluunniit “isumaginnittoqarfiunngilagut”-mik oqarsimappat tamanna pitsaan-ngitsuusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1995.32-2)

Suliami pineqarpoq pisortaasup sulisuminik napparsimanerarluni sulinngitsumik sutorniartarfimmi/imerniartarfimmi naapitsimanera. Naapinnermi tassani sulisoq ilumut napparsimanersoq qularalugu pisortaasoq oqarsimavoq. Ombudsmandip oqaatigaa pisortaasup sutorniartarfimmiinnermini/imerniartarfimmiinnermini sulisup napparsimalluni nalunaarsimaneranik eqqartuisimanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermik unioqqutitsinerusoq, oqaloqatigiinnermi allanit tusarnaarneqarsimasinnaammat. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1996.32-2)

Ombudsmandip oqaaseqaataa arnamut uiminit annersagaasimanini pissutigalugu napparsimmavissuarmut unitsinneqarsimasumut uiminillu politiinut unnerluutiginnissimasumut tunngavoq. Arnaq napparsimmavissuarmi uninngareerluni isumaginninnermik ingerlatsiviup sulisuinit mittarfimmi naapinneqarpoq, taakkunanngalu kommunip allaffianut ataatsimiiffissamukaanneqarluni. Uialu politiinut unnerluutigisimasaa ataatsimiinnermi tassani aamma peqataavoq. Arnalli uia ataatsimiinnermi peqataaniartoq kommunip arnamut ilisimatitsissutigereersimanngilaa. Ombudsmandi naliliivoq arnap taamatut periaaseqartoqarniartoq nalunngikkaa isumaginninnermik ingerlatsiviup qulakkeersimasariaqaraluaraa. Kommunip arnamut naammattumik qajassuussisumik iliuuseqarsimannginnera Ombudsmandip isornartorsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2000.24-4)

Innuttaasup atorfinitsinneqarnissaminik itigartitaasimasup atuartartut allagaanni isornartorsiuinera ingerlatsivimmi oqartussaasup avisikkut akivaa. Tassani innuttaasup “imminut nittarsaanniartutut pissuseqarnera” oqartussaasup ajuusaarutigalugu oqaatigaa. Ombudsmandip suliami tassani oqaatigaa innuttaasumit isornartorsiuinermut akissuteqarneq - tusagassiuutitigut pinini apeqqutaatinnagu – suliamut tunngasumik mianerinnittumillu oqaasertalersorneqartussaasoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2001.04-1)

Sulisoq soraarsitaasimasoq “sianiissuaq”-mik taaneqarsimavoq. Ombudsmandip oqaatigaa ingerlatsinermi oqartussaasup innuttaasunut attaveqarfiginninnermini ataqqinninngitsumik oqalunnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermik unioqqutitsinerusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.1.3)

Eqqartuussissuserisup misissuinera oqartussaasup tamanut saqqummiussimavaa, immikkoortut sulisuusimasumik nikanarsaanertut takoqqusaarutiginninnertullu erseqqissumik paasineqarsinnaasunik imaqartut ilanngullugit. Tamanna Ombudsmandip ajuusaarnartutut isigaa. Ombudsmandi isumaqarpoq oqartussaasup sulisuusimasoq taanna tamanut saqqummiussineq sioqqulluarlugu tamanut saqqummiussiniarluni aalajangernerminik ilisimatissimasuuppagu tamanna mianerinninnerpaallunilu ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngavinnut naapertuunnerpaasimassagaluartoq. Oqartussaasup misissuineq sulisuusimasumut tamatumunnga peqatigitillugu saqqummiussimasariaqaraluarpaa, pineqartoq soqutigisaminik isumaginnissinnaaqqullugu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2013-5.7)

2.3. Oqaatsit allakkatigoortitsisarnerlu

Oqartussaasup oqaatsit innuttaasunut atuaruminartut paasiuminartullu atorlugit allattussaanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Oqaatsit atorneqartut pisumut naleqqussarneqartariaqarput, inussiarnersumillu aamma ataqqinnittumik nipeqartariaqarlutik mianerinnippalaartuusariaqarlutillu.

Ilusiliunneqartoq paasiuminartuusariaqarpoq eqqoqqissaartuusariaqarlunilu, oqaaseqatigiillu naatsuusariaqarlutik erseqqissuusariaqarlutillu. Allamiut oqaasii oqaatsilluunniit assigiinngitsunik arlalinnik paasineqarsinnaasut oqaatsillu pisariaqanngitsut ilanngussornaveersaartariaqarput.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7a-kkut aalajangersarneqarpoq suliami illua’tungiusup kalaallisut qallunaatulluunniit oqaatsit atorlugit kiffartuunneqarnissani kissaatigigini oqartussaasumut saqqummiussinnaagaa. Taamatut saqqummiussineq oqartussaasumut qilersuisuusumik pisussaaffiliivoq.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Suliami Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup innuttaasoq oqaatsit innuttaasup oqartussaasumut saaffiginninnermini atugai atorlugit akisariaqaraa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-01.1)

Ombudsmandip oqaatigaa kommunip akiligassiissutitigut pisassarisanik akiliisitsiniarnermini taamaallaat “assigiinngitsut”-nut imaluunniit “akiligassiissutit assiginngitsut”-nut innersuussisimanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermik unioqqutitsinerusoq. Ombudsmandip oqaatigaa akiligassiissutit ataasiakkaarlugit immikkuualuttulersorlugillu allaaserineqarsimasariaqaraluartut. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2007-3.18)

Ombudsmandip aamma oqaatigaa oqartussaasup innuttaasoq kalaallisut oqaatsit atorlugit kiffartuunneqarumasoq nalunngikkuniuk ilimagiguniulluunniit aalajangiinerup kalaallisuua qallunaatuualu innuttaasumut ataatsikkoortillugit nassiuttussaagai. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-3)

Ombudsmandip oqaatigaa aalajangiinerit oqaasiinnartigut allakkatigulluunniit aallaavittut nalunaarutigineqarsinnaasut. Aalajangiinerulli aalajangiinermi pine-qartumut annertuumik nanertuutaasup oqaasiinnartigut nalunaarutigineqaruni allakkatigut uppernarsarneqartariaqarnera aamma aalajangiinerit immikkut akuliuffiusut pisut qanoq issusiat apeqqutaatillugu allakkatigut nalunaarutigineqartariaqarnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassatarai. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-1)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa mianersoqqussut ingerlatsinermi ileqqoorissaarneq tunngavigalugu allakkatigut nalunaarutigineqartariaqartoq. Ombudsmandi uppernarsaasersuinikkut isiginiagassat aallaavigalugalugit taamatut isumaqarpoq, aamma aalajangiinerup aalajangiinermi pineqartumut nanertuutaasup pineqarnera pissutigalugu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2008-5.6.1)

2.4. Ammasuuneq

Oqartussaasup innuttaasunut ammasuunissani tikikkuminartuunissanilu siunertaralugit aaqqissuussisariaqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Tassa ilaatigut imaappoq oqartussaasoq innuttaasunik uummaarissumik ilitsersuinissaminut paasissutissiinissaminullu piareersimasariaqartoq.

Tamatumani ilaatigut makku piumasaqaataapput:

ammasarfiit ornigullutik saaffiginnittunut oqarasuaatikkullu saaffiginnittunut naleqquttut,
pisariaqanngitsumik sivisuallaamik utaqqisitsisannginnissaq,
oqarasuaatikkut saaffiginnissutinut akissuteqartarneq, taamaalillutik innuttaasut utaqqilussinnartaqqunagit aamma
ininik allanit tusaaneqarani oqaloqatiginniffiusinnaasunik aaqqissuussineq, soorlu kommunit innuttaasunik sullissiviini.

Tikikkuminartuunissamilli piumasaqaat oqartussaasup pisuni aalajangersimasuni innuttaasunik ataatsimeeqateqarnermi immikkut piumasaqaateqarsinnaaneranut imaluunniit innuttaasup oqartussaasumik attaveqarfiginninnissamut periarfissaanik killiliiniarnermi sinaakkutassanik immikkut ittunik aaqqissuussisinnaaneranut akornutaanngilaq.

Ombudsmandip oqaaseqaataanit assersuutit

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2-kkut aalajangersar-neqarpoq oqartussaasoq saaffiginnissummik kukkunikkut tigusaqaruni saaffiginnissut oqartussaasumut eqqortumut ingerlateqqillugu nassiutissagaa. Ombudsmandip oqaatigaa oqartussaasup saaffiginnissummik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7, imm. 2 tunngavigalugu ingerlatitseqqilluni nassiussinerminik innuttaasumut ilisimatitsisussaanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassatarigaa. (Ombudsmandip 1995-imi ukiumoortumik nalunaarutaani immik-koortoq 3)

Ombudsmandip suliami allami oqaatigaa oqartussaasup oqartussaasumik allamik tusarniaaviginnissimanerminik, oqartussaasumik allamik akissuteqaqqusisimanerminik oqartussaasumilluunniit allamit akissuteqaqquneqarsimanerminik innuttaasumut ilisimatitsissuteqartarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq oqartussaasup oqartussaasoq alla innuttaasumut akissuteqaqqullugu qinnuigisimappagu, imaluunniit oqartussaasoq oqartussaasumit allamit qinnuigineqarsimappat innuttaasoq suliami akissuteqarfigeqqullugu qinnuigineqarsimappat. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2003.20-1)

Ombudsmandip oqaatigaa sulisoq qulequttat suut oqaloqatigiissutigineqarnis-saannik sulinermut atatillugu oqaloqatigineqarnissamut aggeqquneqarnini sioqqullugu paasitinneqarsimasariaqaraluartoq. Taamaalilluni sulisoq piareersarnissaminut periarfissaqarsimassagaluarpoq. Ombudsmandip aamma oqaatigaa aggeqqusineq uppernarsaasersuinikkut isiginiagassat pissutigalugit allakkatigoortuusimasariaqaraluartoq, sulisorlu illersortini ilagalugu takkussinnaanini pillugu ilitsersorneqarsimasariaqaraluartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2015-5.1)

3. Ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup malinneqannginnera sunik kinguneqartarpa?

Aalajangiineq oqartussaasup ingerlatsinermi ileqqorissaarneq malissimanngikkaluarpaguluunniit suli atuussinnaassuseqartussaavoq.

Oqartussaasorli ingerlatsinermik inatsiseqartitsinermi tunngavinnik aalajangiisuusunik, matumani ingerlatsinermi ileqqorissaarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, sumiginnaanini pissutigalugu pisumi naliliineq tunngavigalugu taarsiissuteqartussatut akisussaatinneqarsinnaavoq.

4. Naatsumik oqaatigalugu

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi pineqarput pisortani oqartussaasut innuttaasunik qanoq pinnittariaqarnerat eqqarsaatigalugu malittarisassat tunngaviillu inatsisikkut aalajangersagaanngitsut. Immikkoortoq 1 takuuk.
Piumasaqaatit inatsisiliornerup nassatarisaasa saniatigut ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit inatsimmi malittarisassanik annertusisitsisut atuupput. Immikkoortoq 1 takuuk.
Oqartussaasoq ingerlatsinermi ileqqorissaarneq malillugu iliuuseqartariaqarpoq, innuttaasut oqartussaasumut tatiginninnerannik sakkortusaasumik. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
Taamaattumik oqartussaasoq soorlu innuttaasup oqartussaasumut attaveqarfiginninnerani ammasumik akuersaarpalaartumillu/inussiarnersumillu akisariaqarpoq. Innuttaasoq oqartussaasumit attaveqarfigineqarumalluni paasitinneqarsimappat oqartussaasoq aamma innuttaasumut sianertariaqarpoq. Immikkoortoq 2.1 takuuk.
Oqartussaasoq ingerlatsinermi ileqqorissaarneq malillugu innuttaasunut inussiarnersumik, ataqqinnittumik mianerinnittumillu pissuseqartariaqarpoq. Immikkoortoq 2.2 takuuk.
Oqartussaasup oqaatsit innuttaasunut atuaruminartut paasiuminartullu atorlugit allattussaanera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa. Immikkoortoq 2.3 takuuk.
Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 7a-kkut aalajangersarneqarpoq suliami illua’tungiusup kalaallisut qallunaatulluunniit oqaatsit atorlugit kiffartuunneqarnissani kissaatigigini oqartussaasumut paasissutissiissutigisinnaagaa. Immikkoortoq 2.3 takuuk.
Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq isumaqarpoq oqartussaasoq innuttaasunut amma-sumik tikikkuminartumillu aqqissuunneqartariaqartoq, matumani ammasarfiit, pif-fissat utaqqiffiusartut, oqarasuaatikkut kiffartuussineq initanillu aaqqissuussineq ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Immikkoortoq 2.4 takuuk.

5. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Siuliini taaneqartut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmik inatsillu taanna pillugu oqaaseqaatinik, eqqartuussiviit tassunga atatillugu periaasiannik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik tunngaveqarpoq. Takussutissiaq Ombudsmandi pillugu inatsimmik inatsillu taanna pillugu oqaaseqaatinik aammattaaq tunngaveqarpoq.

Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinikkut tunngavigisap Danmarkimi inatsiseqartitsinikkut tunngavigisaq assigigaa Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuakkiaasimasut allaaserisallu aamma Folketingip Ombudsmandiata periaasia aallaavigineqartarput.

Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq pillugu atuakkiaasimasut aammattaaq innersuussutigineqarput, matumani pingaartumik Hans Gammeltoft-Hansenip allallu atuakkiaanni “Forvaltningsret”-imi aappassaanik naqitertinneqartumi kapitali 16, Niels Fengerip atuakkiaa “Forvaltningsret” siullermik naqitertinneqartoq aamma John Vogterip atuakkiaa “Forvaltningsloven med kommentar” pingajussaanik naqitertinneqartoq ilanngullugit eqqarsaatigalugit.