Tunngavilersuisarneq

1. Aallaqqaasiut

Oqartussaasut aalajangiineri innuttaasumut ilaliilluinnartuunngikkunik tunngavilersorneqarsimasussaapput. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inat-simmi § 22-kkut aalajangersarneqarpoq.

Tunngavilersuisoqarnissaanik piumasaqaat aalajangiinerup eqqortuuneranik aalajangiinermullu tunngaviusup suliamut attuumassuteqartuuneranik sukumisuuneranillu qulakkeereqataavoq.

Tunngavilersuut innuttaasup aalajangiinermik paasinnilluarnerunissaanut aamma iluaqutaasinnaavoq, innuttaasullu aalajangiinermik akuerinninneranut oqartussaasullu tatigineqarneranut pingaaruteqartorujussuusinnaalluni.

Kiisalu tunngavilersuut aalajangiinermik naammagittaalliuutiginnittoqassanersoq innuttaasup isummernissaanut periarfissiivoq.


2. Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat annikinnerpaaffiatigut piumasaqaatit pillugit malittarisassaapput.

Oqartussaasup suliamik suliarinninnerani ataatsimut malittarisassat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aalajangersarneqarput, matumani tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaat ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Inatsisini allani aalajangersakkat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaataasumit sakkortunerusunik piumasaqaatitallit suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi ataatsimut malittarisassat saniatigut atuupput.

Tamanna pisuni suni tunngavilersuisoqartarnissaa pillugu malittarisassanut aamma tunngavilersuutip sunik imaqarnissaa pillugu malittarisassanut atuuppoq. Taamaalillutik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavilersuisarneq pillugu malittarisassat annikinnerpaaffiatigut piumasaqaatinut tunngasuupput. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 37-kkut aalajangersarneqarpoq.


3. Allakkatigut aalajangiinernik tunngavilersuisarneq

Aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqarpat aalajangiineq oqartussaasup tamatumunnga peqatigitillugu tunngavilersussavaa, aalajangiineq suliami illua’tu-ngiusumut tapersiisuulluinnanngippat. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 22-kkut aalajangersarneqarpoq. Tunngavilersuut aalajangiinerup nalunaarutigineqarneranut peqatigitillugu tunniunneqartussaavoq.

Innuttaasoq tamakkiisumik ilalerneqanngippat oqartussaasoq naammagittaalliornissamut periarfissaq pillugu ilitsersuissaaq. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 25-kkut aalajangersarneqarpoq.

Oqartussaasup naammagittaalliornissamut periarfissaq pillugu ilitsersuisussaatitaanerata sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 4 innersuussutigineqarpoq.


3.1. Aalajangiinernik tunngavilersuisussaatitaaneq

Tunngavilersuisussaatitaaneq taamaallaat aalajangiinernut suliassat suliarineqarnerat pillugu inatsimmi aalajangiinermik oqartarnertut aalajangiinernut atuuppoq. Aalajangiinermik oqartarnerup sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 4 innersuussutigineqarpoq.

Suliap ingerlanerani aalajangiinernik taaneqartartunut suliallu suliarineqarnerata piareersarneqarneranut atatillugu iliuutsit allat tunngavilersuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqanngillat.

Aalajangiineq ingerlatsinermi suliaqarnivimmik taaneqartartutut pissuseqarpat oqartussaasoq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 22 tunngavigalugu tunngavilersuisussaatitaaneq ajorpoq. Suliami iliuutsit pineqartumut annertunerusumik sunniuteqartut suliami illua’tungiusunut tunngavilersorneqartariaqarnerat ingerlatsinermi ileqqorissaarneq pillugu malittarisassat nassataraat. I-ngerlatsinermi suliaqarnivimmut assersuutitut taaneqarsinnaapput napparsimasunik allanillu katsorsaaneq, atuartitsineq/ilinniartitsineq ilitsersuinerlu.

Ingerlatsinermik suliaqarniviup sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortumi 3-mi imm. 3.1 innersuussuutigineqarpoq.

Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit sukumiinerusumik allaaserineqarnerat eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 1 innersuussutigineqarpoq.


3.2. Ilaliisuulluinnartoq/tamakkiisumik ilaliineq

Aalajangiinerli suliami illua’tungiusumut ilaliisuulluinnarpat oqartussaasoq suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 22 tunngavigalugu tunngavilersuisussaatitaassanngilaq.

Oqartussaasoq akuersissummut atatillugu piumasaqaatinik akuersissummik qinnuteqaatigineqartoq eqqarsaatigalugu killilersuisunik aalajangersaappat ilaliilluinnartoqarnera pineqarnavianngilaq. Taamaattumik oqartussaasoq tunngavilersuissaaq.

Piumasaqaatilli nalinginnaasuullutillu aalajangiinernut taamaattunut atatillugu tamatigut piumasaqaataasarpata imaluunniit piumasaqaatit inatsit tunngavigalugu atuuttut pillugit ilitsersuineq pineqarpat tunngavilersuisoqarajuttartussaanngilaq.

Innuttaasup pisartakkanik tunineqarnera immini innuttaasup tamakkiisumik ilalerneqarsimaneranut  takussutissaasanngilaq. Innuttaasummi pisartakkanik amerlanerusunik aningaasartalinnik pisartagaqarnissani naatsorsuutigisimasinnaavaa. Innuttaasorli ilalerneqarluinnarsimasutut isigineqarsinnaavoq tunniunneqartut pisutut annertussusilerneqarnerat akuersaarlugu oqaatigiguniuk. Taamaalippallu aalajangiineq tunngavilersorneqassanngilaq.

Suliassaqarfinni suliami illua’tungiusoq ilalerneqarluinnarsimanersoq takuneqarsinnaanngitsuni oqartussaasulluunniit nalorniffiini oqartussaasoq tunngavilersuisariaqarpoq.


4. Oqaasiinnartigut aalajangiinernik tunngavilersuisarneq

4.1. Aalajangiineq oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarsinnaava?

Aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqassasoq malittarisassamik nalinginnaasumik atuuttoqanngilaq. Ingerlatsinermili ileqqorissaarnerup ilaatigut manna nassataraa, tassalu aalajangiineq aalajangiinermi pineqartumut nanertuutaasoq allakkatigut nalunaarutigineqartariaqartoq, aalajangiinerillu annertuumik akuliuffiusut allakkatigut nalunaarutigineqartariaqartut.

Aalajangiinerit allakkatigut nalunaarutigineqartariaqarnerat inatsiseqartitsinikkut innarlitsaaliinermi isiginiagassanit ataatsimut ikorfartorneqarpoq. Aalajangiinerulli pisumi pineqartumi pissutsit qanoq issusiat apeqqutaatillugu oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarnera pissusissamisoorsinnaavoq pisariaqarsinnaalluniluunniit. Taamaattoqarsinnaavoq avatangiisinut oqartussaasut mingutsitserujussuartoqarnissaa pinaveersimatinniarlugu ingerlaannartumik naalanneqartussatut taaneqartumik oqaasiinnartigut peqqusissuteqartariaqarfianni inerteqquteqartariaqarfianniluunniit.

Oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortumi 11-mi allattuisussaatitaanermut tunngasumi allaaserineqartutut pisortani oqartussaasut paasissutissat suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartut pillugit suliami allattuisartussaapput, matumani aalajangiineq oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarsimappat tamatuma suliami allanneqarnissaa ilanngullugu eqqarsaatigalugu. Tamanna paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi §  6, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq.

Ombudsmandip meeqqanik inuusuttunillu inissiisarneq angerlartitsisarnerlu pillugit sulianik 2022-mi misissuinermut atatillugu oqaatigaa inissiisoqarnissaanik angerlartitsisoqarnissaanilluunniit aalajangiineq meeqqamut inissinneqartumut aamma angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummiaqartumut taama pingaaruteqartigimmat aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqartariaqartoq.


4.2. Kingusinnerusukkut allakkatigut tunngavilersuineq

Innuttaasup aalajangiinermik oqaasiinnartigut nalunaarfigineqartup aalajangiineq imminut ilaliisuulluinnanngippat aalajangiinermut allakkatigut tunngavilersuisoqarnissaa piumasaqaatigisinnaavaa. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 23, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq.

Aalajangiinernut tunngavilersuisussaatitaaneq eqqarsaatigalugu siuliini imm. 3.1 innersuussutigineqarpoq. Ilaliilluinnartoqarnersoq eqqarsaatigalugu siuliini imm. 3.2 innersuussutigineqarpoq.

Allakkatigut tunngavilersuisoqaqqullugu qinnutigisaq innuttaasup aalajangiinermik oqaasiinnartigut nalunaarfigineqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit oqartussaasumut saqqummiunneqarsimasussaavoq.

Allakkatigulli tunngavilersuisoqaqqullugu qinnutigisaq aalajangiinerup oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarneranit ullut 14-it sinnerlugit qaangiuttut innuttaasup saqqummiuppagu oqartussaasoq innuttaasumut tunngavilersuisussaavoq, oqartussaasoq naammaginartumik qularnaassuseqartumik tunngavilersuusiorsinnaappat.

Oqartussaasup aalajangiinermik nanertuutaasumik oqaasiinnartigut nalunaaruteqartup tamanna suliami allattuiffimmi allattariaqarpaa, kingusinnerusukkut allakkatigut tunngavilersuisoqarsinnaaqqullugu.

Innuttaasup allakkatigut tunngavilersuisoqaqqullugu qinnutigisaa oqartussaasup sapinngisamik pilertornerpaamik akisussaavaa. Qinnutigisaq oqartussaasumit tiguneqarnerminit ullut 14-it qaangiutinnginneranni akineqanngippat suliami illua’-tungiusoq tamatumunnga pissutaasumik kiisalu oqartussaasup qinnutigisamut qaqugu akissuteqarnissaa naatsorsuutigineqartoq nalunaarfigineqassaaq. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 23, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq.

Aalajangiinernut oqaasiinnartigut nalunaarutigineqartunut kingusinnerusukkut allakkatigut tunngavilersuisarneq pillugu malittarisassat aalajangiinerup inatsiseqartitsinikkut sunniutaasa atuutilernissaasa kinguartinneqarnerat nassatarineq ajorpaat.

Nalinginnaasumilli naatsorsuutigineqarpoq allakkatigut tunngavilersuisoqarnissaa innuttaasup qinnutigippagu naammagittaaliornissamut piffissaliunneqarsi-masinnaasut oqartussaasup suliami innuttaasumut allakkatigut  tunngavilersuereernissaata tungaanut atorunnaarsinneqassasut. Piumasaqaataassagunarporlu tunngavilersuisoqarnissaa innuttaasup aalajangiineq pillugu nalunaarummik tigusaqarneranit ullut 14-it qaangiutsinnagit qinnutigisimassagaa.

Tunngavilersuisimannginnerup amigartumilluunniit tunngavilersuisimanerup kingunerisai eqqarsaatigalugit kingusinnerusukkut imm. 11-mi allaaserineqartut takukkit.


5. Tunngavilersuutip imarisaa pillugu ataatsimut oqaatigisassat

5.1. Tunngavilersuut nassuiaataassaaq

Tunngavilersuut aalajangiinerup imarisamisut sooq imaqalersimanera pillugu nassuiaataasussaavoq. Tunngavilersuut taamaalilluni sukumiisuusussaavoq eqqortuusussaallunilu.

Tunngavilersuummi ilaasussat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24,  imm. 1-ikkut aamma 2-kkut aalajangersarneqarput. Tulliuttuni imm. 6-imit 8-mut takukkit.

Oqartussaasup tunngavilersuut qanoq immikkuualuttulersortigissaneraa ataatsimut oqaatigiuminaappoq. Tamanna pisumi naliliineruvoq, ilaatillugu apeqqutaalluni suliami illua’tungiusoq suliap manna tikillugu suliarineqarnerani qanoq uummaaritsigisumik/annertutigisumik peqataasimanersoq aamma suliap qanoq pissuseqarnera. Tulliuttuni imm. 9 takuuk.

Aalajangiinermut tunngavilersuutip tigusisussamut paasineqarsinnaasunngorlugu ilusilerneqarsimanissaa ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit aammattaaq nassataraat.

Tunngavilersuummi oqaatsit sulinermi aalajangersimasumik atorneqartartut immikkut ittut ilaappata taakku nassuiarneqartariaqarput tunngavilersuut innuttaasunit nalinginnaasunit paasineqarsinnaalersillugu.


5.2. Tunngavilersuut eqqortuussaaq

Tunngavilersuut eqqortuussaaq, imatut paasillugu oqartussaasup isumaliutersuuterpiarisaanik takutitsisuussasoq. Isiginiagassat oqartussaasup pingaartillugit isiginiarsimasai tunngavilersuummi oqaatigineqassapput, pissutsillu pingaartillugit isiginiarneqarsimanngitsut tunngavilersuummi erseqqissarniarneqassanatik.

Taamaalilluni oqartussaasoq pissusiviusut inatsiseqartitsinikkulluunniit pissutsit kukkusut tunngavigalugit aalajangiisimappat tamanna aalajangiinermut tunngavilersuummi saqqummissaaq.

Innuttaasoq taamaaliornikkut oqartussaasup isumaliutersuutaanik paasisaqassaaq, oqartussaasorlu saaffigisinnaallugu isumaqaruni aalajangiineq paasissutissat kukkusut tunngavigalugit pisimasoq.

Innuttaasoq suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqarpoq. Oqartussaasup aalajangiinissamut ullunik qulinik piffissaliussap iluani aalajangiisinnaannginnermut tunngavilersuutitut “allaffissornikkut aqutsinermi pissutsit” innersuussutigai. Ombudsmandi isumaqarpoq oqartussaasup tunngavilersuutaa erseqqarluppallaartoq suliamullu attuumassuteqartumik tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaammik eqqortitsisuunngitsoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.6)

Isumaginninnermi inissiamik tunniussisoqarnissaa kommunip itigartitsissutigaa, “isumaginninnermi pissutsit atukkavit tamakkiisumik nalilerneqareernerisigut”. Tunngavilersuut naammanngilluinnartutut Ombudsmandip isornartorsiorpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2000-04.6)


6. Inatsimmi malittarisassanut innersuussisarneq

Aalajangiinermut tunngavilersuut inatsimmi malittarisassanut aalajangiinermi tunngavigineqartunut innersuussummik imaqartussaavoq. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq.

Pisut ilarpassuini inatsimmi malittarisassanut aalajangersakkanulluunniit aqutsinermi allaffissornikkut aalajangersarneqartunut aalajangiinermi tunngavigineqartunut innersuussineq piumasaqaatinik eqqortitsinissamut naammattussaavoq. Taamaattorli tulliuttuni imm. 6.3 takuuk.

Oqartussaasup innuttaasumut itigartitsineq pillugu kukkusumik tunngavilersuisimanera Ombudsmandip isornartorsiorpaa, tassami oqartussaasup aalajangiineq inatsimmi allami aalajangersakkat innuttaasup qinnuteqarnermini tunngavigisimasaanit allaasut aallaavigalugit tunngavilersorsimammagu. Oqartussaasoq aalajangiineq pillugu naammagittaalliuummut akissummini inatsiseqartitsinikkut malittarisassanut aalajangiinermi tunngavigineqarsimasunut aammattaaq innersuussinngitsuuissimavoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2011-5.6.1)


6.1 Inatsimmi malittarisassanik suussusiliineq

Inatsimmi malittarisassanut innersuussineq erseqqissuussaaq immikkuualuttulersugaassallunilu. Tassa imaappoq innersuussummi inatsimmi malittarisassat oqaatigineqassasut, suliami illua’tungiusumit imaaliallaannaq suussusersineqarsinnaalersillugit. Innuttaasup inatsimmi malittarisassat atorneqartut imaaliallaannaq nassaarisinnaagunigit aalajangiineq eqqortuunersoq inatsimmilu malittarisassanut atorneqartunut naapertuuttuunersoq naliliinissaminut ataatsimut periarfissarissaarnerussaaq. Tamanna aalajangiineq naammagittaalliuutigineqassanersoq innuttaasup isummernissaanut pitsaanerusumik aamma tunngavissaliissaaq.

Inatsisip nalunaarutilluunniit taaguummik ataasiinnarmik paasineqarsinnaasumik nalinginnaasumillu soorlu “pissaanermik atuisarneq pillugu inatsit”-mik taallugu suussusilerneqarnera naammassinnaavoq, innuttaasup inatsit nalunngereeraa oqartussaasup qularinngippagu inatsillu sorleq atorneqartoq qularutissaanngippat. Piumasaqaatit taakku eqqortinneqarsimanngippata inatsit nalunaarulluunniit erseqqinnerusumik suussusilerneqassaaq. Inatsimmi aalajangersagaq suliami atorneqartoq inatsisaaqqaartup akuerineqarnerata kingornatigut allanngortinneqarsimappat inatsisip allannguutai suliamut attuumassuteqartut aamma innersuussutigineqassapput.

Aalajangiineq inatsimmi massakkut siusinnerusukkullu aalajangersakkat tunngavigalugit pisimappat aalajangersakkat taakku marluk tamarmik innersuussutigineqassapput.

Aalajangiineq aalajangersakkami atorneqartumi paragraffimut, immikkoortumut, normumut litramut il.il. eqqoqqissaartumik innersuussummik imaqartussaavoq.

Oqartussaasup inatsimmi malittarisassanik pineqartunik issuaanissaa piumasaqaataanngilaq. Taamaaliornerli innuttaasumut iluaqutaanerpaassaaq. Malittarisassat issuarneqassagunik aalajangiinermut ilanngussani issuarneqarsinnaapput.

Suliani suliami allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnutigisap ilaannakortumik tamakkiisumilluunniit itigartinneqarfiini allagaatit/paasissutissat ataasiakkaat i-laatinneqannginnissaannik suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi imaluunniit paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi aalajangersagaq suna tunngavigalugu aalajangertoqarsimanersoq aalajangiinermit takuneqarsinnaasussaanera tunngavilersuisussaatitaanerup ilaatigut nassataraa.

Allagaatit/paasissutissat arlallit allagaatinik paasissutissiinermi suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi imaluunniit paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi aalajangersakkat assigiinngitsut tunngavigalugit ilaatinneqarsimannginnerannik oqaannarneq tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaammut naapertuutinngilaq, allagaatit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit taakkua taakkualuunniit ilaasa allagaatinik paasissutissiinermi inatsisikkut suna tunngavigalugu ilaatinneqarsimannginnerat oqaatigineqarsimanngippat.


6.2. Malittarisassat allassimanngitsut/inatsikkut aalajangersagaanngitsut

Oqartussaasoq malittarisassat allassimanngitsut/inatsisikkut aalajangersagaanngitsut tunngavigalugit aalajangiisimappat oqartussaasup tunngavilersuutaa inatsiseqartitsinikkut tunngavigisap allassimanngitsup/inatsisikkut aalajangersagaanngitsup imarisaata oqartussaasup paasinninneratut atuineratullu issuarneqarneranik naatsumik imaqarnissaa inatsimmi malittarisassanut aalajangiinermi tunngavigineqartunut innersuussisoqartarnissaanik piumasaqaatip nassataraa.

Malittarisassanut allassimanngitsunut/inatsisikkut aalajangersagaanngitsunut assersuutitut taaneqarsinnaasut tassaasinnaapput aqutsisinnaatitaaneq, kommuninut piginnaatitsissut aamma pisortani atorfeqartitaasut kiffaanngissuseqarlutik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerat pillugu tunngaviit.


6.3. Inatsimmi malittarisassat qanoq paasineqarnissaannik nassuiaaneq

Oqartussaasup aalajangiinera aalajangersakkat aalajangiinermi tunngavigineqartut qanoq paasineqarnissaannik nassuiaaneq tunngavigalugu pisimappat oqartussaasoq qanoq paasinninnissamik nassuiaaneq taanna pillugu nassuiaateqartariaqarpoq. Qanoq paasinninnermik nassuiaanermut tunngavilersuisoqarnissaa nalinginnaasumik pisariaqartartussaanngilaq.

Pisuni immikkut ittuni periaatsip sukumiinerusumik allaaserineqarnera tamanit pissarsiarineqarsinnaappat imaluunniit periaaseq piusoq ulluinnarni nalinginnaasumik ilisimaneqartutut isigineqarsinnaappat periaatsimut piusumut innersuussineq naammattussaassaaq. Taamaattoqarsinnaavoq oqartussaasup periaasia kaajallaasitami ilitsersuummiluunniit sukumiinerusumik nassuiarneqarsimappat. Pisumi taamaattumi kaajallaasitap ilitsersuutilluunniit pineqartup assilinera aalajangiinermut ilanngullugu oqartussaasup nassiuppagu tamanna ingerlatsinermi ileqqorissaanermut naapertuunnerpaasussaavoq.

Innuttaasup umiatsiaararsorluni aalisarsinnaanermut akuersissummik qinnuteqaataa oqartussaasup itigartippaa. Oqartussaasup aalajangiinerata suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaammik eqqortitsisuunnginnera Ombudsmandip oqaaseqaammini isornartorsiorpaa. Aalajangiineq pissusiviusut oqartussaasup aalajangiinerminut tunngaviutissimasai pillugit paasissutissiinermik aamma imaqanngilaq. Aalajangiineq aalisarnermut akuersissutit pillugit aalajangersakkanut oqartussaasup aalajangiinermini tunngavigisimasaanut innersuussummik eqqoqqissaartumik aammattaaq imaqanngilaq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2021-4)


7. Missingiussilluni naliliinermi suut pingaarnertut isiginiarneqarsimanerisa oqaatigineqarnerat

Aalajangiineq aqutsinermi allaffissornikkut missingiussilluni naliliineq tunngavigalugu pisimappat pingaarnertut isiginiagassat missingiussilluni naliliinermut aalajangiisuusimasut tunngavilersuummi oqaatigineqassapput. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq. Aalajangiinerup ataatsimut naliliineq tunngavigalugu pisimaneranik oqartussaasup allannera naammanngilaq.

Periaaseq aalajangersimasoq oqartussaasup missingiussilluni naliliineranut tunngaviuppat aalajangiinerlu periaatsimut tassunga naapertuuppat oqartussaasup  periaatsimik, tassa imaappoq periaatsip imarisaanik tunngavigisaanillu, allaaserinninnera naammattussaassaaq. Allaaserisaq tamanit pissarsiarineqarsinnaasoq pigineqarpat tassunga innersuussineq pisuni immikkut ittuni naammassinnaavoq. Siuliini imm. 6.3 takuuk.

Aalajangiinerni aalajangersimasuni, soorlu pisortat ingerlatsivianni atorfinnik inuttaliinermi, qinnuteqartunut itigartinneqartunut tunngavilersuummik sukumiinerusumik nalunaaruteqarnissaq ajornakusoorajuttartussaavoq. Suliani taamaattuni pingaarnertut isiginiagassanik oqartussaasup atorfimmik inuttaliinermi pingaartillugit isiginiarsimasaanik oqartussaasup allaaserinninnera naammakkajuttartussaavoq.

Kommunip sulianik meeqqat angerlarsimaffimmik avataanut inissinneqarsimasut angerlartinneqartarnerinut tunngasunik suliarinninneranik misissuineq Ombuds-mandip 2019-imi aallartippaa. Ombudsmandi aalajangiineq ataaseq pillugu imatut oqaaseqaateqarpoq: “Meeraq angajoqqaatut oqartussaassutsimik tigummiaqartumut angerlartinneqassanersoq naliliineq aqutsinermi allaffissornikkut missingiussilluni naliliinermik tunngaveqarpoq, taamaattumillu pingaarnertut isiginiagassat missingiussilluni naliliinermi aalajangiisuutinneqarsimasut tunngavilersuummi oqaatigineqarsimasussaallutik. Tunngavilersuut tamatuma saniatigut tamanna pisariaqarpat suliami pissusiviusut aalajangiinermut annertuumik pingaaruteqartinneqartut pillugit paasissutissat pillugit nassuiaammik naatsumik imaqartussaavoq. [...]” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2020-5)


8. Pissusiviusut pillugit nassuiaat

Tunngavilersuut tamanna ajornanngippat suliami pissusiviusut aalajangiinermut annertuumik pingaaruteqartinneqartut pillugit paasissutissat pillugit nassuiaammik naatsumik imaqartussaavoq. Tamanna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24, imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq.

Suliami pissusiviusut pillugit nassuiaanissamik pisariaqartitsineq ilaatigut innuttaasup suliamik suliarinninnermi (pingaartumik suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaanermi suliamilu allagaatinik suliami illua’tungiusumut paasissutissiinermi) qanoq annertutigisumik peqataasimanera aamma suliami pissusiviusut pineqartumit ilisimaneqarnerat ilisimaneqannginneralluunniit tunngavigalugu nalilerneqartariaqarpoq.

Tamatuma saniatigut suliap ajornakusuussusia naliliinermi aamma ilaasariaqarpoq, taamatuttaarlu suliami pissusiviusut assortuussutaanersut assortuussutaannginnersulluunniit pingaaruteqarluni.

Suliami pissusiviusut oqartussaasup innuttaasullu assortuussutigippatigit tamanna tunngavilersuummi takuneqarsinnaasariaqarpoq,  oqartussaasullu pissusiviusut suut uppernarsaasersuinikkut aalajangiinermut tunngaviutinnerai tunngavilersuummi aamma takuneqarsinnaasariaqarluni.

Oqartussaasup aalajangiinermini suliamik immikkut ilisimasallit, soorlu nakorsat,  oqaaseqaataat isiginianngissinnaavai. Oqartussaasup aalajangiinermi suliami suliamik immikkut ilisimasallit oqaaseqaataat arlallit imminnut assortuuttut aammattaaq tunngavigisinnaavai. Pisuni taamaattuni suliamik immikkut ilisimasallip oqaaseqaataata isiginiannginneranut tunngaviusoq aamma suliamik immikkut ilisimasallit oqaaseqaataat suut aalajangiinermut tunngaviutinneqarsimanerat oqartussaasup paasissutissiissutigisariaqarpaa.

Siuliini imm. 6.3-mi oqaaseqaat 2021-4 takuuk.



9. Pissutsit tunngavilersuisussaatitaanermik sakkortusaasut

9.1. Suliami illua’tungiusup tunngavilersuutai

Innuttaasup suliap pineqartup qanoq inernilerneqarnissaa eqqarsaatigalugu suliami pissusiviusut inatsiseqartitsinerlu pillugit tunngavilersuutai aalajangiinermut tunngavilersuummi annertungaatsiartumik isummerfigineqassapput. Tamanna innuttaasup piumasaqaatit oqartussaasup aalajangiinermi ilanngussimasai pillugit tunngavilersuutaannaanut atuutinngilaq. Aammali suliami innuttaasup tunngavilersuutaanut allanut suulluanngitsutut aalajangiinermulluunniit pingaaruteqanngitsutut imaaliinnarluni tunuartinneqarsinnaanngitsunut atuuppoq.

Tunngavilersuutit oqartussaasup suulluanngitsutut suliamulluunniit attuumassuteqanngitsutut innuttaasup nammineq pingaartorujussuartut isigisai eqqarsaatigalugit eqqornerpaassaaq tunngavilersuutit pineqartut pingaartillugit isiginiarneqarsimanngitsut oqartussaasup aalajangiinermut tunngavilersuummi erseqqissumik naatsumillu oqaatigippagit. Taava taakku oqartussaasup eqqumaffigisimagai innuttaasup takusinnaassavaa.

Oqartussaasorli innuttaasup tunngavilersuutaasa isumaasaluunniit tamarmik isummerfiginissaannut pisussaaffeqanngilaq. Tunngavilersuut aalajangiinermut tunngavilersuummi eqqaaneqassanersoq naliliinermi oqartussaasup aalajangiineq innuttaasumut qanoq akuliuffiutiginersoq ilaatigut isiginiassavaa.

Kommunimi atorfeqartitaasoq mianersoqqussummik tunineqarpoq Ombudsmandimullu naammagittaalliorluni. Ombudsmandip oqaatigaa kommuni suliamik suliarinninnermini annertuunik kukkussuteqarsimasoq. Ombudsmandi suliami ilaatigut isumaqarpoq mianersoqqussummut tunngavilersuut eqqortuunngitsoq. Ombudsmandi suliami ilaatigut isumaqarpoq suliami illua’tungiusup allagai kommunip tigusimasai mianersoqqussummut tunngavilersuummi naammattumik isummerfigineqarsimanngitsut. Suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaasarneq imaluunniit tunngavilersuisarneq pillugit malittarisassat sumiginnarneqarnerisa atuussinnaassuseqannginneq nassatarisinnaagaat Ombudsmandip suliami innersuussutigaa. Taamaattumillu suliaq suliareqqinneqassasoq Ombudsmandip inassutigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2018-2)


9.2. Suliamik immikkut ilisimasallip oqaaseqaataanik sumiginnaaneq, suliami illua’tungiusup immikkut naatsorsuutigisai il.il.

Tunngavilersuut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24, imm. 1-imi aamma 2-mi piumasaqaatinik eqqortitsisuugaluarpalluunniit pisut ilaanni tamani imaannavianngilaq tunngavilersuut aamma naammattoq.

Tunngavilersuisoqarnissaanik piumasaqaat suliamik immikkut ilisimasallip oqaaseqaataata innuttaasumut ajoqutissarsisitsisumik oqartussaasumit sumiginnarneqarpata aallaavittut sakkortusisussaavoq. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq innuttaasoq suliami pissutsit aallaavigalugit aalajangersimasumik inatsiseqartitsinikkut inissisimalernissamik immikkut naatsorsuutiginnittariaqarpat.



10. Tunngavilersuutip imarisaa pillugu aammalu

10.1. Tunngavilersuutit assigiissaartunik oqaasertalersukkat

Tunngavilersuutit assigiissaartunik oqaasertalersukkat atorneqarnerat suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 24-mik unioqqutitsinerunngilaq, aalajangersakkamili piumasaqaatit tunngavilersuutinut assigiissaartunik oqaasertalersugaasunut aamma atuupput.


10.2. “Taamaannera pissutigalugu”-mik tunngavilersuutit

Oqartussaasut tunngavilersuutiminni oqaatigiinnarsinnaavaat aalajangiineq pisimasoq, piumasaqaatip ataatsip “eqqortinneqarsimannginera pissutigalugu”. Tassa imaappoq allanik piumasaqaateqartoqarsimappat piumasaqaatit allat tunngavilersuummi isummerfigineqanngitsut.


10.3. Naammagittaalliuuteqartarfiit tunngavilersuutaat

Naammagittaalliorfissatut oqartussaasup aalajangiinerini tunngavilersuut pisut qanoq issusiat apeqqutaatillugu tassaasinnaavoq tunngavilersuummut oqartussaasumit alliunerusumit nalunaarutigineqartumut innersuussut, taassuma tunngavilersuutaa sukumiisuuppat.


11. Tunngavilersuisoqannginnerata amigartumilluunniit tunngavilersuisoqarnerata kinguneri

Tunngavilersuisoqarnissaanik piumasaqaatip oqartussaasut aalajangiinnginnerminni sukumiisumik misissuisariaqalersippai isumaliutersuuteqartariaqalersillugillu. Taamaalilluni tunngavilersuisoqartarnissaanik piumasaqaat aalajangiinerup eqqortuuneranik annerusumik qularnaveeqqusiisuuvoq.

Innuttaasup aalajangiinermik paasiuminaatsitsinera akueriuminaatsitsineralu aalajangiinermut tunngavilersuisoqannginnerata amigartumilluunniit tunngavilersuisoqarnerata aamma nassatarisinnaavaa. Innuttaasoq aalajangiinermik naammagittaalliuutiginnittariaqarnerluni isummernissaminut sukumiisunik aamma tunngavissaqalernavianngilaq.

Aqutsinermi oqartussaasut qulliunerusut tunngavilersuutaat amigarunik oqartussaasut alliunerusut periaaseq suliassaqarfimmi pineqartumi oqartussaasunit malinneqartariaqartoq pillugu taamaallaat killilimmik ilitsersuutitut aammattaaq atorneqarsinnaassaaq.

Suliani aalajangiinerup suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 22 tunngavigalugugu tunngavilersorneqartussaaffiini tunngavilersuisoqanngivissimappat tunngavilersuulluunniit immikkoortuni pingaaruteqartuni sukumiisuunngippat aalajangiineq atuussinnaassuseqanngissinnaavoq.

Aalajangiinerulli atuussinnaassuseqarnera kingusinnerusukkut § 23 tunngavigalugu amigartumik tunngavilersuinermit sunnerneqarsinnaasussaanngilaq.

Tunngavilersuinermi amigaat atuussinnaassuseqannginnermik nassataqanngippat naammagittaalliornissamullu piffissaliisoqarsimappat naammagittaalliornissamut piffissaliussap suliami illua’tungiusup tunngavilersuummik § 24-mi piumasaqaatinik eqqortitsisumik tigusaqareernissaata tungaanut sivitsorneqarnera pineqarsinnaavoq.


12. Naatsumik oqaatigalugu

  • Aalajangiineq allakkatigut nalunaarutigineqartoq tunngavilersuummik ilaqartinneqartussaavoq. Aalajangiineq oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarsimappat allakkatigut tunngavilersuisoqarnissaa suliami illua’tungiusup piumasaqaatigisinnaavaa. Aalajangiinermili tamakkiisumik ilalerneqartup suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit tunngavilersuisoqarnissaa piumasaqaatigisinnaanngilaa. Imm. 3 aamma 4 takukkit.
  • Tunngavilersuut aalajangiinerup iluserilikkamisut sooq iluseqalersimanera pillugu nassuiaatitut pissuseqartussaavoq. Imm. 5.1 takuuk.
  • Tunngavilersuut sukumiisuusussaavoq eqqortuusussaallunilu. Imm. 5.2 aamma 5.3 takukkit.
  • Tunngavilersuut inatsimmi malittarisassanut aalajangiinermi tunngavigineqartunut innersuussummik imaqartussaavoq. Imm. 6 takuuk.
  • Aalajangiineq aqutsinermi allaffissornikkut missingiussilluni naliliinermik tunngaveqarpat pingaartillugit isiginiagassat missingiussilluni naliliinermi aalajangiisuusimasut tunngavilersuummi oqaatigineqartussaapput. Imm. 7 takuuk.
  • Tunngavilersuut tamanna pisariaqarpat suliami pissusiviusut aalajangiinermi annertuumik pingaartillugit isiginiarneqarsimasut pillugit paasissutissat pillugit nassuiaammik naatsumik imaqartussaavoq. Imm. 8 takuuk.
  • Suliami illua’tungiusup tunngavilersuutai aalajangiinermut tunngavilersuummi aalajangersimasumik annertussusilimmik isummerfigineqartussaapput. Immikkoortoq 9.1 takuuk.
  • Suliami illua’tungiusoq suliami pissutsit aallaavigalugit inatsiseqartitsinikkut aalajangersimasumik inissisimanermik angusaqarnissamik ilimagisariaqartutut naatsorsuutigineqariaqarpat tunngavilersuisoqarnissaanik piumasaqaat sakkortusineqartussavoq. Imm. 9.2 takuuk.


13. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Immikkoortoq manna suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmik, inatsit taanna piareersarlugu sulianik aqutsinermilu allaffissornikkut maleruaqqusanik tunngaveqarpoq, matumani ingerlatsinermi aalajangiinerit tunngavilersorneqar-tarnissaat aamma aqutsinermi allaffissornikkut oqartussaasumut qulliunerusumut naammagittaalliortarneq il.il. pillugit isumaliutissiissummi nr. 657/1972-imi qupperneq 13 tulliilu aamma Ombudsmandip periaasia ingerlatsinermillu inatsiseqartitsineq pillugu atuakkiaasimasut, pingaartumik Niels Fengerip allallu atuak-kiaanni “Forvaltningsret”-imi (2018-imeersumi) quppernerit 632 tulliilu, Niels Fengerip atuakkiaani “Forvaltningsloven med kommentarer”-mi aappassaanik (2021-mi) naqitertinneqartumi quppernerit 643 tulliilu, Karsten Revsbechip allal-lu atuakkiaanni “Forvaltningsret – Sagsbehandling”-imi arfineq pingajussaanik (2019-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 313 tulliilu aamma Steen Røns-holdtip atuakkiaani “Forvaltningsret – retssikkerhed, proces, sagsbehandling”-imi tallimassaanik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 127 tulliilu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.