Allattuisussaatitaaneq

1. Allattuisussaatitaaneq sunaana?

Oqartussaasoq paasissutissanik suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartunik allattuisussaavoq.

Allattuisussaatitaanerup siunertaa tassaavoq suliaq soorlu suliamik suliarinnittumut allamut tunniunneqarpat suliami paasissutissat tammannginnissaannik qulakkeerinninneq. Oqartussaasup eqqortumik tunngavilersorluagaasumillu aalajangiisarnissaa allattuisussaatitaanerup qulakkeereqataaffigaa.

Suliami susoqarsimanerata kingusinnerusukkut uppernarsarneqarsinnaanera allattuisussaatitaanerup aamma qulakkeereqaataaffigaa. Oqartussaasup allattuisussaatitaanermik eqqortitsinera oqartussaasup ilumut eqqortumik iliuuseqarsimaneranik pitsaasumik nakkutilliinissamut tamatuma saniatigut periarfissiivoq, tassami paasissutissat suut oqartussaasup piginerai pigisimaneraaluunniit aamma qanga pigisimanerai erseqqissumik takuneqarsinnaasarmat.

Allattuisussaatitaanerup suliamik aalajangiinermi tunngaviusut tamaasa pillugit allagaatinik, matumani paasissutissat oqaasiinnartigut pissarsiarineqarsimasut suliamilu allagaatini allani takuneqarsinnaanngitsut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, paasissutissiisoqarsinnaanera taamatuttaaq qulakkeereqataaffigaa.

Kiisalu aamma ilaavoq oqartussaasup suliami aalajangiinnginnermini innuttaasup suliami illua’tungiusutut isumaanik tusarniaasoqassappat tusarniaasussaatitaanerata naammassineqarsimaneranik allattuisussaatitaanerup uppernarsaaseeqataanera. Oqartussaasup suliami illua’tungiusup isumaanik tusarniaasussaatitaanerata sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 8 innersuussutigineqarpoq.

Allattuisussaatitaaneq pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9-mi, 13. juni 1994-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqarsimasumi (matuma kingornatigut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmik taaneqartartussami) § 6, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq.

Ombudsmandip oqaatigaa innuttaasup aalajangiinermik oqaasiinnartigut nalunaarfigineqarnerata suliami allattuiffimmi allanneqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnerusoq. Aalajangiinerup imarisaata tunngaviatalu suunerisa kingusinnerusukkut nalornissutigineqalinnginnissaat imaluunniit innuttaasup aalajangiinermik qanga tigusaqarsimanerata nalornissutigineqalinnginnissaa tamatuma qulakkeertarpaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2018-4)

Ombudsmandip suliami ilaatigut makku oqaatigai:

“Oqaatigaara ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup manna nassatarigaa, tassalu pisortani oqartussaasup allakkiai oqaatsinik arlaannaanulluunniit nikassaarpalaartunik suliamillu suliarinnittup pissutsinik nammineq inuttut naliliineranik imaqartariaqanngitsut, tamanna suliap suliarineqarnerata ingerlaqqinnissaanut pingaaruteqanngippat.” (Ombudsmandip 2007-imi ukiumoortumik nalunaarutaa, immikkoortoq 3.7)


2. Allattuisussaatitaaneq qaqugukkut atuuttarpa?

Oqartussaasoq paasissutissat suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartut pillugit allattuisussaatitaavoq, paasissutissat taakku oqartussaasup oqaasiinnartigut pissarsiarisimappagit.  Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq allattuisussaatitaaneq taamaallaat suliani aalajangiiffigineqartussani atuuttoq.

Suliaq naggataatigut ilumut aalajangiiffigineqarnersoq imaluunniit suliap suliarineqarnera unitsinneqarnersoq allattuisussaatitaanermi apeqqutaanngilaq. Taamaattumik oqartussaasup aalajangiisoqassanersoq nalornissutigiguniuk paasissutissat suliaq aalajangiivigineqassappat aalajangiinermut pingaaruteqarsinnaasut allattortariaqarpai. Oqartussaasup paasissutissat taakku aalajangiinermi kingusinnerusukkut atussagunigit allattorsimanagilli, taava oqartussaasoq suliami aalajangiinnginnermini paasissutissat taakku allattoqqeqqaartariaqartussaassavai. Taamatullu paasissutissat suliamut attuumassuteqartut taakku oqartussaasumit qangatsiarsuarli pissarsiarineqarsimasut pillugit allattuiniarneq ajornakusoortorujussuusinnaavoq.

Oqartussaasup allattuisussaatitaanera suliani ataasiinnarmit suliami illua’tungiuf-figineqartuni, soorlu qinnuteqaatit aamma naammagittaalliuutit pillugit suliani, aamma atuuppoq. Taamaattumik paasissutissat pineqartumit namminermit oqaasiinnartigut nalunaarutigineqartut pillugit aamma allattuisoqartartussaavoq. Allattuisussaatitaaneq paasissutissat oqartussaasumi atorfeqartitaasup nammineq pigeriigai sulialluunniit suliarineqarnerani paasisai eqqarsaatigalugit aamma atorneqartussaavoq. Taamaalilluni suliami illua’tungiusoq oqartussaasup paasis-sutissanik pineqartunik pissarsinerata nalaani najuussimanersoq allattuisussaatitaanermi apeqqutaanngilaq.

Allattuisussaatitaaneq oqartussaasunut tamanut atuuppoq, taamaattumillu allattuisussaatitaaneq soorlu meeqqat atuarfiisa paaqqutarinniffiillu aamma malittussaavaat.

Paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit tunngavigalugu allattuisussaatitaaneq oqartussaasoq suliami aalajangiissappat aatsaat atuutissaaq. Taamaalilluni allattuisussaatitaaneq ingerlatsinermik suliaqarnivimmik taaneqartartunut atatillugu atuutinngilaq, soorlu atuartitsinermi napparsimasunillu katsorsaanermi.

Allattuisussaatitaaneq oqartussaasup isumaqatigiissuteqarnerani (kontraktiliornerani) allatigulluunniit inuit ataasiakkaat pillugit inatsiseqartitsineq tunngavigalugu iliuuseqarnerani taamatuttaaq atuutinngilaq, taamatuttaarlu oqartussaasup ingerlatsinermi oqartussaasumut allamut inassuteqaateqarnerani oqaaseqaateqarneraniluunniit nalinginnaasumik atuuttarani.

Ombudsmandip suliami meeqqap angerlarsimaffimmi avataanut inissinneqarneranut tunngasumi oqaatigaa:

“Uanga paasinninnera unaavoq kommuni aatsaat inatsimmi immikkut tamatumunnga tunngavissaqaruni meeraq angerlarsimaffimmi avataani inissinneqarsimasoq angerlartikkumallugu qinnutigisap allakkatigut tunniunneqarnissaa piumasaqaatigisinnaagaa. Kommuni tunngavissamik taamaattumik peqanngitsoq takuneqarsinnaavoq.

Uanga paasinninnera aammattaaq unaavoq meeqqamut angerlarsimaffimmi avataani inissinneqarsimasumut angajoqqaatut oqartussaassusermik tigummiaqartup meeraq angerlartikkumallugu oqaasiinnartigut qinnutigippagu kommuni suliami tamanna pillugu allattuinissaminut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi allattuisussaatitaaneq pillugu aalajangersakkat tunngavigalugit pisussaaffeqartoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2020-5)

Ombudsmandi misissuinermi isumaqarpoq suliani sulisunut ullut 14-ikkaarlugit  akissarsiaqartunut tunngasuni tamani atorfinitsitsineq pillugu allakkanik nassaassaqanngitsoq. Ombudsmandi naliliivoq sulisut ullut 14-ikkaarlugit akissarsisartut inatsisitigut innarlitsaalineqarnissaat eqqarsaatigalugu taakku atorfinitsinneqarneranni allakkat suliarineqartarnissaat uppernarsaasiisoqartarnissaaluunniit kissaatiginartuusoq, taamaalilluni piffissaq sulisut atorfinitsinneqarfiat, sulisut isumaqatigiissut suna malillugu atorfinitsinneqarsimanerat, nalunaaquttap akunneri sulisut ataasiakkaat suliffigisassaat il.il. pillugit nalornineq pinaveersaartinneqarsinnaaqqullugu. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2006-4.4)

Ombudsmandip oqaatigaa pinngitsaaliinikkut naammassinninniarnerit pillugit aalajangiinerit pinngitsaaliilluni akiliisitsiniartartup akiitsoqartullu ataatsimiinneranni (pinngitsaaliilluni akiliisitsiniarnermik taaneqartumi) pisussaanerisa allattuisussaatitaaneq atorunnaarsinngikkaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-88.4)

Ombudsmandip oqaaseqammi oqaatigaa oqartussaasup suliniuteqarneratigut oqarasuaatikkut saaffiginninnerit allattuisussaatitaanermi pineqartunut taamatuttaaq ilaatinneqarsinnaasut. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-20.1)

Oqartussaasoq suliami oqarasuaatikkut oqaloqatigiinneq pillugu allattuisimanngilaq. Oqartussaasup Ombudsmandimut oqaatigaa suleqatigiit akornanni oqaloqatigiinnerit pillugit allattuisoqarneq ajortoq. Ombudsmandip tamanna tunngavigalugu oqaatigaa oqaloqatigiinnerup suleqatigiit akornanni oqaloqatigiinnerup pineqarnera allattuisussaatitaanermik killissalersuinermi apeqqutaanngitsoq. Paasissutissalli pineqartut suliamik paasissutissartalersuinermi atugassaanersut pingaarutilimmik aalajangiisuusoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2001-04.2)


3. Suliami suut allattorneqassappat?

Oqartussaasoq “paasissutissanik suliamut tunngassuteqarluinnartumik suliap aalajangiiffigineqarnissaanut pingaaruteqartunik oqaasiinnakkut pissarsisoq, paasissutissanilluunniit taamaattunik allatut iliorluni paasisaqartoq” allattuisussaatitaavoq. Tamanna paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-ikkut aalajangersarneqarpoq. Taamaattumik allattuisussaatitaaneq atuuttarpoq, oqartussaasup paasissutissanik qanoq iliorluni paasisaqarsimanera apeqqutaatinnagu.

Paasissutissaq suliap uppernarsaasersorneqarneranut tunngavissaleeqataappat allatigulluunniit suliami pissusiviusunik qulaajaaqataappat taanna pillugu allattuisoqassaaq.

Taamaattumik pissusiviusut pillugit paasissutissat, tassa imaappoq isigisat takusalluunniit pillugit paasissutissat, uuttortaanerni misissuinernilu allani paasisat, aningaasaqarneq pillugu paasissutissat, soorlu akileraaruteqaataasussatut isertitat amerlassusii assigisaallu kiisalu pisup aalajangersimasup ingerlasimanera pillugu paasissutissat, allattuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqarput.

Paasissutissat pineqartut suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartuunissaat piumasaqaataavoq. Paasissutissalli annertuujunissaat piumasaqaataanngilaq.

Allattuinerup aalajangersimasumik iluseqarnissaa aamma piumasaqaataanngilaq. Taamaattumik allattuisussaatitaaneq sulinermi qanoq iliorluni malinneqassanersoq oqartussaasup nammineq aalajangersinnaavaa. Taamaattumillu suliami pappiarami aqerluusamik allatat tunngaviatigut aamma allattugaapput.

Suliap ingerlanera malinnaaffigiuarumallugu oqartussaasup allattuisarneq pillugu ilumini tunaartarisassat suliarippagit tamanna iluaqutaasinnaavoq.

Paasissutissat pisumi suliamik suliarinnittup nammineq pisoq pillugu isummerneranik imaqartut allattuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqarsinnaasussaapput, naliliineq taamaattoq uppernarsaatinik allaffissornikkut katersinermi pingaaruteqarpat.

Oqartussaasulli suliap aalajangiivigineqarnera eqqarsaatigalugu nammineq isummerneri, tunngavilersuutai naliliineriluunniit allattuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartussaanngillat. Tamatuma pissuseqataa paasissutissanut soorlu inatsiseqartitsinerup atuuttup imarisaanut tunngasunut atuuppoq.

Paasissutissat suminngaanneersuunerat allattuinermi oqaatigineqartariaqarpoq, oqartussaasoq tatigineqalersinniarlugu. Soorlu innuttaasup innuttaasoq alla pisoq inatsisinik unioqqutitsinermut tunngasoq pillugu unnerluutigippagu oqartussaasoq paasissutissat tiguneqarnerat unnerluutiginnittullu kinaanera pillugit allattuissaaq.

Innuttaasup paasissutissanik nalunaarutiginnittup atia oqartussaasup allanit paasineqaqqunnginnamiuk allanngitsoorsinnaanngilaa.  

Paasissutissaq suliami allagaatini allani takuneqarsinnaareerpat paasissutissaq taanna pillugu allattuinissaq pisussaaffiunngilaq. Suliat uteqattaarinernik imaqannginnissaat taamalu paasiuminaatsunngunnginnissaat tamatuma qulakkeerpaa.

Oqartussaasup allattugaa suliami paasissutissap attuumassuteqarfigisaani nalunaarsorneqassaaq. Nalunaarsuisarneq pillugu sukumiinerusumik paasisaqartoqarusuppat oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 12 innersuussutigineqarpoq.

Kommunip siusinaartumik pensionisiaqalerumalluni qinnuteqaammik suliarinninnera innuttaasup suliami naammagittaalliuutigaa. Kommunip suliamik suliarinninnermi iliuuseqarani arlaleriarluni uninngatitsisarsimanera Ombudsmandpi isornartorsiorpaa. Kommunip suliamik uppernarsaasersuinerata sukumiisuunnginnera pisumilu ataatsimi eqqortuunnginnera  Ombudsmandip isorisarialerujussuartut aammattaaq isigaa. Taamaattumik kommunip siunissami suliamik suliarinninnermini peqqissaarnerunissaa Ombudsmandip inassutigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2003-01.2)

Ombudsmandip oqaatigaa kommunip oqaasiinnartigut akuersineq akuersiumasoqannginneraluunniit pillugu nalunaarut oqaasiinnartigut tiguguniuk tamatuma suliami allannissaanut pisussaaffeqartussaasoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2019-3)

Ombudsmandip oqaatigaa kommuni sulisunik arlalinnik oqaloqateqarnini pillugit allattuisimasariaqaraluartoq, oqaloqatigiinnerimmi taakku sulisup allap peersinneqarneranut tunngavilersuutip ilaatut ilaammata. Ombudsmandip oqaatigaa sulisup soraarsinneqartup suliami pissusiviusutigut tunngaviusoq pillugu oqaaseqaateqarnissaminut tapertaliinissaminulluunniit periarfissaqarsimannginnera allattuisussaatitaanermik malinnissimannginnerup kingunerigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2016-5.2)

Ombudsmandi naliliivoq sulineq pillugu oqaloqatiginnittoqarpat, tamannalu atorfeqartitaasup pissutsinut sulisup naalasseriitsuliorneranut pineqaatissiinnermik inernilerneqarsinnaasumut ilaatigut tunngasuuppat sulineq pillugu oqaloqatigiinneq taanna pillugu allattuisoqartussaasoq. Ombudsmandi isumaqarpoq pisumi pineqartumi aalajangiisoqarnersoq imaluunniit suliaq aalajangiiffigineqarani unitsinneqarnersoq immini allattuisussaatitaanermi apeqqutaanngitsoq. Ombudsmandip oqaatigaa allattukkat, matumani ataatsimiinnernit imaqarniliat ilanngullugit eqqarsaatigalugit, allattuisussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartut ullulerneqartariaqartut assammillu atsiorneqartariaqartut. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2010-6.8)

Ombudsmandi suliami naliliivoq allattuisussaatitaaneq pillugu malittarisassat manna nassatarigaat, tassalu oqaasiinnartigut mianersoqqussut suliami pineqartumi aamma allanneqartariaqartoq, mianersoqqussullu taanna atorfeqartitaanermut tunngasumik sunniuteqartinneqassappat tamanna suliami pineqartumi uppernarsaaserneqartariaqartoq. (Ombudsmandiop oqaaseqaataa 2008-5.6.1)

Ombudsmandi suliami isumaqarpoq suliap oqartussaasumit nutserisoqarfimmut ingerlateqqillugu qanga nassiunneqarsimanerata oqartussaasumit allanneqarsimannginnera pitsaanngitsuusoq. Ombudsmandip oqaatigaa nutserisoqarfimmi atugassiissutinut tunngasut piffissap suliamik suliarinninnermut tunngasup sivisunerulerneranut toqqartumik pissutaasimasut. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-01.1)


3.1. Ingerlatsinermi ileqqorissaarnermi tunngaviit malillugit allattuisussaatitaaneq

Naak suliami pissusiviusut kisimik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmi § 6, imm. 1-imi pineqartunut ilaatinneqaraluartut oqartussaasup paasissutissat allatut ilusillit pillugit allattuinissaminut ingerlatsinermi ileqqorissaarneq tunngavigalugu pisussaaffeqarsinnaavoq.

Tamanna soorlu oqartussaasup suliamik suliarinninnerani iliuutsinut annertuunut atuuppoq, taakkulu tassaasinnaapput suliap suliarineqarnerata unitsinneqarneranik oqaasiinnartigut nalunaaruteqarneq imaluunniit suliap qanoq inernilerneqarnissaanik naatsorsuutiginninnermik oqartussaasup innuttaasumut paasissutissiinera. Suliamik suliarinninnermi iliuutsitut annertuutut assersuut aamma tassaasinnaavoq oqartussaasup paasissatissanik ingerlatitseqqilluni tunniussinera.

Suliamik suliarinninnermi iliuuseq annertuujunersoq apeqqut eqqarsaatigalugu pisumi qanoq naliliineq apeqqutaavoq. Naliliineq taanna oqartussaasup suliamik suliarinninnermi iliuuserineqartumut pineqartumut atatillugu pisussaavoq. Oqartussaasup suliamik suliarinninnermi iliuuseq pillugu allattuisoqassanersoq nalornissutigiguniuk allattuisariaqarpoq. Tamanna ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut naapertuunnerpaasussaavoq.

Oqartussaasoq paasissutissanik paasisaqarniariarluni allattuippat tamanna ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut naapertuunnerpaasussaavoq. Inuup allattuisup paasissutissanik eqqaamannilluarallartilluni allattuinera tamatuma qulakkeertarpaa.

Ombudsmandip suliami oqaatigaa:

“Siullertut, allakkatigut aalajangiinerit innuttaasunut nassiunneqartut nalunaarsorneqarnissaat oqartussaasup isumagisussaavaa. Tamanna ingerlatsinermi ileqqorissaarnerup nassataraa.

[...]

Aappaattut, oqartussaasup aalajangiineq oqaasiinnartigut nalunaarutigiguniuk tamatuma allakkatigut naammattumik uppernarsaaserneqarnissaa qulakkeertussavaa. Taamaalilluni inatsiseqartitsinikkut tunngavik inatsisikkut aalajangersagaanngitsoq imaattoq atuuppoq, tassalu suliani aalajangiiffigineqartuni tamani pingaaruteqartumik iliuuseqarnerit suliami allagaatini allani takuneqarsinnaanngitsut tamarmik allattorneqartassasut. Tamatuma manna ilaatigut nassataraa, tassalu aalajangiinerit oqaasiinnartigut nalunaarutigineqartut pillugit allattuisoqartassasoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2019-6)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa:

“Atorfeqartitaasoq qinnuteqaataanngitsumik soraarsinneqarpat, suliarlu tamatuma kingornatigut kattuffimmit isumaqatigiinniartarneq aalajangiisartullu suliarinnittarnerat pillugu isumaqatigiissummi (overenskomst) immikkut malittarisassat tunngavigalugit suliassanngortinneqarpat uanga paasinninnera unaavoq manna mattunneqareersinnaanngitsoq, tassalu aalajangeeqqaarneq atuutsiinnarneqassanngitsoq imaluunniit atorfeqartitaasoq eqqarsaatigalugu allanngortinneqassanngitsoq, imaluunniit suliaq suliap inaarlugu suliarineqarnera pillugu isumaqatigiissutikkut inaarlugu suliarineqassanngitsoq.

Taamaattumik uanga paasinninnera unaavoq suliaq aalajangiisartunit sulinermiluunniit aaqqiagiinngissutit pillugit eqqartuussivimmit isumaqatigiissut (overenskomst) tunngavigalugu pilersinneqartumit aalajangiiffigineqassasoq imaluunniit suliaq eqqar-tuussivikkoortitsineq pinngitsoortinniarlugu isumaqatigiissuteqarnikkut inaarlugu suliarineqassasoq sulisumit soraarsinneqartumit Naalakkersuisoqarfimmillu isumaqati-giissutigineqassanersoq erseqqissinissaata tungaanut ingerlatsivik paasitinneqarsin-naatitaaneq pillugu inatsimmi § 6 (§ 6-imi imarisatigutpiumasaqaatit eqqortinneqarsimappata) tunngavigalugu allattuisussaatitaassasoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu inatsiseqartitsinikkut tunngavik inatsisikkut aalajangersagaanngitsoq manna atuuppoq, tassalu ingerlatsivik suliami pingaaruteqartumik/annertuumik iliuuserineqartuni tamani allattuisussaatitaasoq. Inatsiseqartitsinikkut tunngavik taanna sulianut aalajangiiffigineqartussanuinnaanngitsoq atuuppoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2011-5.4.2)

Faxikkut nassiussaq atuarneqarsinnaanngingajattoq oqartussaasup suliami tiguaa. Nassiussisoq oqartussaasup attaveqarfigaa, allagaatillu imaa nassiussisup taassuma atuarpaa. Ombudsmandi naliliivoq oqartussaasoq nassiussisumik oqa-loqatigiginninneq pillugu  allattuisimasariaqaraluartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1998-32.4)

Ombudsmandip oqaatigaa sulisumik oqaloqateqarneq pillugu allattuisoqarsimasariaqaraluartoq, naak oqaloqateqarneq taanna sulisup soraarsinneqarnissaanik aalajangiinermi tunngavinnut ilaangikkaluartoq. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 1996-32.2)


4. Allattuisussaatitaaneq pillugu immikkut malittarisassat

Suliassaqarfinni ikittunnguani allattuisussaatitaaneq inatsisikkut immikkut aalajangersagaasoq atuuppoq.

Allattuisussaatitaaneq pillugu immikkut malittarisassamut assersuut meeqqat tapersersorneqarnissaannut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 16-imi, 8. november 2017-imeersumi § 15, imm. 7-imiippoq, tassuunalu aalaja-ngersarneqarpoq najuinermik nakkutilliisoq najuinerit nakkutigineqartut tamaasa kingornatigut najuinerup qanoq ingerlasimanera pillugu allattuisussaatitaasoq. Allattugaq taanna nakkutigineqartumik najuisarneq ingerlaannassanersoq aala-jangiiniarneq pillugu isumaliutersuutini ilaatinneqassaaq.


5. Allattuisussaatitaaneq malinneqanngippat tamanna sumik kinguneqassava?

Oqartussaasup allattuisussaatitaanera aallaavittut taamaallat suliani aalajangiivigineqartuni/aalajangiivigineqartussani taamaattumillu innuttaasup taakkua aalangiivigineqarneri pillugit naammagittaalliuutiginissaannut periarfissaqarfigigajutaani atuuttarpoq.

Oqartussaasup allattuisussaatitaanini eqqortissimappagu aallaavik tassaassaaq paasissutissat allattukkamiittut naammagittaalliorfissatut oqartussaasumit tunngaviutinneqassasut.

Oqartussaasulli allattuisussaatitaanini eqqortissimanngippagu tamatuma paarlattua atuussinnaavoq. Taamaattumik oqartussaasup allattuisussaatitaanerminik eqqortitsisimannginnera naammagittaalliorfissatut oqartussaasup pingaartillugu isiginiarsinnaavaa. Tamanna pisinnaavoq soorlu suliap ingerlasimanera pillugu innuttaasup oqaatigisaanik naammagittaalliorfissatut oqartussaasup tunngaviutitsineratigut. Allattuisussaatitaanermilli eqqortitsisimannginneq atuussinnaassuse-qannginermik nassataqarsinnaasussaanngilaq.

Oqartussaasup suliaq pillugu tamakkiisumik ilisimasanik suliami pineqartumi suup eqqortumik iliorneruneranik oqartussaasup naliliinissamut pisariaqartitaminik peqannginnera oqartussaasup allattuinngitsoornerata aamma kingunerisinnaasussaavaa. Innuttaasoq oqartussaasup aalajangiinissaanik utaqqisoq eqqarsaatigalugu allattuisussaatitaanermik eqqortitsinnginneq piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup pisariaqanngitsumik sivitsorsarneqarnera kingunerisinnaavaa.

Piffissap suliamik suliarinninnermut atorneqartup sukumiinerusumik allaaserineqarnera eqqarsaatigalugu oqartussaasunut ilitsersuummi immikkoortoq 2 innersuussutigineqarpoq.

Suliami innuttaasup allagaatinik paasitinneqarumalluni qinnuteqarfigisaani oqarasuaatikkut oqaloqatigiinneq pillugu allattukkamik peqanngilaq. Aalajangiinermili Naalakkersuisoqarfimmi sulisup innuttaasullu oqarasuaatikkut oqaloqatigiissimanerat innersuussutigineqarpoq. Taamaattumik innuttaasup ullunik qulinik piffissaliussap eqqortinneqarsinnaannginneranik, tamatumunnga tunngavilersuummik kiisalu akissuteqartoqarnissaata qaqugu naatsorsuutigineqarsinnaaneranik ilisimatinneqarsimanissaa Ombudsmandip ilimagisinnaasimanngilaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.6)

Suliami susoqarsimanera erseqqarluttoq Ombudsandpi oqaatigaa, suliammi ingerlasimanerpiaa oqartussaasup innuttaasullu isumaqatigiinngissutigimmassuk, kommunilu innuttaasup oqarasuaatikkut oqaloqatigineqarnera pillugu allattuisimanngimmat. Ombudsmandip tamatumunnga atatillugu oqaatigaa oqartussaasup pisimasoq aalajangersimasoq tunngaviutinniaruniuk paasissutissap taamaattup piunerata uppernarsarneqarnissaa oqartussaasup nammineq pisussaaffigigaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2014-5.5)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa:

“Utertitsilluni akiliiumanermik uppernarsaat pisortanit ikiorsiissutisisartup atsiorpagu inatsiseqartitsinikkut sunniutit marluk atuutilersarput:

Siullertut innuttaasup atsiornera isumaqarpoq allagaat kommunip ilumini atugassaatut suliarineqarsimasoq piujunnaartoq, utertitsillunili akiliiumanermik uppernarsaat allagaammut kommunimit nassiunneqartumut naligitinneqalissasoq.

Aappaattut utertitsillunili akiliiumanermik uppernarsaat atsiorneqarsimasoq allagaatitut innuttaasup ikiorsiissutigineqarsimasut piumasaqaatit allagaammi oqaatigineqartut tunngavigalugit utertillugit akilerneqarnissaasa piumasaqaatigineqarnerannik paasitinneqarsimanerminik uppernarsaalluni nalunaarutaatut pissuseqalersarpoq.” (Ombudsmandip oqaaseqaammut 2006-imi ukiumoortumik nalunaarummi im-mikkoortumi 5-imiittumut 2007-imi immikkoortumi 6-imi malitseqartitsiviginninnera)

Ombudsmandip suliami oqaatigaa:

“Ingerlatsiviup ilumini pissutsinik torersuutitsinera sulianillu suliarinneriaatsinik suliat qanoq ilisukkulluunniit nanineqarsinnaanerannik qulakkeerinnittunik peqarnera ingerlatsinermi ileqqorissaarnermut ilaavoq.

Mappi suliami allagaatinik imalik tammarpat oqartussaasup tamanna malugiguniuk suliap ujarneqarnissaa suliniutigisariaqarpaa, imaluunniit tamanna ajornanngippat suliap pilerseqqinniarneqarnissaa suliniutigisariaqarlugu.

Mappi suliami allagaatinik imalik tammarpat qanoq iliuuseqartoqarnissaata isummerfigineqarnissaa ingerlatsivimmi oqartussaasup pineqartup akisussaaffigaa.” (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2005-07.1)

Aalajanginerup innuttaasumut oqaasiinnartigut nalunaarutigineqarsimanera suliami allanneqarsimanngilaq. Tamanna Ombudsmandip ajuusaarnartutut isigaa, oqaatigalugulu suliami innuttaasumut inatsit unioqqutinnagu ilumut aalajangiiso-qarsimanersoq oqartussaasup uppernarsaruminaatsittorujussuusussaassagaa. (Ombudsmandip oqaaseqaataa 2002-35.2)


6. Naatsumik oqaatigalugu

  • Oqartussaasoq suliami pissuviusut pillugit paasissutissanik suliap aalajangiivigineqarneranut pingaaruteqartunik tigusaqaruni taakku pillugit allattuisussaatitaavoq. Tamanna paasissutissanut oqaasiinnartigut pissarsiarineqartunut aamma atuuppoq. Immikkoortoq 2 takuuk.
  • Suliaq oqartussaasumit naggataatigut ilumut aalajangiivigineqarumaarnersoq oqartussaasup allattuisussaatitaanerani apeqqutaanngilaq. Immikkoortoq 2 takuuk.
  • Allattuisussaatitaaneq oqartussaasup paasissutissanik qanoq iliorluni paasisaqarnera apeqqutaatinnagu atuuppoq. Immikkoortoq 3 takuuk.
  • Allattuisussaatitaanerup isumaa tassaavoq oqartussaasoq paasissutissat naliliinerillunniit oqartussaasup suliamik naliliiviginninneranut tunngaviusut imarisaat pillugit pilertornerpaamik allattuisariaqartoq. Immikkoortoq 3 takuuk.
  • Allattuisussaatitaanerup isumaa aamma tassaavoq oqartussaasoq suliamik suliarinninnerit annertuut suliami allagaatini allani takuneqarsinnaariinngitsut pillugit pilertornerpaamik allattuisariaqartoq, ass. aalajangiinerup oqaasiinnartigut nalunaa-rutigineqarsimanera pillugu. Immikkoortoq 3 takuuk.


7. Atuakkiatigut tunuliaqutaasut

Qulaani eqqartorneqartut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsimmik, inatsit taanna pillugu oqaaseqaatinik Ombudsmandillu suliassaqarfimmi tassani siusinnerusukkut oqaaseqaatigisarsimasaanik tunngaveqarput.

Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinikkut tunngavik Danmarkimilu inatsiseqartitsinikkut tunngavik assigiittut Ombudsmandi isumaqaraangat Danmarkimi atuakkiaasimasut aallaavigineqartarput.

Ingerlatsinermik inatsiseqartitsineq pillugu ataatsimut atuakkiaasimasut aamma innersuussutigineqarput, matumani Niels Fengerip atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi siullermik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 539 tulliilu, John Vogterip atuakkiaani “Offentlighedsloven med kommentarer”-mi pingajussaanik (1998-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 150 tulliilu aamma Sten Rønsholdtip atuakkiaani “Forvaltningsret”-imi tallimassaanik (2018-imi) naqitertinneqartumi quppernerit 320 tulliilu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.